Yhteisötalous kuuluu sote-alan tulevaisuuteen

Sosiaali- ja terveysalalla etsitään ratkaisuja samaan aikaan palvelujen saatavuuteen, henkilöstön riittävyyteen, kasvaviin hyvinvointieroihin ja ihmisten arjen monimutkaistuviin tarpeisiin. Keskustelu jää silti usein kahden vaihtoehdon varaan: julkiseen vastuuseen tai markkinaehtoiseen tuotantoon. Näiden väliin jää kenttä, joka ansaitsisi nykyistä enemmän huomiota. Yhteisötalous ja yhteiskunnalliset yritykset eivät ole sote-alan sivujuonne, vaan yksi tapa rakentaa vaikuttavampia, osallistavampia ja kestävämpiä ratkaisuja.

Sosiaali- ja terveysalan ongelmat eivät ole vain hallinnollisia tai taloudellisia. Ne liittyvät myös siihen, miten ihmiset pääsevät osallisiksi työstä, yhteisöistä, tuesta ja palveluista riittävän varhain. Yksinäisyys, osattomuus, pitkittyvä työttömyys tai mielenterveyden haasteet eivät ratkea pelkästään lisäämällä vastaanottokäyntejä, yksittäisiä palvelutoimenpiteitä tai hallinnollisia tukitoimia. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka tunnistavat ihmisten elämäntilanteet kokonaisuuksina. Juuri tässä yhteisötalous tarjoaa sote-alan kannalta kiinnostavan näkökulman. Sen perusajatus on yksinkertainen: taloudellinen toiminta ei ole itseisarvo, vaan väline yhteiskunnallisen päämäärän toteuttamiseen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi osallisuuden vahvistaminen, heikossa asemassa olevien työllistäminen, yhteisöllisyyden rakentaminen tai palvelujen kehittäminen ihmisten tarpeista käsin.

Yhteiskunnallinen yritys yhdistää talouden ja mission

Yhteiskunnalliset yritykset ovat yhteisötalouden toimijoita. Ne harjoittavat liiketoimintaa, mutta niiden tarkoitus ei palaudu voiton maksimointiin. Olennaista on, että yhteiskunnallinen tehtävä ohjaa toimintaa ja talous palvelee tätä tehtävää.

Keskustelu yritysten roolista hyvinvoinnin tuottamisessa ajautuu helposti vastakkainasetteluun, jossa yritys näyttäytyy joko tehokkuuden ratkaisuna tai ongelman lähteenä.

Sote-alan näkökulmasta tämä on tärkeä ero. Keskustelu yritysten roolista hyvinvoinnin tuottamisessa ajautuu helposti vastakkainasetteluun, jossa yritys näyttäytyy joko tehokkuuden ratkaisuna tai ongelman lähteenä. Tällainen asetelma on liian karkea. Yhteiskunnallinen yritys ei istu siihen hyvin, koska sen toimintalogiikka on toinen: liiketoiminnan tarkoitus on mahdollistaa yhteiskunnallinen vaikutus.

Tämä tekee yhteiskunnallisista yrityksistä kiinnostavia myös ammattilaisille, jotka etsivät työnsä tueksi rakenteita, joissa eettinen tavoite, ammatillinen osaaminen ja toiminnan kestävyys eivät ole toisistaan irrallisia.

Sosiaaliset innovaatiot syntyvät arjen ongelmien äärellä

Sosiaalisista innovaatioista puhutaan paljon, mutta käytännössä ne ovat harvoin suuria keksintöjä. Useammin ne ovat uusia tapoja yhdistää palvelu, yhteisö, tuki ja toimijuus niin, että ihmisten tarpeisiin vastataan aiempaa paremmin.

Sosiaalinen innovaatio voi olla matalan kynnyksen toimintamalli, joka tavoittaa ihmiset ajoissa. Se voi olla tapa yhdistää ammatillinen tuki ja vertaistoiminta. Se voi olla työllistämisen ratkaisu, jossa ihminen ei putoa järjestelmien väliin. Olennaista ei ole näyttävyys vaan se, että ratkaisu toimii paremmin kuin aiemmat käytännöt ja vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia osallistua, selviytyä ja rakentaa omaa elämäänsä.

Yhteiskunnallisten yritysten vahvuus on usein juuri tässä. Ne toimivat lähellä arjen ongelmia ja näkevät, missä palvelujärjestelmä ei taivu ihmisten todellisiin tilanteisiin. Siksi ne voivat tunnistaa tarpeita ja mahdollisuuksia, jotka jäävät suurissa rakenteissa helposti katveeseen.

Potentiaali on tunnistettava myös rakenteissa

Yhteisötaloutta ei pidä romantisoida. Yhteiskunnalliset yritykset eivät yksin ratkaise sote-alan kriisiä, eivätkä ne korvaa julkista vastuuta. Mutta juuri siksi niiden roolista sote-järjestelmässä pitäisi keskustella vakavasti eikä nähdä niitä vain kiinnostavana lisänä.

Jotta yhteiskunnalliset yritykset voivat uudistaa sote-alaa, tarvitaan rahoitusta, joka tunnistaa kehittämisen ja vaikuttavuuden merkityksen. Tarvitaan hankintakäytäntöjä, joissa ratkaisevaa ei ole vain hinta tai mittakaava. Tarvitaan arviointia, joka tekee näkyväksi myös osallisuuden, toimintakyvyn ja yhteisöllisten vaikutusten kaltaisia tuloksia.

Yhteisötalous tutuksi opiskelijoille

Sote-alan tulevaisuus ei rakennu yhden sektorin sisällä. Hyvinvointia tuotetaan julkisissa palveluissa, järjestöissä, yrityksissä ja yhä useammin toimijoissa, jotka yhdistävät näiden piirteitä uudella tavalla. Opiskelijoille olisi tärkeää nähdä tämä kenttä laajemmin kuin perinteisten organisaatiorajojen kautta.

Yhteisötalous tarjoaa näkökulman siihen, miten hyvinvointia voidaan rakentaa ihmisten arjesta käsin. Se muistuttaa, ettei sote-työn tulevaisuus ole vain hallinnon, rakenteiden ja resurssien kysymys. Se on myös kysymys siitä, millaisia toimijoita, yhteistyön muotoja ja taloudellisia rakenteita yhteiskunta haluaa vahvistaa.

Siksi yhteisötalous ei ole sote-alalla kiinnostava lisäaihe. Se on yksi tapa ymmärtää, miten hyvinvointia voidaan tuottaa vaikuttavasti, kestävästi ja yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaisesti.

Kirjoittajat

Harri Kostilainen

Erityisasiantuntija, YTT

Harri Kostilainen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi