Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

Voimassa 1.8.2021 alkaen.

Hyväksytty tutkintolautakunnassa 27.4.2021, johtoryhmässä 11.5.2021 ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.5.2021.

1 Koulutustehtävä (1–4 §)

1 § Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Diakonia-ammattikorkeakoulun, josta käytetään lyhennettä Diak, koulutuksen järjestäjänä toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (Diak). Diakonia-ammattikorkeakoulun koulutusta antavat kampukset sijaitsevat Helsingissä, Pieksämäellä, Oulussa, Porissa ja Turussa.

Diak järjestää ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä muuta täydennyskoulutusta. (L 351/2003, 17 §, L 411/2005, 18 §, L 932/2014, A 1129/2014). Diakin koulutusalat ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä humanistinen ja kasvatusala. Diak järjestää osan koulutuksista yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.

Diakin arvot

Diakin arvot on kiteytetty lauseeseen: Diak on rohkeasti rakentava hyvän maailman puolustaja reilusti kohtaamalla. Haastamme yhteiskuntaa ja itseämme muutokseen. Tarvittaessa uimme vastavirtaan ja teemme toisin. Kaikki tekemisemme tähtää entistä inhimillisempään ja kestävämpään maailmaan. Etsimme, näemme ja teemme hyvää. Kristillisyys näkyy meillä siten, että kohtaamme avoimesti ja rehellisesti kaikki ihmiset ja tilanteet. Jokainen ihminen on meille lähimmäinen.

Diak kouluttaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen.

Diakin opetuskieli on suomi. Opetuksessa voidaan käyttää tarvittaessa muitakin kieliä. Englanninkielisen sosionomikoulutuksen (jatkossa DSS) ja englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen sekä Master of Health Care- ja Master of Social Services -koulutusten opetuskieli on englanti.

2 § Tutkinnot, tutkintonimikkeet ja kelpoisuudet

Humanistisen alan AMK-tutkinto:

  • Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus, 240 op
  • Tulkki (AMK), viittomakieli ja tulkkaus, 240 op
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus, 210 op

Humanistisen alan YAMK-tutkinto:

  • Tulkki (YAMK), tulkkaustoiminnan kehittäminen 90 op

Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto:

  • Sairaanhoitaja (AMK), 210 op
  • Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö, 240 op
  • Terveydenhoitaja (AMK), 240 op. Opintoihin sisältyy myös sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto
  • Sosionomi (AMK), 210 op
  • Sosionomi (AMK), diakoniatyö, 210 op
  • Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö, 210 op
  • Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus, 210 op
  • Bachelor of Social Services, 210 op
  • Bachelor of Health Care, Nursing 210 op

Sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinto:

  • Sosionomi (YAMK), 90 op
  • Sairaanhoitaja (YAMK), 90 op
  • Terveydenhoitaja (YAMK), 90 op

Master’s Degree in Social Services and Health Care:

  • Master of Health Care, 90 op
  • Master of Social Services, 90 op

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusten toteutuksessa on otettu huomioon sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutukselle asetetut vaatimukset (EU direktiivit 2005/36/EY, 2013/55/EU, 2013/59/Euratom) sekä laki ja asetus terveydenhuollon henkilöstöstä (L 559/94, A 564/94) ja Säteilylaki 859/2018. Koulutuksessa noudatetaan myös valtakunnallisesti sovittuja terveysalan koulutuksen osaamisvaatimuksia.

Sosionomi (AMK) -tutkinnossa ennen Varhaiskasvatuslaissa 540/2018 määritellyn siirtymäajan päättymistä, ennen 1.9.2019 aloittaneiden on mahdollisuus saada kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, mikäli tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti ja tutkinto suoritetaan 31.7.2023 mennessä.

1.9.2019 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet voivat saada varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden. Varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot on määritelty OPS2015 ja OPS2020 osalta opetussuunnitelmatyön yhteydessä ja ovat nähtävillä Diakin nettisivuilla. OPS2010 ja aiempien opetussuunnitelmien osalta opinnot on vahvistettu Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 16.2.2006 ja 6.4.2011.

Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutus sisältää varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuottamat opinnot yllä mainituin täsmennyksin. Sosionomi (AMK), diakoni- ja sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö -kelpoisuuden tuottamiin koulutuksiin ei voi sisällyttää varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuteen vaadittavia opintoja (Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus 6.4.2011).

Sosionomi (AMK), diakoniatyö-, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö-, sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus- ja sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö -koulutuksissa opiskelija saa kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni/diakonissa) virkaan tai nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. Näissä koulutuksissa on huomioitu kirkkohallituksen päätökset diakonian viran haltijalta (Kirkon säädöskokoelma nro 141), nuorisotyönohjaajan viran haltijalta (Kirkon säädöskokoelma nro 137) ja varhaiskasvatuksen ohjaajan viran haltijalta (Kirkon säädöskokoelma nro 139) vaadittavasta tutkinnosta. DSS-koulutuksessa ennen vuotta 2016 aloittaneet opiskelijat voivat saada kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni) virkaan.

Mikäli opiskelija suorittaa kirkollisen kelpoisuuden tuottavissa koulutuksissa 8 op:n laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, saa hän kelpoisuuden lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan tai lähetyssihteerin virkaan. (Kirkon säädöskokoelma nro 136.)

3 § Avoin ammattikorkeakouluopetus ja muut erillisinä opintoina suoritettavat opinnot

Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opiskeluoikeuden.

Kirkkohallituksen päätöksen mukaisesti on mahdollista saavuttaa diakonin, diakonissan, nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan kelpoisuus myös suorittamalla tutkintoa täydentävät opinnot avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Tämä edellyttää, että opintoihin hakeutuvalla on aiempi soveltuva sosiaalialan tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulututkinto siten kuin kirkon säädöskokoelmissa todetaan (Kirkon säädöskokoelman nrot 141, 137 ja 139).

Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet voivat hankkia täydentävinä opintoina varhaiskasvatuslain (504/2018) määrittelemän kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen sosionomina tai opettajana (ennen 1.9.2019 opinnot aloittaneet). Täydentävät opinnot suoritetaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Opintojen kokonaislaajuus on 60 opintopistettä.

4 § Erikoistumiskoulutukset

Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. (L 1173/2014; A1438/2014).) Sopijaosapuolet sopivat koulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta. Koulutuksen laajuus on yleensä 30–40 op.

2 Opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen (5–10 §)

5 § Opiskelijaksi ottaminen

Diakin opiskelijoita ovat kaikki ne henkilöt, joilla on opiskeluoikeus jossain Diakin tarjoamassa koulutuksessa tai opinnoissa, kuten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa, muissa erillisopinnoissa tai erikoistumiskoulutuksissa.
Opiskelijaksi ottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla.

Tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijoita otettaessa noudatetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä humanistisella alalla Ammattikorkeakoululain 932/2014 pykälien 26 Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset ja 27 Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaantimääräyksiä.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos näihin liittyy turvallisuusvaatimuksia ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

6 § Yhteishaun käytännöt

Korkeakoulujen yhteishaun tehtävät kuuluvat ammattikorkeakoulujen hakijapalveluille. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat valitaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulujen yhteis- tai erillishaun avulla lukuun ottamatta Euroopan unionin rakennerahastoista rahoitettavaa koulutusta (A 982/2006 2 §). Osa yhteishaun opiskelupaikoista varataan niille, joilla ei ole aikaisempaa Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta.

Hakijapalveluiden tehtäviin kuuluvat ammattikorkeakouluun lähetettyjen hakemusten ja liitteiden vastaanottaminen ja käsittely, hakijoiden hakukelpoisuuden tarkistaminen, hakemiseen ja valintaan liittyvä yleinen tiedotus, muut yhteishaun käytännön järjestelyt ja opiskelijavalintarekisterin sekä ammattikorkeakoulukohtaisen osarekisterin ylläpitäminen.
Lisäksi Hakijapalveluiden tehtäviin kuuluvat muut opiskelijahaun ja valintaprosessin tehtävät, kuten koulutustietojen päivitys, valintaperusteiden mallinnus, valintalaskennan toteuttaminen ym. Opintopolku.fi-palvelussa.

Hakijapalvelut vastaa todistusten tarkistamisen tiedotuksesta, ohjeistuksesta ja ajoituksesta. Diakin opintotoimistot tarkistavat alkuperäiset todistukset opintojen alkaessa viimeistään kahden viikon kuluttua opiskelijalle ilmoitetusta opintojen alkamispäivästä. Tarkistus tapahtuu vertaamalla alkuperäisiä todistuksia kopioihin ja hakijarekisteriin vietyihin tietoihin.

Hakijapalvelut hoitaa myös ammattikorkeakoulun oman henkilöstön koulutus- ja neuvontatehtävät yhteishakuun liittyvissä asioissa.

Hakijapalvelut toimii viranomaistehtävässä noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja opiskelijavalintarekisteriä ylläpitävän Opetushallituksen ohjeita ja on velvollinen palvelemaan hakijoita tasapuolisesti hakukohteesta riippumatta.

Opiskelijoiden ilmoittautumiset ja opiskeluoikeusasiat hoidetaan suoraan opintotoimistoissa.

7 § Opiskelijavalinta

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen valintaperusteiden valmistelusta huolehtivat opiskelijapalveluiden asiantuntija hakijapalveluissa yhdessä opinto-ohjaajien kanssa. Valmistelussa voi toimia apuna koulutuskohtaisia opiskelijavalintatiimejä. Opiskelijavalinnoissa noudatetaan pääsääntöisesti valtakunnallisia, alakohtaisia valintaperusteita. Opiskelijat valitaan yhteis- ja erillishakujen kautta.

Opinto-ohjaajat valmistelevat myös muut valintamenettelyyn liittyvät ohjeet. Vararehtori vahvistaa valintaperusteet.

