Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumiskoulutus (30 op)

Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumiskoulutuksessa perehdyt sosiaali- ja terveyspalvelujen digitaaliseen kehittämiseen sekä palvelumuotoiluosaamiseen ja hallintaan. Koulutus koostuu neljästä osasta ja osa opinnoista on vapaasti valittavissasi siten, että saat koulutuksesta mahdollisimman paljon käytännön hyötyä työssäsi. Koulutuksen lopussa/aikana tuotat kehittämistehtävän, joka vaatii käytännön ongelmanratkaisutaitoja ja toimimista erilaisissa monitoimijaisissa verkostoissa ja kehittämisyhteisössä.

Tämän koulutuksen tavoitteet ja sisällöt on tehty yhteistyössä seuraavien 14 ammattikorkeakoulun kanssa: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lab-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Oulun ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu.

Koulutus toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan erilaisissa toimintaympäristöissä, järjestöissä ja yrityksissä tai muiden kohderyhmän organisaatioiden kanssa. Osaamistavoitteiden arvioinnista ja arviointitavoista sovitaan yksilöllisesti kunkin opiskelijan kohdalla. Opiskelija toteuttaa opiskelunsa järjestävän ammattikorkeakoulun ohjauksessa.

Erikoistumiskoulutus syventää ja laajentaa asiantuntijuuttasi

Koulutuksen aikana osoitat osaamisesi sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palvelujen suunnittelussa, käyttöönotossa, toteutuksessa sekä arvioinnissa.

Opiskelijan osaamista digitaalisten palvelujenkehittämisessä arvioidaan kriittisen ajattelun, ongelman ratkaisuosaamisen, päätöksen teon sekä kehittämisosaamisen näkökulmista.

Koulutuksen suoritettuasi kykenet toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä monialaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suunnittelu- ja kehittämistehtävissä.

Kenelle

Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttämis- ja kehittämisosaamista tarvitseville ammattilaisille:

  1. Työelämässä olevat korkeakoulututkinnon, alemman opistotason tai sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneet ammattilaiset, esim. sairaanhoitajat, sosionomit ja fysioterapeutit.
  2. Muiden alojen, esim. muotoilun tai liike-elämän ammattilaiset, jotka työskentelevät sote-alalla.
  3. Edellä mainittujen ammattiryhmien työttömät työnhakijat.
  4. Edellä mainittujen ammattiryhmien työttömyysuhan alla olevat työntekijät ja ne henkilöt, jotka miettivät alanvaihtoa.

Laajuus

Erikoistumiskoulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, joka vastaa laskennallisesti noin 810 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan tulee varata aikaa myös muuhun opiskeluun kuin kontaktiopetuskertoihin verkossa.

Hinta

Erikoistumiskoulutus on osallistujalle maksuton. Hakija sitoutuu opiskeluun siinä vaiheessa, kun vahvistaa ottavansa hänelle tarjotun opiskelupaikan vastaan. 

Sisältö ja tavoitteet

Tutustu koulutuksen opintosuunnitelmaan.

Erikoistumiskoulutus muodostuu viidestä moduulista:

  1. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden ja tiedonhallinnan osaamisen asiantuntija 10 op
  2. Palvelumuotoiluosaaminen 5 op
  3. Vapaavalintaiset sisällöt 5 op
  4. Työelämälähtöinen kehittämistehtävä 10 op
  5. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden ja tiedonhallinnan osaamisen asiantuntija 10 op

Opiskelija kehittää tässä kokonaisuudessa tiedonhallinnan ja sote-digitaalisten palvelujen käyttöön sekä kehittämiseen edellytettävää osaamista.

