Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

Voimassa 1.8.2019 alkaen.

Hyväksytty tutkintolautakunnassa 7.5.2019, johtoryhmässä 14.5.2019, ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 4.6.2019.

1 Koulutustehtävä

1 § Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Diakonia-ammattikorkeakoulun, josta käytetään lyhennettä Diak, koulutuksen järjestäjänä toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (Diak).

Diakonia-ammattikorkeakoulun koulutusta antavat kampukset sijaitsevat Helsingissä, Pieksämäellä, Oulussa, Porissa ja Turussa.

Diak kouluttaa asiakasläheisiä, tutkivia ja kehittäviä osaajia työelämän uudistuviin tarpeisiin. Diak löytää yhdessä työelämän kanssa innovaatioita ajankohtaisiin ilmiöihin tulevaisuutta varten. Diakonia-ammattikorkeakoulun toiminnan ja innovaatioiden käyttövoimana toimii profiilinmukainen vahva TKI-toiminta.

Diakin tehtävänä on järjestää ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja muuta aikuiskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta (L 351/2003, 17 §, L 411/2005, 18 §, L 932/2014, A 1129/2014). Diakin koulutusalat ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuri- sekä humanistinen ja kasvatusala. Diak järjestää osan koulutuksista yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.

Diakin arvot ja toiminta-ajatus

Diakin toimintaa ohjaavia arvoja ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus sekä laadukas ja tuloksellinen toiminta.

Diak kouluttaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen.

Diak toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi.

Diakin opetuskieli on suomi. Opetuksessa voidaan käyttää tarvittaessa muitakin kieliä. Englanninkielisen sosionomikoulutuksen (jatkossa DSS) ja englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen sekä Master of Health Care- ja Master of Social Services -koulutusten opetuskieli on englanti.


2 § Tutkinnot, tutkintonimikkeet ja kelpoisuudet

Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto:

  • Sairaanhoitaja (AMK), 210 op
  • Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö, 240 op
  • Terveydenhoitaja (AMK), 240 op. Opintoihin sisältyy myös sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto
  • Sosionomi (AMK), 210 op
  • Sosionomi (AMK), diakoniatyö, 210 op
  • Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö, 210 op
  • Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus, 210 op
  • Bachelor of Social Services, 210 op
  • Bachelor of Health Care, Nursing 210 op

Sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinto:

  • Sosionomi (YAMK), 90 op
  • Sairaanhoitaja (YAMK), 90 op
  • Terveydenhoitaja (YAMK), 90 op

Master’s Degree in Social Services and Health Care:

  • Master of Health Care, 90 op
  • Master of Social Services, 90 op

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusten toteutuksessa on otettu huomioon sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutukselle asetetut vaatimukset (EU direktiivit 77/452/ETY, 77/453/ ETY, 89/595/ETY, 2005/36/EY, 2013/55/EU, EU 97/43 EURATOM) sekä laki ja asetus terveydenhuollon henkilöstöstä (L 559/94, A 564/94). Koulutuksessa noudatetaan myös valtakunnallisesti sovittuja terveysalan koulutuksen osaamisvaatimuksia.

Sosionomi (AMK) -tutkinnossa ennen varhaiskasvatuslain uudistuksen siirtymäajan päättymistä aloittaneiden on mahdollisuus saada kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, mikäli tutkintoon sisältyy opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja vähintään 60 op (L 272/2005, A608/2005, Diakin hallituksessa 16.2.2006 hyväksytyt täsmennykset). Vuonna 2010 tai sen jälkeen sosionomi (AMK) -koulutuksessa aloittaneet opiskelijat voivat saada varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden.

Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutus sisältää varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottamat opinnot. Sosionomi (AMK), diakoni- ja sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö -kelpoisuuden tuottamiin koulutuksiin ei voi sisällyttää varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuteen vaadittavia opintoja (Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus 6.4.2011).