Hakukohteet koulutuksittain:

• Bachelor’s Degree in Nursing
• Bachelor’s Degree in Social Services
• Sairaanhoitaja (AMK)
• Sairaanhoitaja (AMK), kaksikielinen (suomi-ruotsi)
• Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö
• Sosionomi (AMK)
• Sosionomi (AMK), diakoniatyö
• Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö
• Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus
• Terveydenhoitaja (AMK)
• Tulkki (AMK), asioimistulkkaus
• Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus
• Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen
• Monialainen ja yhteensovittava johtaminen
• Master’s Degree in Global Change and Community Development
• Master’s Degree in People-Centred and Innovative Leadership in Health Care
• Tulkkaustoiminnan kehittäminen

Avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin ja erillisopiskeluoikeudella suoritettaviin opintoihin haetaan opiskeluoikeutta ilmoittautumalla Diakin jatkuvien opintojen ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Ristiinopiskeluverkostoissa voidaan myös sopia, että ilmoittautumisessa ja opiskeluoikeuden myöntämisessä käytetään jotakin muuta tapaa. Opiskelijat otetaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli opiskelijaksi ottamisessa käytetään ilmoittautumisjärjestyksen lisäksi jotain muuta perustetta, valintaperusteet kuvataan ja julkaistaan opintojen lisätiedoissa.

Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ei pääsääntöisesti ole pohjakoulutusvaatimuksia, mutta niihin osallistuminen saattaa edellyttää ennakkotietoja ja -taitoja sekä korkeakouluopinnoissa ja koulutusalalla tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Merkittävistä ennakkoedellytyksistä mainitaan opintojen ilmoittautumistietojen yhteydessä.

Diakin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat opiskelijat eivät voi samanaikaisesti opiskella Diakissa avoimen ammattikorkeakoulun opiskeluoikeudella tai muulla erillisopiskeluoikeudella. Poikkeuksen muodostavat poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat, joiden opintojen edistymistä opintojen jatkaminen avoimen amk:n opintoina tukee merkittävällä tavalla. Opinto-ohjaaja arvioi kunkin opiskelijan kohdalla ehtojen täyttymisen.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa 59 op tai haku- tai hakukohdekohtaisesti erikseen määriteltävän opintopistemäärän opintoja suorittanut opiskelija voidaan ottaa tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun suorahaun kautta. Erillishakuna järjestettävän suorahaun ja muiden erillishakujen valintaperusteiden valmistelusta huolehtivat opiskelijapalveluiden asiantuntija hakijapalveluista yhdessä opinto-ohjaajien kanssa.

Erikoistumiskoulutuksissa opiskelijavalinta tehdään vahvistettujen valintakriteerien perusteella. Vararehtori vahvistaa valintapäätökset.

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa valintakoetulokset vahvistaa vararehtori lukuun ottamatta valtakunnallisen AMK-valintakokeen tuloksia.

Opiskelija, joka on eronnut tai on menettänyt opiskeluoikeutensa ja jolta puuttuu enintään 60 op (ammattikorkeakoulututkinto) tai 30 op (ylempi ammattikorkeakoulututkinto), voi hakea opiskeluoikeutta erillishaun kautta. Opiskelijavalinta tehdään suorittujen opintopisteiden ja haastattelun perusteella. Vararehtori vahvistaa valintapäätökset.

Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes todistukset tarkistetaan kampusten opintotoimistoissa. Mikäli valintaan vaikuttavat todistusarvosanat ja/tai työkokemus, todistuskopioita verrataan alkuperäisiin todistuksiin. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, jos hakija ei toimita todistuksia 14 päivän kuluessa lähiopetuksen alkamisesta tai mikäli hakija on antanut haussa virheellisiä tietoja ja ei olisi oikein tiedoin oikeutettu saamaansa opiskelupaikkaan.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Diakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.

Mikäli avoimen ammattikorkeakoulun, erillisopintojen tai erikoistumiskoulutusten opiskelijaksi ottamisessa käytetään ilmoittautumisjärjestyksen lisäksi jotain muuta perustetta, opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Diakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.

8 § Opiskelupaikan vastaanottaminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulut ilmoittavat hakijoille hyväksymisestä Opintopolku.fi-palvelussa (www.opintopolku.fi). Hakija ottaa opiskelupaikan vastaan määräaikaan mennessä Oma opintopolku -palvelussa tai Diakin verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, jonka hakijapalvelut voivat opiskelijalle toimittaa. Jollei vastaanottoilmoitusta palauta määräajan sisällä, menettää opiskelupaikkansa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova, eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.

9 § Siirto-opiskelijaksi ottaminen

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen.

Toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyvältä opiskelijalta edellytetään, että hän on ollut lähtöammattikorkeakoulussa läsnä olevana opiskelijana vähintään yhden lukuvuoden ja on suorittanut opintoja vähintään 55 op/lukuvuosi (ammattikorkeakoulututkinnot) tai vähintään 30 op/lukuvuosi (ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot). Opiskelija voi siirtyä suorittamaan vain samaa ammattikorkeakoulututkintoa. Siirto-opiskelijaksi voidaan ottaa vain toisessa ammattikorkeakoulussa kirjoilla oleva opiskelija. Siirto-opiskelijan on voitava suorittaa jäljellä olevat opinnot pääsääntöisesti opiskeluoikeusajassa. Siirto-opiskelijan opiskeluoikeusaika on alkanut opiskelijan otettua paikan sitovasti vastaan lähtöammattikorkeakoulussa. Käytetyt läsnä- ja poissaololukukaudet siirtyvät opiskelijan mukana Diakiin.

Diakiin siirtoa anoneet opiskelijat haastatellaan ennen siirron hyväksymistä. Tarvittaessa ammattikorkeakoululla on oikeus pyytää opiskelija oppimis- ja työskentelyvalmiuksien sekä sosiaalisten valmiuksien arviointiin. Päätöksen siirron hyväksymisestä tekee vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä.

Hakijan tulee saada kirjallinen päätös viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen ilmoitetusta viimeisestä jättöpäivästä. Siirtohakemuksen hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan opiskelijan norminmukainen opiskeluoikeusaika. Tarkempi hakumenettely ja -aika kuvataan Diakin nettisivuilla.

Siirtyminen on ehdollinen siihen saakka, kunnes opiskelija ottaa opiskelupaikan sitovasti vastaan Diakista sekä ilmoittautuu läsnä olevaksi opiskelijaksi.

10 § Opiskeluoikeuden vaihtaminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Opiskeluoikeuden vaihtamista toiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen voi hakea vain sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Opiskeluoikeuden vaihtamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut opintonsa HOPSin mukaisesti, eikä suorituksia ole rästissä. Edellytyksenä on myös, että tutkinto voidaan vaihdosta mahdollisesti aiheutuvista lisäopinnoista huolimatta suorittaa norminmukaisen opiskeluoikeusajan puitteissa ja että opiskeluryhmässä, johon opiskelija on siirtymässä, on tilaa. Vaihtoa voi hakea aikaisintaan yhden lukukauden opintojen jälkeen. Tammikuussa aloittaneet opiskelijat voivat hakea vaihtoa seuraavalla syyslukukaudella ja syksyllä aloittavat seuraavalla kevätlukukaudella.

Opiskelija hakee opiskeluoikeuden vaihtamista kirjallisesti ja toimittaa perustellun hakemuksen opinto-ohjaajalle maaliskuun/lokakuun loppuun mennessä. Opiskelijan opinto-ohjaaja haastattelee hakijan, tarkistaa opiskelijan opintosuoritukset ja arvioi jäljellä olevien opintojen normiaikaisen suoritusmahdollisuuden.

Jos opiskeluoikeuden vaihtamisen ehdot täyttyvät, alan yliopettaja/koulutuspäällikkö/asian vastuulehtori keskustelee ko. opiskelijan kanssa koulutuksen vaihtamisen perusteista. Koulutuksen vaihdot käsitellään ja esitykset valmistellaan alan (yliopettaja/koulutuspäällikkö/vastuulehtori ja opinto-ohjaaja) yhteisessä työryhmässä.

Päätöksen opiskeluoikeuden vaihtamisesta tekee vararehtori työryhmän esityksen perusteella. Hakijalle toimitetaan kirjallinen päätös viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen viimeisestä jättöpäivästä. Päätökseen tyytymätön hakija voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut päätöksestä tiedon.

3 Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus (11–15 §)

11 § Ilmoittautuminen läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi

Opiskelijaksi hyväksytyn on hyväksymisilmoituksessa mainitun määräajan kuluessa ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla. Uusi opiskelija tekee ilmoittautumisen Opintopolku.fi:ssä, jatkava opiskelija MyDiakissa tai paperilomakkeella.

Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevia.

1.8.2015 ja sen jälkeen opintonsa aloittava opiskelija voi otettuaan opiskelupaikan vastaan ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007, siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995 mukaista palvelua),
2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai
3) on oman sairautensa tai vammansa takia kykenemätön aloittamaan opintojaan. (L325/2015.)

Opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi opintojen suoritusaikana muun kuin edellä mainitun syyn 1 tai 2 vuoksi enintään kahden lukukauden ajaksi. Poissaoloaikaa ei lasketa opintojen suoritusaikaan.

Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittanut opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan (Laki ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta 15 c § 29.6.2001). Diak ei sitoudu järjestämään vastaavia opintoja, mikäli niitä ei opintojen jatkuessa poissaolon jälkeen ole muutoin tarjolla.

Vain läsnä olevalla opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja ja saada suoritusmerkintöjä opintorekisteriin. Poissa olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla ei ole opintojen suoritusoikeutta. Poissa olevalla opiskelijalla ei myöskään ole oikeutta opinto- tai ateriatukeen eikä opiskelijakunnan jäsenyyteen liittyviin etuihin, kuten matka-alennuksiin. Poissa oleva opiskelija ei myöskään ole ammattikorkeakoulun vakuutusten piirissä. Poissa oleva opiskelija voi suorittaa opintoja avoimen ammattikorkeakoulun kautta opinto-ohjaajan puoltamana.

Opiskelija voi muuttaa läsnä- tai poissaoloilmoitusta kesken lukukauden vain perustelluista syistä, jos hänelle ei ole kertynyt opintosuorituksia kyseisen lukukauden aikana. Opiskelijan tulee toimittaa tilanteestaan selvitys, ja jos kyse on terveydellisestä syystä, lääkärintodistus tai muu vastaava todistus.

