Miltä näyttää suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä, kun sen saa rakentaa käsin? Diakin Oulun kampuksella yli 70 opiskelijaa pohti sektorien välistä yhteistyötä toiminnallisessa yhteiskehittämisen työpajassa, jossa ajattelun välineenä toimivat Legot.
Yhteiskehittämisen ytimessä on ajatus siitä, että kansalaisilla ja palvelujen käyttäjillä on arvokasta tietoa, kokemusta ja resursseja, joita tarvitaan palvelujen kehittämisessä. Siksi heidän on tärkeää olla mukana kehittämisessä koko prosessin ajan. (Keskitalo & Vuokila-Oikkonen, 2021, s. 9–10.)
Diakin Oulun kampuksella järjestettiin toiminnallinen yhteiskehittämisen työpaja, jossa sosionomi- ja sosionomi-diakoniopiskelijat pääsivät tarkastelemaan suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Työpajassa opiskelijat pohtivat Lego-rakentelun avulla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen nykytilaa ja tulevaisuutta sekä sektorien välistä yhteistyötä.
Työpaja oli osa Diakin opintojaksoa Suomalainen yhteiskunta, sosiaaliturva ja palvelujärjestelmä, ja sitä toteuttamassa oli myös KesTo-hanke. Työpajan fasilitoinnista vastasivat opettajan lisäksi KesTo-hankkeen hankekoordinaattorit Vuolle Setlementiltä ja Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:stä sekä opintososionomiharjoittelija.
Legoilla rakentaminen teki abstraktista konkreettista
Työpajassa luokkatilaan oli järjestetty kolme pöytää, joissa tarkasteltiin joko julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin sote-palveluja. Opiskelijat kiersivät pöydästä toiseen ja pohtivat kunkin sektorin nykytilaa, tulevaisuutta ja yhteistyötä muiden sektorien kanssa. Pohdintojen edetessä Lego-rakennelmat laajenivat tai muuttuivat kokonaan.
Opiskelijat kuvasivat työskentelyä luovana, havainnollistavana ja oivalluksia herättävänä.
Lego-rakentelu ei jäänyt pelkäksi tekemiseksi, vaan siitä muodostui ajattelun väline. Opiskelijat kuvasivat työskentelyä luovana, havainnollistavana ja oivalluksia herättävänä. Kun monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää rakennettiin pala palalta näkyväksi, abstraktit rakenteet alkoivat hahmottua ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi.
Dialogi ja yhteistyö rakensivat yhteistä ymmärrystä
Dialogin päämäärä ei ole niinkään asioiden ratkaiseminen, vaan yhteisen ymmärryksen laajentaminen (Kinnunen 2025). Työpajassa dialogilla oli merkittävä rooli. Opiskelijat eivät rakentaneet Legoilla hiljaisuudessa, vaan siihen kietoutui jatkuva ideoiden jakaminen, kehittäminen ja yhdisteleminen. Opiskelijat kokivat, että keskustelun kautta oppiminen oli keskeinen osa työskentelyä. Avoin ilmapiiri mahdollisti ideoinnin ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta.
Myös yhteistyön merkitys konkretisoitui työpajassa. Opiskelijat kuvasivat, kuinka erilaiset näkökulmat jalostivat ajatuksia ja rikastuttivat lopputulosta. Sosiaalialan näkökulmasta tällainen kokemus on erityisen arvokas, sillä työelämässä yhteinen ymmärrys syntyy erilaisten näkökulmien yhteensovittamisesta.
Opiskelijoiden palautteesta kävi kuitenkin ilmi, etteivät kaikki päässeet osallistumaan tasavertaisesti. Suuressa ryhmässä osa opiskelijoista koki jäävänsä sivummalle. Tämä nostaa esiin tärkeän pedagogisen huomion: osallisuus ei synny itsestään, vaan vaatii tarkoituksenmukaisia rakenteita, kuten riittävän pieniä ryhmäkokoja.
Työpaja tuotti myös ammatillisia oivalluksia. Moni opiskelijoista kertoi ymmärtäneensä aiempaa selkeämmin, ettei yksikään sosiaaliturvajärjestelmän sektori toimi irrallaan muista, vaan yhteistyö on välttämätöntä toimivien palvelujen rakentamisessa. Samalla oma tuleva rooli sosionomina alkoi hahmottua uudella tavalla: ei vain yhden sektorin toimijana vaan eri toimijoiden välisenä yhdistäjänä ja sillanrakentajana. Tämä oivallus on keskeinen askel kohti asiantuntijuutta, jossa ymmärretään sekä rakenteet että niiden väliset suhteet.
Yhteistyö on sosiaalialan ydintä
Luovuus ja toiminnallisuus eivät ole vain yksilön ominaisuuksia, vaan ne syntyvät yhteisöllisessä toiminnassa ja oppimisessa. Oppiminen onkin parhaimmillaan prosessi, jossa uutta tietoa luodaan yhdessä eikä vain siirretä sitä yksilölle. Kollektiivinen luovuus ja jaettu asiantuntijuus ovat avaimia monimutkaisten ongelmien ratkaisuun. (Hakkarainen, 2017.)
Työpajan toiminnallisuus ja yhteisöllisyys auttoivat opiskelijoita syventämään ymmärrystään suomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä. Lego-rakentelu teki ajattelusta näkyvää ja jaettavaa. Kun ideat saivat fyysisen muodon, niitä oli helpompi tarkastella, kyseenalaistaa ja kehittää yhdessä.
Työpaja osoitti, että sosiaalialan koulutukseen tarvitaan lisää kokemuksellista oppimista, yhteistä ajattelua ja yhteistyön harjoittelua. Koulutuksen tehtävä on valmistaa tulevia sosionomeja työskentelemään yli sektorirajojen ja rakentamaan yhteistyötä eri toimijoiden välille.
Lähteet
Hakkarainen, K. (2017). Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen. Aikuiskasvatus, 37(1), 47–56. https://doi.org/10.33336/aik.88397
Keskitalo, E. & Vuokila-Oikkonen, P. (toim.). (2021). Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin: Kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen. (DIAK työelämä 25). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6
Kinnunen, H. (2025). Dialogi syventää ymmärrystämme maailmasta: Alhanen, Kai (2024). Dialogikirja. Into Kustannus.150 sivua. Aikuiskasvatus, 45(1), 60–61. https://doi.org/10.33336/aik.159985
Tekstissä on käytetty Keenious- ja Gemini-tekoälysovelluksia kielenhuoltoon sekä tiedonhakuun (käytetty 30.4.2026).
KesTo – Kestävästi kohtaamisesta toimijuuteen
- KesTo-hankkeen tarkoituksena on edistää työikäisten hyvinvointia sekä sosiaalista ja yhteiskunnallista osallisuutta kehittämällä järjestölähtöisen ohjauksen ja neuvonnan malleja yhdessä järjestö-, yhdistys-, vapaaehtois- ja julkistoimijoiden kanssa.
- Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun alueen työikäiset asukkaat, vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet, opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneet suorittamaan harjoittelun tai projektiopintoja matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspiste(i)llä sekä paikalliset ja alueelliset matalan kynnyksen toimintaa ja ohjausta sekä vertais- ja vapaaehtoistoimintaa tuottavat järjestötoimijat.
- Hanke toteutuu 1.8.2025-30.6.2027.
- Hanketta toteuttavat Vuolle Setlementti ry (Vuolle), Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry (PPsotu) sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak).