Sosionomi (AMK), diakoniatyö-, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö-, sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus- ja sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö -koulutuksissa opiskelija saa kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni/diakonissa) virkaan tai nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. Tämän kelpoisuuden saa 90 opintopisteen laajuisten teologisten opintojen ja seurakunnan ja kirkon työhön liittyvien ammattiopintojen perusteella. DSS-koulutuksessa ennen vuotta 2016 aloittaneet opiskelijat voivat saada kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni) virkaan.

Opintoihin tulee kuulua kirkkohallituksen päätösten mukaisesti

  • teologisia (Raamatun, kristinuskon ja kirkon hengellisen elämän tuntemukseen johdattavia) opintoja vähintään 20 op
  • diakonian alan ammattiopintoja vähintään 40 op (diakoni, diakonissa)
  • kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan ammattiopintoja vähintään 40 op (nuorisotyönohjaaja)
  • kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 op (varhaiskasvatuksen ohjaaja)
  • seurakunnan ja kirkon työelämään ja työyhteisöön liittyviä opintoja vähintään 15 op, johon sisältyy päätoimista harjoittelua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa vähintään 12 op
  • diakonian alan (diakoni, diakonissa), kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan (nuorisotyönohjaaja) tai kirkon varhaiskasvatuksen alan (varhaiskasvatuksen ohjaaja) opinnäytetyö 15 op.

Mikäli opiskelija suorittaa kirkollisen kelpoisuuden tuottavissa koulutuksissa 8 op:n laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, saa hän kelpoisuuden lähetyksen ja kansainvälisen työn ohjaajan tai lähetyssihteerin virkaan.

(Kirkon säädöskokoelma nro 124 / Kirkkohallitus 24.1.2017)


Humanistisen alan AMK-tutkinto:

  • Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus, 240 op
  • Tulkki (AMK), viittomakieli ja tulkkaus, 240 op
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus, 210 op

Humanistisen alan YAMK-tutkinto:

  • Tulkki (YAMK), tulkkaustoiminnan kehittäminen 90 op

3 § Avoin ammattikorkeakouluopetus

Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden.


4 § Erikoistumiskoulutukset

Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyökonsortiossa. (L 1173/2014.) Konsortio määrittelee erikoistumiskoulutuskohtaisesti ammattikorkeakoulututkinnot, esitystä opetus- ja kulttuuriministeriölle laatiessaan, joilla koulutukseen voidaan hakea. Samoin konsortio määrittelee erikoistumiskoulutuksen laajuuden, tavallisesti 30 opintopistettä.


2 Opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen

5 § Opiskelijaksi ottaminen

Diakin opiskelijoita ovat kaikki ne henkilöt, joilla on opiskeluoikeus jossain Diakin tarjoamassa koulutuksessa tai opinnoissa, kuten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa, muissa erillisopinnoissa tai erikoistumiskoulutuksissa.

Opiskelijaksi ottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla.

Tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijoita otettaessa noudatetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä humanistisella alalla Ammattikorkeakoululain 932/2014 pykälien 26 Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset ja 27 Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti määräyksiä.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos näihin liittyy turvallisuusvaatimuksia ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.


6 § Yhteishaun käytännöt

Korkeakoulujen yhteishaun tehtävät kuuluvat ammattikorkeakoulujen hakijapalveluille. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat valitaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulujen yhteis- tai erillishaun avulla lukuun ottamatta Euroopan unionin rakennerahastoista rahoitettavaa koulutusta (A 982/2006 2 §). Osa yhteishaun opiskelupaikoista varataan niille, joilla ei ole aikaisempaa Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta.

Hakijapalveluiden tehtäviin kuuluvat ammattikorkeakouluun lähetettyjen sähköisten hakemusten liitteiden ja paperihakemusten vastaanottaminen, käsittely ja säilytys, hakijoiden hakukelpoisuuden tarkistaminen, hakemiseen ja valintaan liittyvä yleinen tiedotus, muut yhteishaun käytännön järjestelyt ja opiskelijavalintarekisterin sekä ammattikorkeakoulukohtaisen osarekisterin ylläpitäminen.