Tarkemmat ohjeet läsnä/poissa olevaksi ilmoittautumisesta ovat Diakin nettisivuilla. Ei-aloittaneen, poissaololtaan palaavan opiskelijan on mahdollista aloittaa opinnot, kun sama koulutus, johon opiskelija on valittu, alkaa seuraavan kerran kampuksella, ellei hän pysty suorittamaan opintoja Diakin muilla kampuksilla.

12 § Opiskeluoikeusaika

Diakissa ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan kolmen ja puolen tai neljän vuoden päätoimisten opintojen mittaisia. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan puolentoista vuoden päätoimisten opintojen mittaiset, ja opiskeluoikeusaika on koulutuksesta riippuen 1,5–2 vuotta. Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään niin, että päätoiminen opiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (A 423/2005, 13 §). Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa opintonsa yhtä vuotta niiden tavoitteellista opiskeluaikaa pidemmässä ajassa.

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa 1.8.2015 tai sen jälkeen aloittaneilla opiskelijoilla poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. (L325/2015, 30 §.)

Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittaneen opiskelijan kohdalla enintään kahden lukuvuoden poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan (Laki ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta 15 c § 29.6.2001).

Diak ei sitoudu järjestämään vastaavia opintoja, mikäli niitä ei opintojen jatkuessa poissaolon jälkeen ole enää tarjolla.

Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. (L257/2015.)

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa ja muissa erillisellä opiskeluoikeudella suoritettavissa opinnoissa opiskeluoikeusaika on sama kuin myönnettyyn opiskeluoikeuteen kuuluvien opintojen toteutusaika.

Erikoistumiskoulutusten opiskeluoikeusaika on koulutuksen toteutusaika.

Kun opiskelijan opiskeluoikeusaika ylittyy, opiskelijan opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa päättyy. Opiskeluoikeuden jatkamista on anottava erikseen.

Opiskelija voi omalla ilmoituksellaan erota Diakista. Eronnut opiskelija ei ole enää kirjoilla ammattikorkeakoulussa, eikä hän siten voi enää suorittaa opintoja. Eroamisen jälkeen hänellä ei myöskään ole oikeutta opinto- tai ateriatukeen tai muihin opiskelijaetuihin. Eroaminen tulee tehdä kirjallisesti. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee ennen eroamista keskustella opinto-ohjaajan tai lukuvuosivastaavan kanssa aikeistaan.

13 § Opiskeluoikeusajan jatkaminen

Mikäli tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva opiskelija on käyttänyt opiskeluoikeusajan + yhden vuoden opiskeluajan, tulee hänen hakea opiskeluoikeuden jatkoa opintojen loppuun saattamiseksi. Harkinnanvaraisen lisäajan myöntäminen perustuu päätöksentekijän harkintaan ja arvioon opintojen loppuunsaattamisen edellytyksistä. Anomus tulee tehdä kirjallisesti opinto-ohjaajalle ennen opiskeluoikeuden päättymistä.

Diak voi myöntää hakemuksesta opiskelijalle harkinnanvaraista lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Lisäaikaa tulee hakea opiskeluoikeuden voimassaolon aikana ja hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron maksu valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 1440/2014, 3 §:n mukaisesti.

Edellytyksenä harkinnanvaraisen lisäajan myöntämiselle on, että

• suorittamatta olevien opintojen laajuus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 60 op ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 40 op ja

• opinnot on voitava suorittaa loppuun yhdessä lukuvuodessa.

Mikäli opinto-ohjaaja arvioi, että opiskelijalla on edellytyksiä suorittaa tutkinto loppuun, vaikka em. suorittamatta olevia opintoja koskeva ehto ei täyty, opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa puuttuvia opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa ennen opiskeluoikeuden palauttamista ja jatkoajan myöntämistä. Ennen opintojen aloittamista avoimessa ammattikorkeakoulussa opinto-ohjaajan tulee puoltaa suoritettavia opintoja.

Harkinnanvaraisesta lisäajasta päättää vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukselta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta (L 351/2003, 20 §).

Harkinnanvaraisen lisäajan saaneella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua poissa olevaksi. Poikkeuksena tähän on opiskelijan asepalvelus/siviilipalvelus, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, sekä opiskelijan kykenemättömyys suorittaa opintojaan oman sairauden tai vamman vuoksi.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa ja muissa erillisellä opiskeluoikeudella suoritettavissa opinnoissa opiskeluoikeusajan jatkaminen on mahdollista, mikäli opiskeluoikeuteen kuuluvasta suorituksesta puuttuu vain vähäinen määrä tehtäviä. Jatkosta on sovittava ennen opiskeluoikeusajan päättymistä opintojen toteutuksesta vastaavan lehtorin kanssa. Päätöksen avoimen ammattikorkeakoulun opiskeluoikeuden jatkoajasta tekee opintojen vastuulehtori. Erikoistumiskoulutuksissa opiskeluoikeusajan ylittämisestä on sovittava erikseen koulutuksen toteuttajatiimin kanssa, joka tekee päätöksen opiskeluoikeuden jatkoajasta.

14 § Uudelleen myönnettävä opiskeluoikeus

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva opiskelija, joka on menettänyt opiskeluoikeutensa läsnä- tai poissaolo ilmoittautumisvelvollisuuden lainiminlyönnin johdosta (L932/2014, 32§), voi hakea oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ilman osallistumista opiskelijavalintaan (325/2015, 32 §). Opiskeluoikeus voidaan myöntää uudelleen jäljellä olevalle opiskeluoikeusajalle. Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen mukainen 50 € käsittelymaksu (A1440/2014 § 3). Hakemus tulee toimittaa opinto-ohjaajalle

Opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä. Opiskelijan opiskeluoikeus voidaan palauttaa, mikäli hän on suorittanut opintoja HOPSinsa mukaisessa aikataulussa ja hänen jäljellä oleva opiskeluaikansa mahdollistaa valmistumisen opiskeluoikeusajan + 1 vuoden ja Diakin opintotarjonnan puitteissa. Opiskeluoikeutta palautettaessa huomioidaan opiskelijan opiskeluaikana käyttämät poissaololukukaudet ja opiskelija merkitään poissaolleeksi niiden lukukausien osalta, jolloin hänellä ei ole ollut opiskeluoikeutta. Jos sallittu poissaoloaika 1 tai 2 vuotta (2 tai 4 lukukautta) ylittyy, lasketaan ylimenevä poissaoloaika läsnäololukukaudeksi.

Opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija ei voi suorittaa opintoja ennen kuin on uudelleen anonut ja saanut opiskeluoikeuden

Opiskelija, joka on aloittanut opintonsa 1.8.2015 tai sen jälkeen eikä ole saanut tutkintoaan valmiiksi opiskeluoikeusaikana eikä harkinnanvaraisella lisäajalla, voi hakea ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ilman osallistumista opiskelijavalintaan (L325/2015 32§). Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksen mukainen 50 € käsittelymaksu (A1440/2014 3 §).  Hakemus tulee toimittaa opinto-ohjaajalle. Uudelleen myönnetyn opiskeluoikeuden saaneella ei ole poissaolo-oikeutta.

Jos ammattikorkeakoulututkinnosta puuttuu enemmän kuin 60 op ja ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta enemmän kuin 30 op, ohjataan opiskelija suorittamaan puuttuvat opinnot avoimeen ammattikorkeakouluun ja hakemaan uudelleen myönnettävää opiskeluoikeutta vasta sitten, kun opintoja on suosituksen mukainen määrä tai vähemmän. Opiskelusta peritään avoimen AMK:n hinnaston mukainen maksu.

AMK-tutkinnon opiskelija, joka on aloittanut ennen 1.8.2015 ja menettänyt opiskeluoikeutensa lukuvuosi-ilmoittautumisen laiminlyömisen, opiskeluoikeusajan päättymisen tai ammattikorkeakoulusta eroamisen takia, ohjataan hakeutumaan erillishaussa opiskelijaksi ja hänelle myönnetään uusi opiskeluoikeus ammattikorkeakoulun määrittelemälle ajalle.  Uusi opiskeluoikeus voidaan myöntää, mikäli hakija on suorittanut vähintään 160 op tutkintoonsa kuuluvia opintoja. Uuden opiskeluoikeuden kesto riippuu puuttuvien opintojen määrästä. Uuden opiskeluoikeuden saaneella ei ole poissaolo-oikeutta eikä mahdollisuutta harkinnanvaraiseen lisäaikaan.

Mikäli uutta opiskeluoikeutta hakeva ei ole suorittanut 160 op, ohjataan hänet suorittamaan opintoja avoimeen ammattikorkeakouluun, kunnes hakukelpoisuusehto (160 op) täyttyy. Opiskelusta peritään avoimen AMK:n hinnaston mukainen maksu.

Lukuvuosimaksullinen opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä.

Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa (L325/2015).

15 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen

Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruuttaa opiskeluoikeuden (L 932/2014), jos

• opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa

tai

• on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä

tai

• opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi

tai

• opiskelija on tuomittu rangaistukseen sellaisesta rikoksesta, joka voi olla esteenä sellaisille opinnoille tai opintoihin liittyvälle harjoittelulle, jotka olennaisesti edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä.

Jos opiskeluoikeus on peruutettu lain 932/2014 (terveydentilan tai toimintakyvyn perusteella) voidaan opiskeluoikeus palauttaa, kun syyt peruuttamiseen ovat poistuneet (932/2014 § 35). Hakemus terveys- tai toimintakykyselvityksineen toimitetaan vararehtorille.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat päätökset tekee Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa ja muissa erillisellä opiskeluoikeudella suoritettavissa opinnoissa myönnetty opiskeluoikeus voidaan peruuttaa vararehtorin päätöksellä, mikäli

• opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa

tai

• on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään ole soveltuva toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa.

Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvistä päätöksistä voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta.