Opiskelija valitsee henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (HOPS) osaamisprofiiliinsa sopivia ja täydentäviä opintoja alla olevista opintojaksoista:

Sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan osaaminen (2 op)

Tiedonhallinta tarkoittaa tiedon keräämistä, organisointia ja tallentamista siten, että tieto saadaan tarkoituksenmukaisesti ja hallitusti käyttöön. Tiedonhallinnassa pohditaan tiedon omistajuutta ja tiedon käytön vastuita. Tiedon saatavuus ja luovuttaminen kuuluvat tiedonhallintaan, samoin kysymykset tietoturvasta ja tietosuojasta. Sähköisten tiedonhallintapalvelujen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa asiakas- ja potilastietojen tehokas hallinta, tietojen ajantasainen saatavuus, yhteiskäyttö sekä sähköinen arkistointi. Ammattilaisen pitää osata varmistaa, että tieto on saatavilla eri palveluympäristöissä.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • nimetä ja selittää sähköisten järjestelmien yhteen toimivuuden perusteet
  • kuvailla ja tunnistaa tiedon liikkuminen sähköisissä tietojärjestelmissä
  • kuvailla ja selittää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen kirjaaminen periaatteet ja menetelmät
  • toimia sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan liittyvien lainsäädännön erityspiirteiden mukaisesti
  • arvioida tietolähteitä luotettavin menetelmin
  • nimetä tiedonhallinnan ohjauksen ja yhteistyön erityisperusteet ja menetelmät
  • soveltaa tietosuojan ja tietoturvan erityispiirteitä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan

Tiedolla johtamisosaaminen (2 op)

Tiedolla johtamisella tarkoitetaan sekä näyttöön perustuvan tiedon tuottamista että hyödyntämistä ihmislähtöisen toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon tukena. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta edellytetään ketteriä tiedolla johtamistaitoja. Ammattilaiselta odotetaan kykyä kerätä, arvioida, analysoida ja hyödyntää tietoa ihmislähtöisesti oman ammatillisen toiminnan, työyhteisön, organisaation tasoilla suhteutettuna ammattilaisen omaan tehtävään.

Opintokokonaisuudessa perehdytään tiedolla johtamiseen ja sen lähikäsitteisiin, tiedon arvoketjuun, erilaiseen tietoon päätöksenteossa, hiljaiseen tietoon, tiedon hyödyntämiseen moniammatillisesta näkökulmasta, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon terminologiaan: asiakas/potilas

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • selittää, mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa
  • kuvailla tiedolla johtamisen lähikäsitteitä
  • eritellä tietoa, miten sitä käytetään päätöksenteon tukena sosiaali- ja terveydenhuollossa
  • kuvailla näyttöön perustuvan toiminnan periaatteet
  • kerätä, analysoida, hyödyntää ja arvioida tietoa
  • arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan roolia tiedon tuottajana, käyttäjänä ja hyödyntäjänä

Terveyden ja hyvinvoinnin seurantaosaaminen (2 op)

Terveyden ja hyvinvoinnin seurantaosaamisella tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalalla käytössä olevien laitteiden, välineiden ja menetelmien sekä niistä syntyvän tiedon hallintaa asiakkaan hyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa. Esimerkkinä voisi mainita tekoälyn, robotiikan ja sensorien tuottaman tiedon hyödyntämisen.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • arvioida käytetyn datan hyödyntämistä ja luotettavuutta
  • mitata ja arvioida asiakkaan kehon rakenteita ja toimintoja sekä suorituksia seurantalaitteilla
  • soveltaa terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä digitaalisuutta hyödyntäviä mittaus- ja seurantalaitteiden tuloksia
  • arvioida etäohjausvälineiden ja pelillisyyden soveltamista työkaluina asiakkaan terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä
  • soveltaa oppimaansa ja saa valmiuksia seurantiedon monialaiseen hyödyntämiseen
  • kuvata robotiikan hyödyntämismahdollisuuksia asiakkaan voinnin seurannassa ja kuntoutumisen edistämisessä

Asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluosaaminen sähköisessä ympäristössä (2 op)

Asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluosaaminen sähköisessä ympäristössä tarkoittaa ammattilaisen osaamista tunnistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelujärjestelmän taustalla olevan lainsäädäntö. Opiskelija ymmärtää uudistuvan paradigman muutoksen, jossa asiakkaan asema on palvelujärjestelmän keskiössä (Hyvinvointi ekosysteemissä). Ammattilaisen tulee osata tunnistaa ja hallita erilaisia sähköisiä palveluympäristöjä, palvelupolkuja ja niihin liittyviä työvälineitä. Ammattilainen osaa auttaa asiakasta valitsemaan tarkoituksenmukaisen sähköisen sosiaali- ja terveyspalvelun. Hän ymmärtää ja huomioi kustannuksiin vaikuttavat tekijät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa omassa toimintaympäristössään.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • tunnistaa sosiaali – ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän taustalla olevan lainsäädännön
  • vertailla ja auttaa asiakasta valitsemaan tarkoituksenmukaisen sähköisen sosiaali- ja terveyspalvelun
  • soveltaa sähköisiä palveluympäristöjä ja työvälineitä. Ymmärtää ammattiryhmänsä roolin asiakaslähtöisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa
  • selittää ja kuvata uudistuvan paradigman muutoksen, jossa asiakkaan asema on palvelujärjestelmän keskiössä (hyvinvointi-ekosysteemissä)
  • tunnistaa ja analysoida eri palvelujärjestelmissä sähköisiä palvelupolkuja
  • vertailla käyttäjän näkökulmasta erilasia sähköisiä asiointipalveluja ja virtuaalivastaanottoja
  • tunnistaa ja soveltaa kustannustietoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Eettinen osaaminen (2 op)

Tavoitteena on ymmärtää digitaalisen toimintaympäristön ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan työn uusia eettisiä haasteita. Sosiaali- ja terveysalalla toimiva noudattaa työssään sekä lainsäädäntöä että yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita. Edellä mainittujen lisäksi osaamiseen kuuluu vastuu työn laadusta ja asiakkaan kunnioittamisesta sekä kyky tehdä monialaista yhteistyötä. Näin ammattietiikka ja eettinen osaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä perustuvat sekä arvojen sisäistämiselle, että ammatilliselle tiedolle ja osaamiselle.

Opiskeltuaan eettistä osaamista opiskelija on monialaisesta roolistaan käsin asiantuntija, joka osaa soveltaa ammattieettisiä ohjeita digitaalisten palvelujen asiakaskontakteissa ja niiden suunnittelussa.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • arvioida omaa ja muiden eettistä päätöksentekoa niin, että pyrkii aktiivisesti etsimään ratkaisuvaihtoehtoja haasteellisiin tilanteisiin
  • tunnistaa ja ennakoida eettisiä ongelmatilanteita erilaisissa digitaalisissa järjestelmissä ja asiakaspalvelutilanteissa
  • eritellä tekoälyn ja robotiikan etiikkaan liittyviä erityispiirteitä
  • kuvata etäjohtamiseen liittyviä eettisiä haasteita

Verkkovuorovaikutus (2 op)

Verkkovuorovaikutus on tietoverkon välityksellä kahden tai useamman ihmisen välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Verkkovuorovaikutuksesta puhuttaessa voidaan viitata samanaikaiseen tai eriaikaiseen henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen. Verkkovuorovaikutusosaaminen on kyky tunnistaa verkkovuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä, kyvykkyyttä hyödyntää erilaisia digitaalisia työkaluja sekä taitoa suunnitella verkkovuorovaikutustilanteita.

Ammattilaisen pitää myös osata hyödyntää sosiaalisen median ympäristöjä ammatilliseen vuorovaikutukseen.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • nimetä verkkovuorovaikutuksen ominaisuudet
  • eritellä verkkovuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä
  • tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat verkkovuorovaikutustilanteen onnistumiseen
  • suunnitella verkkovuorovaikutustilanteita
  • toimia sujuvasti erilaisissa verkkovuorovaikutustilanteissa

Verkko-ohjausosaaminen (2 op)

Verkko-ohjausosaamisella tarkoitetaan tilanteita, joissa tietoverkon välityksellä keskustellaan asiakkaan kanssa tavoitteellisesti asiakkaan tilanteisiin liittyvistä asioista, esimerkiksi asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä arjessa selviytymisestä. Asiakas ymmärretään aktiivisena oman tilanteensa asiantuntijana. Verkko-ohjausosaamisessa tunnistetaan asiakaslähtöisesti ohjaustarpeet sekä asiakkaan tietotekninen osaaminen, suunnitellaan tavoitteet yhteistyössä asiakkaan kanssa, toteutetaan verkko-ohjausta sekä arvioidaan ohjaustilannetta ja ohjauksen onnistumista. Verkko-ohjaaja osaa myös laatia ohjausmateriaalia, kuten kirjallista materiaalia, äänitteitä sekä videoita.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • kuvata verkko-ohjausosaamisen sisällön ja prosessin
  • arvioida verkko-ohjauksen tarpeen
  • suunnitella verkko-ohjaustapatuman
  • tuottaa kirjallisesti verkko-ohjausmateriaalia
  • arvioida verkko-ohjausosaamista

