Juuret 1860-luvulla, katse tulevaisuudessa

Diak on kouluttanut sosiaali-, terveys- ja kirkon alan asiantuntijoita jo vuodesta 1996 ja tulkkausalan asiantuntijoita vuodesta 1997 alkaen.

Diakoniatyön ja myös Diakin syntytarina ulottuu kuitenkin vielä paljon pidemmälle. Tiesitkö, että Diakin taustayhteisöistä Helsingin Diakonissalaitos aloitti diakonissojen koulutuksen jo vuonna 1867?

Tämän jälkeen diakoniajärjestöjen ylläpitämiä oppilaitoksia syntyi vuosikymmenten varrella eri puolille maata. Näissä oppilaitoksissa ovat Diakin juuret.

Ammattikorkeakoulujen alkutaival

1980-luvulla oli niin paljon ylioppilaita ja ammattikouluista tai opistoista valmistuneita, että korkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja ei riittänyt kaikille. Tämän lisäksi vuosikymmenen lopulla Suomessa kohdattiin paha työvoimapula. Ihmiset siis halusivat kouluttautua, mutta he eivät mahtuneet korkeakouluihin eivätkä täten saaneet töitä.

Vuonna 1989 Suomessa alettiin keskustella työelämäorientoituneesta ja käytäntöä korostavasta ”ammattikorkeakoulusta” teoreettisen yliopistokoulutuksen rinnalle. Aluksi järjestelmä herätti vastustusta, mutta vuonna 1991 hallitus myönsi ensimmäiset kokeiluluvat korkeakouluille.

Tällöin syntyi ns. duaalimalli, jossa tiedelähtöiset yliopistot ja työelämälähtöiset ammattikorkeakoulut toimivat rinnakkain mutta erillään toisistaan.

Ammattikorkeakoulujärjestelmän luomisella pyrittiin korjaamaan aikaisemman koulujärjestelmän epäkohtia, kehittämään koulutuksen laatua ja ottamaan huomioon yhteiskunnan sekä työelämän muutokset.


Kirkollisen ammattikorkeakoulun synty

Koulutusuudistuksen myötä syntyi ajatus kirkollisesta ammattikorkeakoulusta. Diakonien ja kirkon nuorisotyöntekijöiden tutkintoja ei haluttu jättää ammatillisiksi toisen asteen koulutuksiksi, sillä diakonian ja nuorisotyön tulevan tason pelättiin laskevan.

Tavoitteena oli myös turvata tutkintojen kelpoisuus sekä kirkon että yhteiskunnan tehtäviin.

Kesällä 1993 valtioneuvostolle jätettiin ehdotus ammattikorkeakoulusta, jonka tavoitteena oli ”tarjota laajapohjaista ammatillista koulutusta terveys- ja sosiaalialalle sekä kirkon nuoriso- ja diakoniatyöhön”.

Valtioneuvosto ei kuitenkaan myöntänyt enää kokeilulupia uusille ammattikorkeakouluille. Virkamiesten mielestä yhteiskunnallis-diakoninen ammattikorkeakoulu ei ansainnut ammattikorkeakoulustatusta eikä yhteiskunta tarvitsisi ”ihmissuhdekoulutukselle” perustuvaa kristillistä ammattikorkeakoulua.

Vuonna 1995 ammattikorkeakoululaki muuttui, ja sen seurauksena AMK-toimijoiden täytyi muodostaa erillinen oppilaitoksen ylläpidosta vastaava taho, kuten kunta, säätiö tai osakeyhtiö.

Kirkollisen ammattikorkeakoulun ajatus heräsi jälleen eloon. Lopulta Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n perustivat Helsingin Diakonissalaitos, Porin Diakonialaitos (nyk. Länsi-Suomen Diakonialaitos) ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö vuonna 1995.


Toiminta tarkentuu ja tehostuu

Kokeiluvaiheeseen otettiin mukaan muitakin toimijoita, jotta osakaspohja olisi mahdollisimman laaja.

Diakin korkeakoulukokeilu alkoi vuoden 1996 elokuussa.

Seuraavana vuonna tuli mukaan Turun kristillisen opiston säätiö, joka koulutti viittomakielen tulkkeja ja medianomeja.

Diak aloitti toimintansa vakinaisena ammattikorkeakouluna syksyllä 2000, jolloin mukaan tulivat vielä Oulun Diakonissalaitos ja Lahden Diakoniasäätiö. Diakilla oli alussa useita eri toimipisteitä, ja se on monien taustatahojensa vuoksi ollut aina verkostomainen organisaatio. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana luotiin yksiköt etelään, pohjoiseen, itään ja länteen, jolloin toimipisteitä yhdisteltiin.

Pääkaupunkiseudun toimipisteet päätettiin yhdistää vuonna 2011 ja muuttaa ne uudelle kampusalueelle Helsingin Kalasataman pohjoisosaan Kyläsaareen, jossa toiminta alkoi vuoden 2016 alussa.

Diakin nykyinen toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala aloitti tehtävässään helmikuussa 2016.


Katse tulevaan

Nykyään Diak on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa ja kansainvälisessä korkeakoulumaailmassa.

Diak on suurin sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen järjestäjä Suomessa, ja opiskelijoita on kaiken kaikkiaan noin 3 000. Organisaatio koostuu neljästä tulosalueesta, joilla työskentelee noin 250 henkilöä.

Diak kouluttaa osaajia laaja-alaisesti kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen. Monipuoliset työelämäpalvelut ja TKI-toiminta mahdollistavat aktiivisen vuoropuhelun yhteiskunnan kanssa ja auttavat löytämään ratkaisuja ajankohtaisiin ilmiöihin tulevaisuutta varten.

Diak kehittyy vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja korkeakoulumaailman kanssa omien arvojensa ja päämääriensä mukaisesti myös tulevaisuudessa.

Lähde: Ihmisen arvo – Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta (toim. Jyrki Paaskoski, julk. 2017)