4 Opinnot ja niiden suorittaminen (16–29 §)

16 § Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

• laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;
• valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
• edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
• riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön (A 1129/2014 § 4).

17 § Opintojen ohjaus

Diakissa opinto-ohjauksesta ja sen kehittämisestä vastaavat opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajien lisäksi ohjausta antavat ohjaussuunnitelman mukaisesti muun muassa lukukausivastaavat ja opettajat.

18 § Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) perustana on koulutuksen opetussuunnitelma. HOPS muodostaa opiskelijalle suunnitelman opintojen tavoitteista ja etenemisestä.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijat laativat opinto-ohjaajan ohjauksessa suunnitelman opintojensa etenemisestä. Opintojen aikaistaminen tai viivästyminen edellyttää opiskelusuunnitelman päivitystä.

Opiskelijalla on kaikissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa oikeus suorittaa tutkinnon laajuudeksi säädetyn opintopistemäärän ylittäviä opintoja enintään viiden (5) opintopisteen verran edellyttäen, että hänen valmistumisensa ei tästä syystä viivästy. Opiskelija voi sisällyttää suoritetut opinnot AMK-tutkintoonsa tutkinnon ylittävinä opintoina. Sosiaali- ja terveysalan OPS2015:n mukaisia ruotsin valmentavia opintoja 2 op ei huomioida ylimenevinä opintoina.

Ensimmäisen lukukauden opinnot opiskelija suorittaa sillä kampuksella, josta hän on saanut opiskelupaikan. Sen jälkeen hän voi suorittaa opintoja HOPSin mukaisesti myös muualla kuin kotikampuksellaan.

Opinto-ohjaajan päätöksellä opiskelijalle voidaan myöntää kohtuullisia opintojen suorittamiseen liittyviä erityisjärjestelyjä, jotka perustuvat lääkärintodistukseen tai muihin lausuntoihin.

19 § Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) sekä opinnollistaminen

Tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen osalta opinto-ohjaajalta ja muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen osalta opintokokonaisuuden tai opintojakson AHOT-vastaavana toimivalta opettajalta. Opiskelijalla on vastuu henkilökohtaisen osaamisensa todistamisesta sekä sen oikeellisuudesta ja tietojen toimittamisesta. Osaamisen tunnustaminen, hakumenettelyt ja päätöksenteko kuvataan Diakin nettisivuilla olevissa ohjeissa.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa AHOT-menettelyä käytetään vain niissä opintokokonaisuuksissa, joissa opintojen suorittaminen avoimessa amk:ssa antaa lakisääteisen tai muutoin työelämässä tunnistetun kelpoisuuden/pätevyyden. Yhteistutkinnoissa AHOT-asioissa toimitaan yhteistyössä tutkintoa tarjoavien korkeakoulujen kanssa silloin, kun kyseisen opintokokonaisuuden opetuksesta vastaa toinen korkeakoulu.
AHOT-päätökseen tyytymätön opiskelija voi myöhemmin hakea AHOTia samasta opintojaksosta vain, mikäli AHOT-hakemuksen kohteena olevaan opintojaksoon liittyvän osaamisen kuvaamisessa eritellään, miten hakemus eroaa aiemmasta hakukerrasta.

Muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamiseen (AHOT) tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen (L 932/2014, 57 §).

AHOT-päätöksen oikaisuprosessin kulku:

• Opiskelija pyytää kirjallisesti, mieluiten sähköisesti (poikkeustapauksissa myös suullisesti) oikaisua 14 vrk:n kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Sähköinen yhteydenotto tapahtuu tutkintolautakunnan sähköpostiosoitteeseen (ks. 30 §).
• Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä.
• Opiskelija lähettää tutkintolautakunnan sihteerille kirjallisesti oikaisupyynnön 14 vrk:n kuluessa AHOT-päätöksen tiedonsaannista. Oikaisupyyntöön liitetään tarvittavat liitteet.
• Oikaisupyynnössä opiskelija erittelee selkeästi, mihin kohtaan AHOT-päätöksessä hakija on tyytymätön.

Opinnollistaminen tarkoittaa työnteon tai hanketyön ja korkeakouluopiskelun yhdistämistä. Siinä haetaan vaihtoehtoista suoritustapaa jollekin tietylle kokonaisuudelle. Opinnollistaminen on työlähtöistä opintojen henkilökohtaistamista eri muodoissa. Opinnollistamisen hakumenettelyt, dokumentointi ja päätöksenteko kuvataan Diakin nettisivuilla.

20 § Harjoittelu

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Terveysalalla harjoittelun vähimmäisopintopistemäärää ohjaa EU-direktiivi 2005/36/EY. Sairaanhoitajan (AMK) ja terveydenhoitajan (AMK) ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta toteutuu 15 op opinnäytetyönä.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut edellistä harjoitteluaan hyväksytysti, ei voi ilman erityisperusteluja aloittaa seuraavaa harjoittelua. Samoin opiskelija, joka ei ole suorittanut hyväksytysti harjoittelujen kannalta keskeisiä opintoja, ei voi ilman erityisperusteluja aloittaa seuraavaa harjoittelua. Sosiaalialan koulutuksessa harjoittelun aloittamisen edellytykset kerrotaan opintojakson tiedoissa.

Terveysalan koulutuksessa Osallisuus ja ohjaus -temaattisen kokonaisuuden (HAR2) harjoitteluun osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Turvallinen lääkehoito ja -laskenta opintojakson hyväksytysti. Jokaiseen harjoitteluun sisällöllisesti liittyvät lääkehoidon ja lääkelaskujen opinnot tulee olla suoritettu hyväksytysti ennen harjoittelun alkua.
Harjoittelua voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella HOPSin mukaisesti ja noudattaen Diakin harjoitteluohjeita.

Avoimina ammattikorkeakouluopintoina suoritettavan harjoittelun edellytyksistä säädetään erikseen avoimen ammattikorkeakoulun omassa ohjeessa.

Harjoittelujaksoilla työssä oppimisen arvioimiseksi järjestetään arviointikeskusteluja, joihin osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja sekä opettaja. Keskustelun pohjana ovat opiskelijan oppimistavoitteet ja itsearviointi sekä työelämän edustajan antama palaute. Arviointi on sekä ohjaavaa että kokoavaa. Mikäli riski harjoittelun hylkäämiseen on olemassa, ohjaavan opettajan tulee järjestää arviointikeskustelu välittömästi hylkäämissyyn ilmettyä. Harjoittelukäytännöissä noudatetaan Diakin nettisivuilla olevia ohjeistuksia ja käytetään sivuilla olevia lomakkeita.

21 § Kieliopinnot

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa:

1. sellaisen ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon, joka vastaa laissa (424/2003, 6 §) määriteltyä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa ruotsin kielen taitoa kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen;
2. sellaisen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Tutkintolautakunta päättää asetuksen 1129/2014 7 § mukaisten kielitaitovaatimuksien vapautuksista. Vapautuksen kriteerit määritellään tarkemmin kielten vapautusanomuslomakkeissa A ja B. Lisätietoja vapauttamisprosessista saa kieltenopettajilta tai opinto-ohjaajilta.

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kohdissa 1 ja 2 säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan anomuksen perusteella. Anomuksessa tulee olla mukana todisteelliset perustelut vapautukselle sekä opinto-ohjaajan ja nimetyn kieltenopettajan puolto tai lausunto.

Kielitaitovaatimuksista vapauttamisen erityisiä syitä ovat:

• opiskelijan terveydellinen syy, esim. vaikea-asteinen lukivaikeus (Kielten vapautusanomuslomake A)
• opintojen kuluessa kieliopinnot osoittautuvat ylivoimaisiksi esim. puutteellisen lähtötason vuoksi (Kielten vapautusanomuslomake B)

Näissä tapauksissa kielitaitovaatimuksista vapauttamisen päätöksen tekee tutkintolautakunta.
Mikäli opiskelija vapautetaan kielitaitovaatimuksista, hänen tutkintonsa kokonaislaajuus ei muutu. Vastaavan laajuisten opintojen suorittaminen sovitaan opinto-ohjaajan kanssa.

Opiskelijalla on mahdollisuus hakea vapautusta kohdissa 1 ja 2 säädetyistä kielitaitovaatimuksissa myös seuraavissa tapauksissa:

• opiskelija ei ole koskaan opiskellut ko. kieltä
• opiskelija ei ole toisen asteen koulutuksessa opiskellut ruotsin tai englannin kieltä
• opiskelija ei ole opiskellut peruskoulussa ruotsin tai englannin kieltä, mutta toisen asteen opinnoissa on ollut ko. kieliopintoja
• ulkomailla koulusivistyksensä saaneet opiskelijat, jotka eivät ole opiskelleet ruotsin tai englannin kieltä

Näissä tapauksissa kielitaitovaatimuksista vapauttamisen päätöksen tekee todistusten perusteella opinto-ohjaaja (ilman erillistä hakemusta). Mikäli opiskelija vapautetaan kielitaitovaatimuksista, hänen tutkintonsa kokonaislaajuus ei muutu. Vastaavan laajuisten opintojen suorittaminen sovitaan opinto-ohjaajan kanssa, mikäli opiskelija ei ole saanut kyseisistä kieliopinnoista Osallistunut opetukseen -merkintää.

Tutkintolautakunta voi vapauttaa kypsyysnäytteen suomen kielen suorittamisesta sellaisen suomenkielisen koulutuksen opiskelijan, jonka äidinkieli ei ole suomi.

Työkielen vaihtaminen ennen kieliopintojen aloitusta Tulkki (AMK), asioimistulkkaus -koulutuksessa on mahdollista vain poikkeustilanteissa. Kielen vaihto voi tulla kyseeseen vain ennen kuin varsinaiset kieliopinnot ovat alkaneet, käytännössä ensimmäisen lukukauden aikana. Kielen vaihtamisen perusteeksi opiskelijan tulee suorittaa kielikoe, joka vastaa valintakokeiden toisen työkielen testausta. Työkielen vaihto on mahdollista vain, mikäli opiskelija läpäisee testin riittävällä tasolla. Mikäli kielitestaus ei osoita riittävää kielitaitoa, opiskelijan opiskeluoikeus säilyy normaalisti ja hän jatkaa opintojaan siinä kielessä, johon hän on tullut alun perin valituksi.