Sosiaali- ja terveysalan digitalisaatioon liittyvä yhteiskunnallinen osaaminen (2 op)

Sote-alan digitalisaatioon liittyvä yhteiskunnallinen osaaminen on tämän osaamisalueen ydintä ja se käsittää ihmisen osana yhteiskuntaa, yhteisöjä ja järjestelmiä, sekä ymmärtää miten palvelujen ja yhteiskunnan digitalisaatio vaikuttaa yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen, sekä ihmisten hyvinvointiin ja arkeen. Tulee osata tunnistaa ja analysoida teknologisoitumiseen liittyvää eriarvoisuutta ja mahdollisia syrjäyttäviä rakenteita ja prosesseja. Tavoitteena on osata edistää osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia ihmislähtöisesti.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia teknologisoituvassa yhteiskunnassa
  • analysoida yhteiskunnassa tapahtuvaa teknologisoitumisen aiheuttamaa eriarvoisuutta
  • tiedostaa teknologisoitumiseen liittyviä syrjäyttäviä rakenteita ja prosesseja (digitaaliset kuilut)
  • analysoida teknologisoitumisen sosiaalisista vaikutuksista, joista osaa eritellä sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja yhteiskunnan teknologisoitumisen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja arkeen

2. Palvelumuotoiluosaaminen 5 op

Palvelumuotoilu lisää osallistujien halua ja taitoa kehittää julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin hyvinvointi- ja sote-palveluita ihmislähtöisemmiksi sekä vaikuttavammiksi. Palvelumuotoilun koulutuskokonaisuus sisältää: palvelumuotoilun periaatteet, työskentelytavat, keskeiset työkalut ja menetelmät. Koulutuksessa työskennellään oikeiden työelämän kehittämishaasteiden kanssa soveltaen palvelumuotoilun prosessia. Koulutus antaa valmiuksia yrittäjämäisyyteen ja yritystoiminnan kehittämiseen.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • nimetä palvelumuotoiluprosessin periaatteet
  • hyödyntää palvelumuotoilun työkaluja ja menetelmiä työelämän kehittämisessä
  • suunnitella, toteuttaa ja arvioida palvelumuotoiluprojektin
  • toimia monialaisissa tiimeissä ja tuoda omaa osaamistaan yhteiskehittämiseen
  • soveltaa palvelumuotoilun mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämisessä

2. Vapaavalintaiset sisällöt 5 op

Valinnaisten opintojen tarkoitus on täydentää ja syventää opiskelijan osaamista tämän erikoistumiskoulutuksen päätavoitteiden mukaisesti. Opiskelija voi valita opinnot oman kiinnostuksensa ja osaamistarpeensa (HOPS) mukaan mm. SotePeda24/7 -hankkeessa tuotetuista oppisisällöistä, esimerkiksi erilaisista MOOC-kursseista.

3. Työelämälähtöinen kehittämistehtävä 10 op

Kehittämistehtävä tehdään monitoimijaisessa yhteistyössä kansalaisten, julkisen, yksityisen ja/tai kolmannen sektorin kanssa. Kehittämistehtävässä sovelletaan palvelumuotoilun prosessia ja työskentelytapoja oikean työelämähaasteen ratkaisussa. Työelämästä tuleva kehittämistehtävä pohjautuu palvelun käyttäjien, palvelun ja sen kontekstin ymmärryksen kartoittamiseen. Tämän avulla luovassa ja kokeilevassa prosessissa rakennetaan

palvelukokemuksia, jotka ovat kilpailukykyisiä ja ihmisille ystävällisiä. Opiskelijat työskentelevät monitoimijaisissa kehittämisyhteisöissä huomioiden eri tahojen tarpeet ja näkemykset siten, että erilaisten kokeilujen arviointi tapahtuu jo kehittämisprosessin aikana huomioiden näyttöön perustuva tieto. Kehittämistehtävän parissa työskennellään pienryhmissä (3 opiskelijaa/ryhmä). Kehittämistehtävä käsittää kokonaisen palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet: asiakasymmärryksen luominen, konseptointi, prototypointi/pilotointi ja arviointi. Opiskelijat esim. haastattelevat ja/tai havainnoivat palveluiden asiakkaita, työntekijöitä tai potilasjärjestön asiantuntijoita/kokemusasiantuntijoita. Työelämän edustajat ovat mukana yhteiskehittämispajoissa ideoimassa ja prototypoimassa ratkaisuja. Asiakkaat/sidosryhmät ovat kehitettävän palvelun testaajina