Lisäksi Hakijapalveluiden tehtäviin kuuluvat muut opiskelijahaun ja valintaprosessin tehtävät, kuten koulutustietojen päivitys, valintaperusteiden mallinnus, valintalaskennan toteuttaminen ym. Opintopolku.fi-palvelussa.

Hakijapalvelut vastaa myös todistusten tarkistamisen tiedotuksesta, ohjeistuksesta ja ajoituksesta. Diakin opintotoimistot tarkistavat alkuperäiset todistukset opintojen alkaessa viimeistään kahden viikon kuluttua opiskelijalle ilmoitetusta opintojen alkamispäivästä. Tarkistus tapahtuu vertaamalla alkuperäisiä todistuksia kopioihin ja hakijarekisteriin vietyihin tietoihin.

Hakijapalvelut hoitaa myös ammattikorkeakoulun oman henkilöstön koulutus- ja neuvontatehtävät yhteishakuun liittyvissä asioissa.

Hakijapalvelut toimii viranomaistehtävässä noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja opiskelijavalintarekisteriä ylläpitävän Opetushallituksen ohjeita ja on velvollinen palvelemaan hakijoita tasapuolisesti hakukohteesta riippumatta.

Yhteishaun ulkopuoliset tutkintoon johtavat koulutukset (mm. EU-rahoitteinen koulutus) hoitaa Diakin hakijapalvelut yhteistyössä opintotoimistojen kanssa.

Opiskelijoiden ilmoittautumiset ja opiskeluoikeusasiat hoidetaan suoraan opintotoimistoissa.


7 § Opiskelijavalinta

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen valintaperusteiden valmistelusta huolehtivat opiskelijapalveluiden asiantuntija hakijapalveluissa yhdessä opinto-ohjaajien kanssa. Valmistelussa voi toimia apuna koulutuskohtaisia opiskelijavalintatiimejä. Opiskelijavalinnoissa noudatetaan pääsääntöisesti valtakunnallisia, alakohtaisia valintaperusteita.

Opinto-ohjaajat valmistelevat myös muut valintamenettelyyn liittyvät ohjeet. Vararehtori vahvistaa valintaperusteet.

Hakukohteet koulutuksittain:

  • Bachelor’s Degree in Nursing
  • Bachelor’s Degree in Social Services
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö
  • Sosionomi (AMK)
  • Sosionomi (AMK), diakoniatyö
  • Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö
  • Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus
  • Terveydenhoitaja (AMK)
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus
  • Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus
  • Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen
  • Master’s Degree in Community Development and Conflict Resolution
  • Master’s Degree in Global Health Care
  • Johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittäminen
  • Osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen kuntoutus
  • Syrjäytymisvaarassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
  • Tulkkaustoiminnan kehittäminen

Avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin opiskelijat otetaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli opiskelijaksi ottamisessa käytetään ilmoittautumisjärjestyksen lisäksi jotain muuta perustetta, valintaperusteet kuvataan ja julkaistaan opintojen lisätiedoissa. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimuksia, mutta niihin osallistuminen saattaa edellyttää ennakkotietoja ja -taitoja sekä korkeakouluopinnoissa ja koulutusalalla tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Merkittävistä ennakkoedellytyksistä mainitaan opintojen ilmoittautumistietojen yhteydessä.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa 60 op tai hakukohtaisesti erikseen määriteltävän opintopistemäärän opintoja suorittanut opiskelija voidaan ottaa tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun erillishaun kautta. Erillishaun valintaperusteiden valmistelusta huolehtivat opiskelijapalveluiden asiantuntija hakijapalveluista yhdessä opinto-ohjaajien kanssa.

Erikoistumiskoulutuksissa opiskelijavalinta tehdään vahvistettujen valintakriteerien perusteella.

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa valintakoetulokset vahvistaa vararehtori.

Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes todistukset tarkistetaan kampusten opintotoimistoissa. Mikäli valintaan vaikuttavat todistusarvosanat ja/tai työkokemus, todistuskopioita verrataan alkuperäisiin todistuksiin. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, jos hakija ei toimita todistuksia 14 päivän kuluessa tai mikäli hakija on antanut haussa virheellisiä tietoja ja ei olisi oikein tiedoin oikeutettu saamaansa opiskelupaikkaan.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Diakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.