22 § Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen. Opinnäytetyöhön liittyvä tarkempi ohjeistus on oppaissa Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0 (vuonna 2015 ja sen jälkeen voimaan tulleet opetussuunnitelmat sekä Tulkki (AMK) -tutkintoon johtavat koulutukset) sekä Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (ennen vuotta 2015 voimaan tulleet opetussuunnitelmat lukuun ottamatta Tulkki (AMK) -tutkintoon johtavia koulutuksia). Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0 ohjaa erityisesti uusien opinnäytetöiden tekemisessä ja arvioinnissa. Aikaisemmin aloitettujen opinnäytetöiden osalta uuden ja aikaisemman oppaan ohjeita sovelletaan joustavasti.

Opinnäytetyö tehdään lähtökohtaisesti suomen kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee suomenkielisessä koulutuksessa, ja englannin kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee englanninkielisessä koulutuksessa. Perustelluista syistä (esim. työelämälle tehtävä opinnäytetyö) voidaan koulutusjohtajan päätöksellä tehdä poikkeus edellä mainitusta.

Opinnäytetyön julkaistava osa voi olla muodoltaan joko monografia tai osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön raportti sekä terveydenhoitaja (AMK) -tutkinnon toisen opinnäytetyön (KEH5-opintojakson Kehittämistehtävä 5 op) kohdalla kehittämistehtävän työkirja ja blogikirjoitus. Opinnäytetyö arvioidaan tämän dokumentin perusteella. Monografian ja osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön raportin vaatimukset määritellään tarkemmin Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa 2.0 (2020).

Opinnäytetyön muotoa ja suhdetta muihin opintoihin käsitellään tarkemmin oppaissa Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0 (vuonna 2015 ja sen jälkeen voimaan tulleet opetussuunnitelmat sekä Tulkki (AMK) -tutkintoon johtavat koulutukset) ja Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (ennen vuotta 2015 voimaan tulleet opetussuunnitelmat lukuun ottamatta Tulkki (AMK) -tutkintoon johtavia koulutuksia).

Toista korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija voi hyödyntää aikaisempaa opinnäytetyötään uudessa tutkinnossa. Samoin opiskelija, joka on tehnyt toisessa ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön valmiiksi ennen siirtymistään Diakin opiskelijaksi samaan koulutukseen, voi hyödyntää jo tekemäänsä opinnäytetyötään. Myös opiskelija, joka on suorittanut Diakissa ammattikorkeakoulututkinnon ja tulee samaan koulutukseen suorittamaan uutta kelpoisuutta (esim. varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus), voi hyödyntää aikaisempaa opinnäytetyötään. Ohje aikaisemman opinnäytetyön hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä reunaehdoista on Diakin nettisivuilla ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa.

Terveydenhoitaja (AMK) -koulutuksessa tehdään kaksi opinnäytetyötä. Sairaanhoitajatutkintoon kuuluvan opinnäytetyön (15 op) tulee olla valmis ennen KEH5-opintojaksoon liittyvää kehittämistehtävää (5 op). Ensimmäisestä opinnäytetyöstä hyväksi luetaan 10 op terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon liittyvään opinnäytetyöhön.

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota opinnäytetyön aiheeseen ja tehtävän asetteluun, perusteluihin, opiskelijan omaan ajatteluun ja toimintaan, opinnäytetyön rakenteeseen sekä opinnäytetyön julkistamiseen ja hyödyntämiseen. Arviointikriteerit kuvataan yksityiskohtaisesti oppaissa Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0 (2020) ja Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (2010).

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arvioinnissa kiinnitetään huomiota tehtävän merkityksellisyyteen työelämälle, tietoperustaan ja tiedonhankintaan, menetelmien ja prosessin hallintaan, tuloksiin ja niiden hyödyntämiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen sekä kieleen, rakenteeseen ja viestintään. Arviointikriteerit kuvataan yksityiskohtaisesti oppaassa Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0 (2020) ja Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (2010). Opinnäytetyö voi olla muodoltaan raportti tai artikkeli.

Opinnäytetyöt tehdään pari- tai ryhmätöinä. Perustellusta syystä on mahdollista tehdä opinnäytetyö myös yksilötyönä. Perustellut syyt on määritelty Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa 2.0 (2020). Ryhmätyönä tehtävästä opinnäytteestä annettava arvosana on joko ryhmän yhteinen tai se annetaan kullekin opiskelijalle erikseen.

Opinnäytetyön tarkastavat työn ohjaava opettaja sekä vähintään yksi muu tarkastaja. He laativat opinnäytetyöstä lomakepohjaan lausunnon, joka sisältää työn kokonaisarvosanan ja arviointikriteerien eri osa-alueiden arvosanat sekä lyhyen sanallisen yhteenvedon arvioinnista. Opinnäytetyön arviointikriteerien kuvaukset ovat lausunnon liitteenä.

Jokaisen opiskelijan tulee tallentaa opinnäytetyönsä Theseus-tietokantaan valmiin opinnäytetyön luovutuspäivään mennessä. Opiskelija voi jättää tallennetun opinnäytetyön julkaisematta Theseus-tietokannassa ilmoittamalla asiasta opinnäytetyön ohjaajalle. Toista korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan opinnäytetyö tallennetaan myös Theseukseen, mutta sitä ei julkaista siellä, mikäli opiskelija on opinnäytetyössään hyödyntänyt aikaisemman tekemäänsä opinnäytetyötä. Tarkempia tietoja aiemman opinnäytetyön hyödyntämisestä ja siltä osin opintojen hyväksi lukemisen ehdoista löytyy Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaasta 2.0 (2020).

Terveydenhoitajatutkinnon opinnäytetöitä (KEH5-opintojakson Kehittämistehtävä 5 op) ei tallenneta Theseukseen.

Opinnäytetyöt arkistoidaan voimassa olevan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Hyväksytty opinnäytetyö on lähtökohtaisesti julkinen. Opinnäytetyötä laadittaessa on pyrittävä aiheen käsittelyyn niin, ettei opinnäytetyö sisällä salassa pidettäviä tietoja. Jos näitä kuitenkin on, ne on pyrittävä sijoittamaan tausta-aineistoon, joka on salassa pidettävä tai vaihtoehtoisesti liitteisiin, jotka voidaan poikkeustapauksissa salata. Opinnäytetyön tekijä tekee anomuksen liitteiden salaamisesta tutkintolautakunnalle. Anomuksen liitteinä on oltava opinnäytetyön ohjaajien lausunnot. Rehtori tekee päätöksen salaamisesta tutkintolautakunnan esityksen pohjalta. Salassapito perustuu julkisuuslakiin (621/1999) tai muuhun lainsäädäntöön. Salassapitoperuste ja -aika ilmoitetaan päätöksessä ja ne määräytyvät lain mukaan.

Opinnäytteestä annetut lausunnot ovat julkisia, mikäli niihin ei liity henkilön ominaisuuksia kuvaavia tietoja tai muuta julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa. Opinnäytetöiden perusaineisto ja opinnäytetyön suunnitelma ovat salassa pidettäviä eikä niistä saa antaa tietoa ulkopuolisille, mikäli tiedon antamisesta on haittaa opinnäytetyön tekemiselle, hyödyntämiselle tai arvioinnille.

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (A 1129/2014, 8 §). Tutkintolautakunta päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksen 1129/2014 8 §:ssä tarkoitettua kielitaitoa. Suomenkielisissä koulutuksissa opiskelija tekee kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi riippuen opiskelijan koulusivistyskielestä. Englanninkielisissä koulutuksissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Kypsyysnäytettä ei tehdä terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön (Kehittämistehtävä 5 op) kohdalla.

Ammattikorkeakoulututkinnoissa kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotusti ohjaajan antamasta aiheesta opinnäytetyön alueelta. Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä sisällön että kieliasun osalta. Poikkeustapauksessa kypsyysnäyte voidaan suorittaa vaihtoehtoisella suoritustavalla (esimerkiksi AMK-tutkinnon kohdalla artikkelin kirjoittaminen). Tällöin tekstin kieliasun tarkistuksesta sovitaan erikseen suomen kielen opettajan kanssa. Hyväksytty kypsyysnäyte on edellytys opinnäytetyön hyväksymiselle.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kypsyysnäyte on muodoltaan mediatiedotteen tai asiantuntija-artikkelin kaltainen. Se voi sovitusti olla toteutukseltaan myös muu kirjallinen teksti. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa aiemman korkeakoulututkinnon yhteydessä antamassaan kypsyysnäytteessä. Tällöin kypsyysnäyte voidaan myös tehdä ilman valvontaa.

Opinnäytetyön arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta, opettajatiimiltä tai -ryhmältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen (L 932/2014, 57 §).

Opinnäytetyön arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

• Opiskelija pyytää kirjallisesti, mieluiten sähköisesti (poikkeustapauksissa myös suullisesti) oikaisua arvioinnin antajalta 14 vrk:n kuluessa arvioinnin saamisesta

• Edellä mainittu arvioija arvioi opiskelijan opinnäytetyön uudelleen ja kirjoittaa arviointikriteerien soveltamisesta sekä arvioinnin perusteluistaan ja antaa tämän palautteen opiskelijalle 1 kk:n kuluessa oikaisupyynnön saatuaan

• Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen perusteluihin, hänen tulee 14 vrk:n kuluessa tiedon saamisesta ottaa yhteyttä arvioijan esimieheen, joka sopii uudelleenarvioinnista. Uudelleenarvioinnin tekee yliopettaja, joka arvioi opinnäytetyön ja kirjoittaa siitä lausunnon opinnäytetyön arvioinnin lomakepohjaan 1 kk:n kuluessa uudelleenarvioinnin tehtäväksi saatuaan. Uudelleenarviointi koskee opinnäytetyön raporttia tai muuta vastaavaa kirjallista osuutta.