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • soveltaa monitoimijaisen kehittämisyhteistyön malleja ja menetelmiä
  • tunnistaa monitoimijaisessa kehittämisyhteisössä erilaisia toimijoita ja toimijuuden rooleja
  • nimetä ja selittää palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet: asiakasymmärryksen luominen, konseptointi, prototypointi, pilotointi ja arviointi
  • soveltaa palvelumuotoilun prosessia ja työskentelytapoja työelämähaasteenratkaisussa
  • hyödyntää omaa substanssiomaamistaan monitoimijaisessa kehittämisyhteisössä
  • selittää näyttöön perustuvan toimintatavan merkityksen sosiaali- ja terveydenhuollossa
  • työskennellä osana ryhmän jäsenenä ja osallistua kehittämistehtävän ratkaisemiseen
  • hyödyntää tutkittua tietoa toiminnan kehittämisessä
  • ohjata ja uudistaa työyhteisön ja työn toimintaa

Kehittämistehtävässä tavoitteet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla opiskelija voi laventaa osaamistaan sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Erikoistumiskoulutuksessa uutta tietoa rakennetaan monitoimijaisesti oman ydinosaamisen päälle. Tämä luo jokaiselle opiskelijalle oman osaamisen kehittymispolun ja antaa näin mahdollisuuksia hyödyntää

Toteutus

Opetus järjestetään verkko-opetuksena.

Aikataulu

Seuraava hakuaika maaliskuussa 2022 alkavaan koulutukseen on 10.1.-13.2.2022. Koulutuksen orientaatiopäivä on 30.3.2022 ja koulutus päättyy huhti-/toukokuussa 2023.

Koulutus sisältää kontaktiopetusta verkossa seuraavina päivinä (päivämäärät riippuvat opiskelijan kurssivalinnoista): 

  • 30.3.2022 klo 9-15 (erikoistumiskoulutuksen orientaatioseminaari, pakollinen läsnäolo)
  • 5.4.2022
  • 17.5.2022
  • 23.8.2022
  • 12.–13.9.2022
  • 27.9.2022
  • 3.10.2022
  • 6.10.2022
  • 1.11.2022
  • 15.11.2022
  • 29.11.2022
  • 10.1.2023
  • 26.1.2023
  • 7.2.2023
  • 14.3.2023
  • 25.4.2023 (erikoistumiskoulutuksen loppuseminaari)

Vuoden 2021-2022 koulutus toteutuu aikavälillä 8.6.2021–31.5.2022 verkko-opintoina.

Koulutus sisältää kontaktiopetusta verkossa seuraavina päivinä (päivämäärät riippuvat opiskelijan kurssivalinnoista): 

  • 14.12.2021 
  • 18.1.2022 
  • 25.1.2022 
  • 15.2.2022 
  • 10.5.2022 

Aikataulumuutokset ovat mahdollisia.

Tavoitteellinen opintojen suoritusaika on yksi lukuvuosi. Opiskelija voi tehdä opinnot myös nopeammin hyödyntäen henkilökohtaista opetussuunnitelmaa.

Hakeminen

Seuraava hakuaika 30.3.2022 alkavaan koulutukseen on 10.1.-13.2.2022. Koulutukseen haetaan sähköisellä lomakkeella, jonka linkki julkaistaan tällä sivulla hakuajan alkamiseen mennessä. Valintaperusteet ja hakulomakkeen sisältö ovat samat jokaisessa korkeakoulussa.

Hakuajan päätyttyä koulutukseen hyväksyttävät 10 opiskelijaa valitaan valintaperusteiden mukaan.

