Sosiaali- ja kirkon alan kaksoiskelpoisuus tarjoaa mahdollisuuden työskennellä sekä sosiaalialalla että kirkon viroissa. Kirkon alan opinnot syventävät ymmärrystä katsomuksellisuudesta ja kirkon roolista sosiaalialalla. Opiskelijat saavat opintojen kautta näkökulmia, joita he eivät välttämättä muuten kohtaisi.
Kirkon alan kelpoisuuden yhdistäminen sosionomin tutkintoon herättää usein kysymyksiä: Miksi kirkon alaa kannattaa opiskella, ja mitä hyötyä siitä on työelämässä?
Kaksoiskelpoisuus laajentaa ajattelua ja tuo osaamiseen uusia ulottuvuuksia, joita sosionomin opinnot eivät yksin tarjoa. Opiskelun aikana moni huomaa, että ennakkoluulot hälvenevät ja tilalle syntyy uutta ymmärrystä niin itsestä kuin työelämästä.
Mitä tarkoittaa sosiaali- ja kirkon alan kaksoiskelpoisuus?
Sosiaalialan opiskelua joutuu harvemmin suuresti perustelemaan, mutta kirkon alan opiskelu voi olla jo hakuvaiheessa syvällisen pohdinnan paikka.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa hakijalla on valittavanaan kolme sosiaali- ja kirkon alan kaksoiskelpoisuuden tarjoavaa koulutusta:
- sosionomi (AMK), diakoniatyö
- sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö
- sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus
Koulutukset antavat valmiudet työskennellä sekä sosionomina että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viroissa. Niiden sisältöä määrittää osaltaan Kirkkohallituksen päätökset viranhaltijalta vaadittavasta tutkinnosta.
Kirkon alan opintojen osuus tutkinnoissa on 90 op (koko tutkinto 210 op). Opintopisteiden kategorisointi on lähinnä matemaattista, sillä moni osa-alue, kuten ammatillinen luovuus, palvelee sekä sosiaali- että kirkon alaa. Tutkintoon on myös mahdollista sisällyttää esimerkiksi monille tärkeät lastensuojelun suuntaavat opinnot, mikä auttaa laajentamaan omaa asiantuntemusta.
Jotta opiskelija saa kelpoisuuden kirkon alan tehtävään tai virkaan, asiantuntijaopintojen seurakuntaharjoittelu on suoritettava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä. Esimerkiksi järjestötyö ei tähän riitä.
Kirkon alan opintojen moninainen anti
Kirkon alan korkeakouluopetus pohjautuu tieteeseen, ei hengellisyyden harjoittamiseen. Se tarjoaa näkökulmaa suomalaisen sosiaalihuollon kehittymiseen ja kirkon merkittävään rooliin siinä. Opiskelijaa haastetaan pohtimaan eri katsomuksia ja myös omaa vakaumustaan.
Kirkon alan korkeakouluopetus pohjautuu tieteeseen, ei hengellisyyden harjoittamiseen.
Opintojen tarkoitus on syventää ymmärrystä ja laajentaa ajattelua, mikä voi tuntua aluksi pelottavalta. Uskonnolliset teemat saattavat vaikuttaa vierailta, ja opiskelijaryhmässä kuuluvat erilaiset mielipiteet ja esimerkiksi aiemmin erilaisissa kasvuympäristöissä opitut uskonnolliset kielet. Tämä heijastelee kuitenkin suomalaista moninaista työelämää.
Opintopolun kolmesta pitkästä harjoittelusta keskimmäinen suoritetaan seurakunnassa. Harjoittelu on usein silmiä avaava kokemus: kirkon työn sisältö konkretisoituu ja useimmiten muuttuu myös entistä kiinnostavammaksi. Moni opiskelija oppii näkemään kirkon työn mahdollisuudet – ja sen, että kirkon töissä on ihan tavallisia ihmisiä.
Kaksoiskelpoisuus tuplaa työmarkkina-arvon
Opiskelemalla kaksoiskelpoisuuden voi vähintäänkin tuplata työmarkkina-arvonsa ja työnhakumahdollisuutensa. Monipuolista osaamistaan voi tuoda esiin omien tavoitteidensa mukaan.
Työnhakijan on tärkeää osata sanoittaa katsomusosaamistaan ja sen hyötyä haettavassa tehtävässä. Hän voi tuoda työyhteisöön jotakin uutta ja erilaista, muiden osaamista täydentävää – esimerkiksi ymmärrystä eksistentiaalisista kysymyksistä, sielunhoidollisia taitoja tai verkosto-osaamista. Erottautuminen on vahvuus.
Kirkollista kelpoisuutta ei kuitenkaan tarvitse korostaa, jos siitä ei koe olevan hyötyä haettavaan tehtävään. Ammattihenkilöiden keskusrekisterissä JulkiTerhikissä kaksoiskelpoinen sosionomi on sosionomi siinä missä ilman kirkollista kelpoisuutta valmistunutkin.
Kirkkoon töihin
Kirkon töistä eläköidytään runsaasti lähivuosina. Avautuvia työpaikkoja on siis näköpiirissä.
Motivaatio kirkon työhön -tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että seurakuntien työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi ja omien arvojensa mukaiseksi. Työajaton työ tuo monille vapautta, mutta kääntöpuolena voi olla työn rajaamisen vaikeudet.
Myös Kevan julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen 2024 mukaan työhyvinvointi on lisääntynyt kirkon alalla.
Kelpoisuusopinnot tarjolla myöhemminkin
Diakin avoimen AMK:n kelpoisuuskokonaisuudet antavat mahdollisuuden ammatillisen osaamisen kehittämiselle tutkinnon suorittamisen jälkeen. Valmistunut sosionomi (AMK) voi suorittaa täydentävät kirkon alan kelpoisuusopinnot ja saada näin kelpoisuuden myös kirkon virkaan.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105394
Lisätietoa
Voit lukea terveysalan ja kirkon työn yhdistämisestä esimerkiksi lehtori Virve Valkeavuoren blogikirjoituksesta Diakonissan työn merkitys hoitotyössä ja diakoniassa.