• Mikäli opiskelija on tyytymätön saamaansa uudelleenarviointiin, hän ottaa kirjallisesti, mieluiten sähköisesti (poikkeustapauksissa myös suullisesti) yhteyttä tutkintolautakunnan sihteeriin. Sähköinen yhteydenotto tapahtuu tällöin tutkintolautakunnan sähköpostiosoitteeseen (ks. 30 §).

• Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä tutkintolautakunnalle.

Opiskelija lähettää tutkintolautakunnan sihteerille oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen 14 vrk:n kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa uudelleenarvioinnin tulokset. (L 932/2014, 57 §).

23 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla korkeakouluissa ja/tai harjoittelupaikoissa henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa sovituilla tavoilla ja Diakin ohjeistusten mukaisesti.

HOPSin mukaisten edeltävien opintojen tulee olla suoritettuna kansainvälistä vaihtoa edeltävän lukukauden loppuun mennessä.
Kansainvälisen vaihdon tulee toteutua opiskeluoikeusaikaisen opiskelun aikana, eikä vaihtoon osallistuminen saa viivästyttää valmistumista.

24 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin lukukausittain. Avoimen ammattikorkeakoulun ja erillisopiskeluoikeuden opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin samalla kun hakevat opiskeluoikeutta ilmoittautumisjärjestelmän kautta.

Hyväksyttävä opintosuoritus edellyttää opetussuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista opintojen vaiheen edellyttämien osaamisen arviointikriteerien mukaisesti, opetukseen osallistumista sekä opintojaksoon kuuluvien tehtävien ja tenttien hyväksyttyä suorittamista.

Opintojakson aloitukseen osallistuminen on aina pakollista ja muut osallistumisen kriteerit ilmoitetaan opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Opintojakson aloitus voi olla avausluento, info tai jokin muu toteutussuunnitelmassa ilmoitettu käytäntö. Vain läsnä olevaksi ilmoittautuneet tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat tai opiskeluoikeuden saaneet avoimen ammattikorkeakoulun tai muiden erillisopintojen opiskelijat voivat osallistua opetukseen ja suorittaa opintoja.

Monimuotokoulutuksessa opiskelijan tulee osallistua lähiopetusjaksoille ja etäjaksojen työskentelyyn toteutussuunnitelman vaatimusten mukaisesti.

Opiskelijan voi poistaa opintokokonaisuuden tai opintojakson osallistujalistalta viiden päivän kuluttua opintojakson alkamisesta, mikäli hän ei ole aloittanut kurssia sen toteutuksen mukaisesti eikä hänen kanssaan ole sovittu opintokokonaisuuden tai -jakson normaalista poikkeavasta aloittamisesta. Lyhytkestoisissa opintojaksoissa (2–3 viikkoa) opiskelija voidaan poistaa osallistujalistalta välittömästi aloituksen jälkeen.

Tutkinto-opiskelijoiden opinnot etenevät HOPSin mukaisesti. Harjoitteluiden suorittamisessa noudetaan tutkintosäännön pykälää 20.

Terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon johtavassa koulutuksessa Elämänkulkujen moninaisuus ja terveyden edistäminen II sekä Soveltava ja kehittävä asiantuntijuus -temaattisten kokonaisuuksien suoritusjärjestystä voidaan vaihtaa HOPS-keskustelun perusteella keskenään. Tämä edellyttää, että opiskelija on suorittanut tutkinnosta riippuen 2 op:n laajuiset rokotusosaamisen opinnot: Rokottaminen ja tartuntatautien ehkäisy (LÄÄ06) ja Rokotusohjaus ja rokotustaidot tai Rokotusosaamisen syventäminen ja e-reseptit (LÄÄ09).

Viittomakielen ja tulkkauksen opinnot muodostavat oppimista syventävän ja laajentavan spiraalisen kehän. Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa opintojen suorittaminen opetussuunnitelmassa olevassa järjestyksessä on tärkeää etenkin suomalaisen viittomakielen ja kommunikaatiomenetelmien oppimisprosessin sekä ammatillisuuden kehittymisen takia. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa merkittävästä opintojen suorittamisjärjestyksestä poikkeamisesta tulee aina sopia erikseen opinto-ohjaajan kanssa.

25 § Opintosuoritusten arviointi

Opintokokonaisuuden/opintojaksojen/osasuoritusten arvosanat kirjataan Diakin opintorekisteriin MyDiakiin.

Koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisesti ja/tai kirjallisesti tenttien, harjoitustöiden, näyttöjen tai muiden soveltuvien menetelmien avulla. Opiskelijan tulee saada opintokokonaisuuden tai opintojakson alkaessa tiedot arvioinnin kriteereistä. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojaksojen tavoitteisiin ja Diakin arviointikriteereihin.

Arviointiasteikko on joko kiitettävä 5, hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, tyydyttävä 1 tai hyväksytty/hylätty tai Osall. (Osallistunut opetukseen).

Vuonna 2015 ja sen jälkeen hyväksytyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevien sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelut arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella.

DSS-koulutuksessa arvioidaan ennen vuotta 2016 aloittaneiden opiskelijoiden harjoittelujaksot hyväksytty/hylätty tai kiitettävä, hyvä, tyydyttävä -periaatteella. Vuonna 2016 ja sen jälkeen hyväksytyn englanninkielisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevien harjoittelut arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella.

Humanistisella alalla harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty.

Harjoittelun arvioinnista vastaa harjoittelun ohjaava opettaja.

Humanistisella alalla asioimistulkkauksen koulutuksen loppukokeen osatentit arvioidaan ja merkitään numeerisesti opintorekisteriotteeseen.

Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa (ops2011) loppukokeen osatentit arvioidaan numeerisesti ja opintokokonaisuuden alaisten opintojaksojen arvosanaksi tulee kunkin opintojakson osatenttien heikoin arvosana. Opintokokonaisuuden suorittaminen kirjataan merkinnällä Osall. (osallistunut opetukseen). Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa (ops2019) päättöopintojen osatentit arvioidaan numeerisesti ja opintojakson arvosanaksi tulee hyväksytty/hylätty.

Arviointia Osall. (osallistunut opetukseen) käytetään lisäksi kielten opetuksessa aktiivisesti osallistuneen, kielitaitovaatimuksista vapautetun opiskelijan arvioinnissa.

Pari- ja ryhmätehtävissä edellytetään työmäärän jakautuvan tasapuolisesti. Opiskelijan on pyydettäessä kyettävä osoittamaan oma osuutensa yhteiseen tuotokseen. Tehtävän arvioinnissa voidaan kullekin opiskelijalle antaa perustellusti eri arvosana.
Mikäli opiskelija palauttaa oppimistehtävänsä myöhässä kyseiselle suoritukselle sovitusta palautusajasta ilman perusteltua syytä, hänen saamansa arviointi laskee yhdellä numerolla. Mikäli myöhästyneen oppimistehtävän numeroksi on tulossa yksi (1) ennen arvosanan laskemista yhdellä numerolla, tehtävä on hylätty.

Opiskelijan tulee saada palaute, arviointi ja opintorekisterimerkintä 1 kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä. Opintojaksosta vastaava opettaja huolehtii siitä, että suoritukset kirjataan opintorekisteriin välittömästi arvosanan vahvistamisen jälkeen. Mikäli opintojakson suorittaminen on tällöin opiskelijalla kesken, arvioinnista vastaava lehtori kirjaa opintorekisteriin tiedon suorituksesta puuttuvista osista. Mikäli opiskelija ei ole palauttanut arvioitavaa suoritustaan ajallaan, 1 kuukausi lasketaan seuraavasta ennakkoon ilmoitetusta Diakin yhteisestä rästitehtävien palautuspäivästä.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa sekä uusia lääkehoidon ja -laskujen tentit sekä saada niistä arvioinnit opintorekisteriin ennen saman lukukauden harjoittelun alkua.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuoritusten arviointiperusteet on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta (A 352/2003, 19 §). Opintojaksosta vastaavat opettajat huolehtivat, että suoritukset (tenttitulokset, harjoitteluarvioinnit yms.) säilytetään arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti.

26 § Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu

Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen (L 932/2014, 57 §). Opiskelijan katsotaan saaneen arvioinnin tietoonsa 7 vuorokauden kuluttua siitä, kun opettaja on tallentanut arvioinnin MyDiakiin.

Arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

• Opiskelija pyytää kirjallisesti, mieluiten sähköisesti (poikkeustapauksissa myös suullisesti) oikaisua arvioinnin antajalta 14 vrk:n kuluessa arvioinnin saamisesta

• Edellä mainittu arvioija arvioi opiskelijan opintosuorituksen (esim. tentti, oppimistehtävä) uudelleen

• Arvioija kirjoittaa arviointikriteerien soveltamisesta sekä arvioinnin perusteluistaan ja antaa tämän palautteen opiskelijalle

• Mikäli opiskelija on tyytymätön saamaansa uudelleenarviointiin, hän ottaa kirjallisesti, mieluiten sähköisesti (poikkeustapauksissa myös suullisesti) yhteyttä tutkintolautakunnan sihteeriin. Sähköinen yhteydenotto tapahtuu tällöin tutkintolautakunnan sähköpostiosoitteeseen (ks. 30 §).

• Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä.

• Opiskelija lähettää tutkintolautakunnan sihteerille oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen 14 vrk:n kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa uudelleenarvioinnin tulokset. (L 932/2014, 57 §).

27 § Opintosuoritusten uusinta ja arvosanan korottaminen

Hyväksyttyä opintosuorituksen arvosanaa ei voi korottaa. Hyväksyttyä arvosanaa ei myöskään poisteta opintorekisteristä. Hylätty opintojakson suoritus voidaan uusia kaksi kertaa, ellei erityisistä syistä toisin sovita.