Haussa tarvittavat liitteet: 

  1. Kopio korkeakoulu- tai opistoasteen tutkintotodistuksesta (ammattikorkeakoulu, tai muu korkeakoulututkinto tai alemman opistoasteen tutkinto), joka mahdollistaa erikoistumiskoulutukseen hakeutumisen 
  2. CV, josta näkyy työkokemuskertymä.  
  3. Motivaatio- ja pohdintatehtävä: Perustele, miksi sinut tulisi valita erikoistumiskoulutukseen. Pohdi, millaista sosiaali- ja terveysalan digitalisaation osaamista tarvitset tulevaisuudessa? Pohdi opiskelun, työelämän ja muun elämäsi yhteensovittamista ja kerro, miten työnantajasi suhtautuu koulutukseen hakeutumiseen. Voit kirjoittaa kaikkien kysymysten vastaukset samaan tiedostoon. Motivaatio- ja pohdintatehtävän maksimimerkkimäärä on 2000.

Mikäli et saa ilmoittautumisen jälkeen vahvistusviestiä, tarkista ensin roskapostikansiosi. Mikäli et löydä viestiä edelleenkään tai liitteiden toimittamista varten jaettu linkki ei toimi, ota välittömästi yhteys Diakin hakijapalveluihin (hakijapalvelut@diak.fi). 

Tulokset julkaistaan viimeistään 25.2.2022. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 4.3.2022. Varasijoilla olevia hakijoita voidaan hyväksyä koulutukseen 4.3.-29.3. välillä. Ensimmäinen pakollista läsnäoloa vaativa webinaari (orientaatiotilaisuus) järjestetään 30.3.2022 klo 9-15.

Paikan vastaanottaminen tehdään sähköisesti ja linkki palveluun lähetetään hyväksymissähköpostin mukana. Mikäli koulutukseen hyväksytty ei erikseen vahvista paikan vastaanottamista määräaikaan mennessä, katsotaan tämän luopuneen opiskelupaikastaan. Käytäthän haussa sellaista sähköpostiosoitetta, jota luet aktiivisesti myös mahdollisen hiihtolomasi aikana.

Mikäli peruutuksia tulee, lähetetään varasijalta koulutukseen valitulle tieto hyväksymisestä sähköpostitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen.

Valintaperusteet

Koulutukseen otetaan enintään 10 opiskelijaa per korkeakoulu

Valinta koulutukseen tehdään aiemman työkokemuksen, opiskelumotivaation sekä kahden pohdintakysymyksen perusteella. Viimeisenä valintaperusteena voidaan tarvittaessa käyttää ilmoittauutmisajankohtaa, jolloin samat pisteet saaneet hakijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Pisteet jakautuvat seuraavasti:

  • Työkokemuksesta saa pisteitä 0-2 p. 
  • Opiskelumotivaatio pisteytetään hakulomakkeelle annetun vastauksen perustella pistein 0-3 p. 
  • Sote-alan digitalisaation osaamisen pohdintakysymyksestä saa 0-3 p. 
  • Opiskelun, töiden ja muun elämän yhteensovittamisen pohdintakysymyksestä 0-2 p. 

Enimmäispistemäärä on 10 pistettä. 

Korkeakoulututkinnon jälkeinen työkokemus (enintään 2 p.)  

  • Alle 2 vuotta työkokemusta = 0 pistettä  
  • 2-5 vuotta työkokemusta = 1 piste  
  • Yli 5 vuotta työkokemusta = 2 pistettä  

Motivaatiokysymys (enintään 3 p.)

  • Perustele, miksi sinut tulisi valita erikoistumiskoulutukseen. (0-3 p.)  

Opiskelun, työn ja muun elämän yhteensovittaminen (enintään 2 p.)

  • Pohdi opiskelun, työelämän ja muun elämäsi yhteensovittamista ja kerro, miten työnantajasi suhtautuu koulutukseen hakeutumiseen. Jos et tällä hetkellä ole työelämässä, pohdi opiskelun, työelämän ja muun elämäsi yhteensovittamista, sekä sitä, miten koulutus auttaa omissa urasuunnitelmissa. (0-2 p.) 

Sote-alan digitalisaation osaamisen pohdintatehtävä (enintään 3 p.)

  • Pohdi, millaista sosiaali- ja terveysalan digitalisaation osaamista tarvitset tulevaisuudessa. (0-3 p.)