28 § Opintojen vanhentuminen

Opiskelijan tulee suorittaa opintojaksoihin kuuluvat oppimistehtävät, tentit ja muut suoritukset toteutussuunnitelman mukaisesti. Mikäli tutkinto-opiskelija ei perustelluista syistä voi suorittaa tehtäviä tai tenttejä sovitussa aikataulussa, on hänen kuitenkin hoidettava rästissä olevat suoritukset voimassa olevan rästiprosessin mukaisesti. Opettajalla on seuraavasta Diakin uusintatentti- tai rästitehtävien palautuspäivästä 1 kk aikaa tarkistaa ja merkitä suoritus opintorekisteriin. Opintosuoritusten puuttuminen voi estää opinnoissa etenemisen ja se voi vaikuttaa opintotuen myöntämiseen tai takaisinperintään ja viivästyttää opiskelijan valmistumista.

Avoimen ammattikorkeakoulun, muun erillisopiskeluoikeuden ja erikoistumiskoulutuksen opiskelijan oikeus suorittaa tehtäviä tai tenttejä päättyy opintojen toteutusajan päättyessä, ellei hän tätä ennen erikseen sovi myöhemmästä palautusajasta vastaavan lehtorin kanssa. Kesken jääneiden opintosuoritusten tietoja ei luvata säilyttää, eikä avoimen ammattikorkeakoulun, erillisopiskeluoikeuden tai erikoistumiskoulutuksen opiskelija voi opiskeluoikeuden päätyttyä enää täydentää puuttuvia tehtäviä, tenttejä tai muita suorituksia. Mikäli opiskelija saa uuden opiskeluoikeuden kyseisiin opintoihin, on se suoritettava kokonaisuudessaan sen hetkisten vaatimusten mukaisesti.

Opintorekisteriin tuodut opintosuoritukset eivät vanhene tutkinnon suoritusaikana, joka on tutkinnon opiskeluoikeusaika lisättynä yhdellä vuodella.

Mikäli opiskelijan opetussuunnitelma on muuttunut, hän voi suorittaa puuttuvia opintojaan oman HOPSinsa mukaisesti niin kauan niitä on tarjolla. Opinnot on kuitenkin suoritettava viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun opintokokonaisuus on viimeisen kerran tarjolla. Muussa tapauksessa puuttuvat opintosuoritukset tehdään opintojaksokohtaisesti / voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.

29 § Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Opiskelija hakee tutkintotodistusta vuosittain vahvistettavaa aikataulua noudattaen.

Opiskelija voi hakea todistusta vasta, kun opintosuoritusotteelta löytyvät kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset. Poikkeuksina ovat touko- ja joulukuun valmistumiset. Touko- ja joulukuussa valmistuva voi hakea todistusta, vaikka HOPSin mukaan meneillään olevien opintojen suoritukset eivät vielä kaikki löydy opintosuoritusotteelta.
Ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käyvät ilmi ainakin tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus, tutkintonimike, opiskelijan osoittama kielitaito sekä tarvittaessa tutkintoon sisältyvät ammatilliset kelpoisuudet.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käy ilmi ainakin tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus ja tutkintonimike.

Opintojen arvosanat sekä osaamisen tunnustamiset kirjataan tutkintotodistuksen liitteenä olevaan opintosuoritusotteeseen.

Yhteistutkintojen todistusten osalta noudatetaan sitä, mitä yhteistyösopimuksissa on todistuksista todettu.

Mikäli opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen voimassa olevien päätöksen mukaiset kirkolliset opinnot (teologiset opinnot sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyvät ammattiopinnot), tutkintotodistukseen merkitään myös kelpoisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni, diakonissa), nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan (Kirkon säädöskokoelma nrot 124, 137, 139 ja 141).

Mikäli em. opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen päätöksen mukaiset vähintään 8 op:n laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, merkitään todistukseen kelpoisuus lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan virkaan (Kirkon säädöskokoelma nro 136).

Varhaiskasvatuslaissa 540/2018 on määritelty sosionomin (AMK) kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen sosionomin ja varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Sosionomi (AMK), jonka opintoihin on sisältynyt varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuvia opintoja 60 opintopistettä tutkintotodistukseen kirjataan seuraavat kelpoisuustekstit:

Tutkintoon sisältyy varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkinto sisältää kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuslain 26 ja 27 §:ssä tarkoitetussa varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä.

Yllä oleva teksti kirjataan niille, jotka 1.9.2019 mennessä on hyväksytty ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja lastentarhanopettajan opintoja taikka uuden varhaiskasvatuslain 27 §:ssä tarkoitetun varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuovia opintoja, ja jotka suorittavat opinnot loppuun viimeistään 31.7.2023 mennessä.

Tutkintoon sisältyy varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkinto sisältää kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuslain 27 §:ssä tarkoitetussa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä.

Yllä oleva teksti kirjataan niille,

• jotka ovat 1.9.2019 jälkeen hyväksytty ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomin (AMK) kelpoisuuden tuovia opintoja ja ovat suorittaneet joko tutkinnon aikana tai sen jälkeen edellä mainitut opinnot., jotka ovat aikaisemmin suorittaneet sosionomin (AMK) tutkinnon ja ovat 1.9.2019 jälkeen suorittaneet 60 opintopistettä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja.
• joiden opinnot ovat lain voimaan tullessa kesken ja jotka eivät suorita opintoja loppuun 31.7.2023 mennessä.

Tutkintotodistukseen kirjataan suoritetuksi sen tutkinnon nimi, joka on voimassa valmistumisaikana.

Humanistisella alalla viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksen tutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukseen merkitään opiskelijan suuntautuneisuus kielten väliseen tulkkaukseen (suomen kieli ja suomalainen viittomakieli) tai kielensisäiseen tulkkaukseen (suomen kieli ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät). Opiskelijan muista opintojen osana suorittamista osaamiskokonaisuuksista tulee erillinen merkintä tutkintotodistukseen.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen tutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukseen merkitään opiskelijan suuntautuneisuus joko viittomakielen tulkkaukseen tai puhevammaisten tulkkaukseen. Todistukseen merkitään myös muut osaamiskokonaisuudet, jotka opiskelija on suorittanut tutkintonsa osana.

Asioimistulkkauksen koulutuksen tutkintotodistukseen merkitään Kielitaito-kohtaan tulkkauskielet (esim. suomi ja arabia).

Erikoistumiskoulutuksen suorittaneille annetaan opinnoista todistus ja opintosuoritusote.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa ja erillisopiskeluoikeudella suoritetuista opinnoista annetaan opintosuoritusote. Silloin kun on suoritettu erillisen ammattikelpoisuuden antavat opinnot, opiskelija saa tästä oman todistuksen kelpoisuustekstillä (ks. yllä).

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun aikana (A1129/2014 10 §).

Ammattikorkeakoulu antaa kaikille tutkinnon suorittaneille ja pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä (A 1129/2014 10 §).

Ammattikorkeakoulu tai lehtorit eivät voi myöntää tai kirjoittaa opiskelijoille suosituksia työnantajaa, harjoittelupaikkaa tai toista opiskelupaikkaa varten.

5 Muut säädökset (30–37 §)

30 § Tutkintolautakunta

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja tai lehtori ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja ja toisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija (L 932/2014).

Tutkintolautakunta on toimivaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä on kokouksessa läsnä. Tutkintolautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää ammattikorkeakoulun hallitus (L 932/2014 19 §).

Diakin tutkintolautakunnan tehtäviin kuuluu:

• päättää opintosuoritusten sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvistä oikaisupyynnöistä (L 392/2014 57 §)

• päättää opiskelijoiden vapautusanomukset asetuksen 1129/2014 7 §:ssä määrätystä kielitaidosta

• päättää opiskelijoiden anomukset ammattikorkeakoulututkinnon nimestä

• päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksen 1129/2014 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa

• vastaa tutkintosäännön tulkinnasta ja soveltamisperiaatteista

• hoitaa ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamishakemuksiin liittyvän valmistelun ja päättää opintojen laajuudesta ja sisällöistä

• käsittelee opiskelijavalinnan oikaisupyynnöt ja tekee niistä päätöksen

• suorittaa muut rehtorin tai ammattikorkeakoulun hallituksen tutkintolautakunnalle määräämät tehtävät.

Tutkintolautakunnan päätökset liitteineen ovat julkisia, ellei niihin sisältyviä asioita ole säädetty julkisuuslain (621/1999) tai muun lain mukaan salassa pidettäviksi.

31 § Opiskeluhyvinvointiryhmä

Kaikilla Diakin kampuksilla toimii moniammatillinen opiskeluhyvinvointiryhmä.
Opiskeluhyvinvointiryhmät seuraavat ja kehittävät opiskeluhyvinvointiin liittyviä yhteisöllisiä ja rakenteellisia toimintamalleja kampuksilla. Opiskeluhyvinvointiryhmät suunnittelevat oppimisen tukea kampuskohtaisesti ja Diakin yhteisiin tavoitteisiin linkittyen. Opiskeluhyvinvointiryhmät kokoontuvat noin kaksi kertaa lukukaudessa.

Ryhmän toimintaan kuuluvat yleiset ja ennaltaehkäisevät tukitoimet, opiskelijan tukipalveluihin liittyvien asioiden valmistelu ja päättäminen sekä myös valmius erityisiin tukitoimiin akuuttitilanteissa. Opiskeluhyvinvointiryhmä kuulee työnsä kehittämiseksi ja laadukkaan toiminnan järjestämiseksi myös asiantuntijajäseniä mm. opiskelijakunnan edustajia sekä muuta henkilökuntaa.

Opiskeluhyvinvointiryhmän jäseninä ovat opinto-ohjaajat, kuraattorit, opiskeluterveydenhuollon (YTHS) edustajat, opiskelijoiden edustaja sekä mahdollisesti opettajien edustaja. Asiantuntijajäsenenä ryhmässä voi työskennellä myös opiskelijapastori tai diakoniatyöntekijä.

32 § Laadunvarmistus

Diakin laatupolitiikan mukaan laatujärjestelmä tuottaa tarkoituksenmukaista tietoa siitä, miten Diak on onnistunut strategiassaan ja toiminnassaan. Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään johtamiseen ja kehittämiseen ja se on helposti saatavilla.

Diakin laatujärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen toimintamallille, PDCA (Plan, Do, Check & Study ja Act). Mallissa toiminnan kehittäminen jakautuu toiminnan suunnittelemiseen, toteuttamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Tätä sovelletaan kaikessa toiminnassa. Laadunhallintaan ja jatkuvaan parantamiseen on sitoutunut koko korkeakoulu, ja sen henkilöstöllä, opiskelijoilla ja ulkoisilla sidosryhmillä on siinä keskeinen asema. Diakissa on tavoitteena, että laadunhallinta on osa henkilöstön ja opiskelijoiden arkea ja toimintakulttuuria.

Diakin palautejärjestelmä tukee tavoitteiden toteutumista. Diakin palautekartta ja täydentävä laadullinen palautemateriaali auttavat tunnistamaan toiminnan kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen osalta opiskelijoiden keskeisiä palautekanavia ovat hakijakysely, opintojaksokohtainen palaute, opiskelijakysely 1. ja 3. lukuvuoden opiskelijoille ja AVOP-kysely Diakista valmistuville. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat antavat palautteen kerran vuodessa, ja lisäksi kerätään opintojaksokohtaista palautetta. Palautteet käsitellään niiden prosessikuvausten mukaisesti.

Lisäksi toteutetaan tarpeen tullen erilaisia itsearviointeja, vertaisarviointeja ja auditointeja toiminnan kehittämiseksi.

33 § Opiskelu- ja tutkimusvilppi

Opiskeluvilpin (esimerkiksi koevilppi, tehtävän kopiointi, harjoittelujakson tai aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) dokumentointiin liittyvä vilppi, jonkun toisen kuin opiskelijan itsensä tekemä tehtävä) havainnut opettaja ottaa mahdollisimman pian yhteyttä vilpistä epäiltävään opiskelijaan. Yhteydenoton jälkeen, jos opettaja edelleen epäilee vilppiä, hän keskeyttää opintosuorituksen kyseisen opiskelijan osalta ja toteaa tilanteen opiskelijalle. Vilpin havainnut opettaja tekee vilpistä ilmoituksen INCY-järjestelmään ja pyytää tältä kirjallisen selvityksen. Mikäli opiskelija ei selvityksellään pysty osoittamaan, että vilppiä ei ole tapahtunut, käynnistetään kurinpitomenettely. Opettaja ilmoittaa mahdollisimman pian opiskelijalle todisteellisesti kurinpitomenettelyn käynnistämisestä. Koulutuspäällikkö ja ao. opettaja kuulevat opiskelijaa ja koulutuspäällikkö tallentaa asiakirjat ja kuulemisen muistion INCYyn. Mikäli opiskelijalle esitetään kirjallista varoitusta, koulutuspäällikkö tekee Dynastyyn esityksen kirjallisesta varoituksesta rehtorin päätettäväksi.

Useammasta kuin yhdestä varoituksesta seuraa asian vieminen ammattikorkeakoulun hallitukseen mahdollista määräaikaista erottamista varten.

Tutkimusvilpin käsittelystä säädetään erikseen dokumentissa Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelemiseksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyöt ovat osa Diakin tutkimustoimintaa.

34 § Kurinpito

Kurinpitotoimia edellyttäviä tilanteita ovat henkilöiden turvallisuutta vaarantava toiminta, opetusta häiritsevä toiminta, vaitiolovelvollisuuden rikkominen harjoittelussa sekä työelämä- ja hankeyhteistyössä, epäasiallinen toiminta sekä opiskelijan kieltäytyminen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai jos opiskelija on selvitysten perusteella käyttänyt huumausainetta muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Näihin tilanteisiin liittyvät kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa esitetään ohjeissa: Opiskeluoikeuden peruuttaminen, Huumausainetestaus Diakonia-ammattikorkeakoulussa sekä SORA-lainsäädännön edellyttämät kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Kurinpitotoimia edellyttävistä tilanteista tehdään aina INCY-ilmoitus. Ilmoitusten käsittelystä vastaa vararehtori.

35 § Humanistisen alan loppukokeet ja tulkkina toimiminen

Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa (ops2011) opiskelija suorittaa opintojensa loppupuolella loppukokeen LOP0007A11H. Opiskelija voi osallistua loppukokeeseen suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot. Kirjoitustulkkauksen opinnot on kuitenkin oltava suoritettuina kokonaisuudessaan ennen kirjoitustulkkauksen loppukokeisiin osallistumista.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa (ops2019) opiskelija suorittaa opintojen lopussa Päättöopinnot-opintojakson, jossa hänen ammattiosaamistaan arvioidaan kokonaisuutena. Opiskelija voi osallistua opintojaksolle suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot.

Asioimistulkkauksen koulutuksessa (ops2012) opiskelija suorittaa opintojensa loppupuolella loppukokeen LOP0003A12H. Opiskelija voi osallistua loppukokeeseen suoritettuaan koulutukseen kuuluvat tulkkausympäristökokonaisuudet (KAO, SOS, TER, MAM, POL) kokonaisuudessaan sekä harjoittelut 1-3.

Asioimistulkkauksen koulutuksessa (ops2019) opiskelija suorittaa opintojen lopussa Tulkin ammattitaidon osoittaminen -opintojakson, jossa hänen ammattiosaamistaan arvioidaan kokonaisuutena. Opiskelija voi osallistua opintojaksolle suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot.

Ennen vaadittavien loppukokeiden tai päättöopintojen suorittamista ja tutkintoon valmistumista viittomakielen ja tulkkauksen / viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen opiskelija ei saa toimia itsenäisesti viittomakielen-, puhevammaisten- tai kirjoitustulkin tehtävissä. Mikäli voidaan todeta, että opiskelija on luvatta toiminut tulkkina, opiskelijalle ilmoitetaan mahdollisimman pian todisteellisesti kurinpitomenettelyn käynnistämisestä. Tapahtumasta tehdään INCY-ilmoitus. Koulutuksen edustajat hoitavat opiskelijan kuulemisen ja tallentavat kuulemiseen liittyvät asiakirjat INCYyn. Mikäli opiskelijalle esitetään kirjallista varoitusta, koulutuspäällikkö tekee Dynastyyn esityksen kirjallisesta varoituksesta rehtorin päätettäväksi. Useammasta kuin yhdestä varoituksesta seuraa asian vieminen ammattikorkeakoulun hallitukseen mahdollista määräaikaista erottamista varten.

Humanistisen alan loppukokeen tai Päättöopinnot-/Tulkin ammattitaidon osoittaminen -opintojakson ammattiosaamisen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen häneen (L 932/2014, 57 §).

Arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

• Opiskelija pyytää kirjallisesti, mieluiten sähköisesti (poikkeustapauksissa myös suullisesti) oikaisua arvioinnin antajalta 14 vrk:n kuluessa arvioinnin saamisesta

• Edellä mainittu arvioija arvioi opiskelijan suorituksen uudelleen ja kirjoittaa arviointikriteerien soveltamisesta sekä arvioinnin perusteluistaan ja antaa tämän palautteen opiskelijalle 1 kk:n kuluessa oikaisupyynnön saatuaan

• Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen perusteluihin, hänen tulee 14 vrk:n kuluessa tiedon saamisesta ottaa yhteyttä arvioijan esihenkilöön, joka sopii uudelleenarvioinnista. Esihenkilö määrää uudelleenarvioijan. Uudelleenarviointi tulee tehdä 1 kk:n kuluessa yhteydenotosta arvioijan esihenkilöön.

• Mikäli opiskelija on tyytymätön saamaansa uudelleenarviointiin, hän ottaa kirjallisesti, mieluiten sähköisesti yhteyttä tutkintolautakunnan sihteeriin. Sähköinen yhteydenotto tapahtuu tällöin tutkintolautakunnan sähköpostiosoitteeseen (ks. 30 §).

• Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä tutkintolautakunnalle

• Opiskelija lähettää tutkintolautakunnan sihteerille oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen 14 vrk:n kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa uudelleenarvioinnin tulokset. (L 932/2014, 57 §).

36 § Opiskelumaksut

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa, erikoistumiskoulutuksessa ja muussa koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lainsäädännössä ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävien maksujen perusteista (L 932/2014 12 § ja 1440/2014) säädetään.

Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa ja erillisinä opintoina järjestettävässä opetuksessa opiskelijalta saadaan periä enintään 15 euroa/opintopiste.

Erikoistumiskoulutuksessa opiskelijalta saadaan periä enintään 120 euroa/opintopiste.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa, erillisinä opintoina järjestettävissä opinnoissa ja erikoistumiskoulutuksessa opintomaksujen palautusehdoista säädetään erikseen ilmoittautumisjärjestelmän säännöissä.

1.8.2017 tai sen jälkeen aloittavilta EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta, jotka ovat hyväksytty vieraskieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin, peritään lukuvuosimaksu. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 13a§). Lukuvuosimaksu on Bachelor of Social Services -koulutuksessa 4 000 €/lukuvuosi, Bachelor of Health Care, Nursing -koulutuksessa 5 000 €/lukuvuosi ja ylemmissä englanninkielisissä ammattikorkeakoulututkinnoissa 6 000 €/lukuvuosi. Lukuvuosimaksu maksetaan opiskelupaikan vastaanoton ja läsnä olevaksi ilmoittautumisen yhteydessä. Maksettu lukuvuosimaksu palautetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että opiskelijaksi valittu ei saa opintoihin liittyvää oleskelulupaa Suomeen.

37 § Vaitiolo

Opiskelija ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen, yrityksen tai perheen salaisuutta, josta hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella opiskelun tai harjoittelun aikana saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy opiskeluajan päättymisen jälkeen.

6 Voimaantulo

Tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2021 alkaen. Tutkintosääntöä sovellettaessa noudatetaan yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Tutkintolautakunta vastaa tutkintosäännön tulkinnasta ja soveltamisperiaatteista. Ammattikorkeakoulun hallitus tarpeen vaatiessa täydentää ja/tai muuttaa tutkintosääntöä. Muutoksista saa tietoja Diakin nettisivuilta.