Mikäli avoimen ammattikorkeakoulun tai erillisopintojen opiskelijaksi ottamisessa käytetään ilmoittautumisjärjestyksen lisäksi jotain muuta perustetta, opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Diakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.


8 § Opiskelupaikan vastaanottaminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulut ilmoittavat hakijoille hyväksymisestä Oma opintopolku -palvelussa (www.opintopolku.fi). Lisäksi valituille lähetetään valintapäätös sähköpostitse. Hakija ottaa opiskelupaikan vastaan määräaikaan mennessä Oma opintopolku -palvelussa tai valintapäätöksen mukana tulleella lomakkeella. Jollei vastaanottoilmoitusta palauta määräajan sisällä, menettää opiskelupaikkansa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova, eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.


9 § Siirto-opiskelijaksi ottaminen

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyvältä opiskelijalta edellytetään, että hän on ollut lähtöammattikorkeakoulussa läsnä olevana opiskelijana vähintään yhden lukukauden ja opintoja on kertynyt vähintään 55 op/lukuvuosi (ammattikorkeakoulututkinnot) tai vähintään 30 op/lukuvuosi (ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot). Opiskelija voi siirtyä suorittamaan vain samaa ammattikorkeakoulututkintoa. Siirto-opiskelijaksi voidaan ottaa vain toisessa ammattikorkeakoulussa kirjoilla oleva opiskelija. Siirto-opiskelijan on voitava suorittaa jäljellä olevat opinnot pääsääntöisesti opiskeluoikeusajassa. Siirto-opiskelijan opinto-oikeusaika on alkanut opiskelijan otettua paikan sitovasti vastaan lähtöammattikorkeakoulussa. Käytetyt läsnä- ja poissaololukukaudet siirtyvät opiskelijan mukana Diakiin.

Muista ammattikorkeakouluista Diakiin siirtoa anoneet opiskelijat haastatellaan ennen siirron hyväksymistä. Tarvittaessa ammattikorkeakoululla on oikeus pyytää opiskelija oppimis- ja työskentelyvalmiuksien sekä sosiaalisten valmiuksien arviointiin. Päätöksen siirron hyväksymisestä tekee vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä.

Hakijan tulee saada kirjallinen päätös viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen ilmoitetusta viimeisestä jättöpäivästä. Siirtohakemuksen hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan opiskelijan norminmukainen opiskeluoikeusaika. Tarkempi hakumenettely ja -aika kuvataan Diakin nettisivuilla.

Siirtyminen on ehdollinen siihen saakka, kunnes opiskelija ottaa opiskelupaikan sitovasti vastaan Diakista sekä ilmoittautuu läsnä olevaksi opiskelijaksi.


10 § Opiskeluoikeuden vaihtaminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Opiskeluoikeuden vaihtamista toiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen voi hakea vain sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Opiskeluoikeuden vaihtamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut opintonsa hopsin mukaisesti, eikä suorituksia ole rästissä. Edellytyksenä on myös, että tutkinto voidaan vaihdosta mahdollisesti aiheutuvista lisäopinnoista huolimatta suorittaa norminmukaisen opiskeluoikeusajan puitteissa ja että opiskeluryhmässä, johon opiskelija on siirtymässä, on tilaa. Vaihtoa voi hakea aikaisintaan yhden lukukauden opintojen jälkeen.

Opiskelija hakee opiskeluoikeuden vaihtamista kirjallisesti ja toimittaa perustellun hakemuksen opinto-ohjaajalle maaliskuun/lokakuun loppuun mennessä. Opiskelijan opinto-ohjaaja haastattelee hakijan, tarkistaa opiskelijan opintosuoritukset ja arvioi jäljellä olevien opintojen normiaikaisen suoritusmahdollisuuden.

Jos opiskeluoikeuden vaihtamisen ehdot täyttyvät, alan yliopettaja/koulutuspäällikkö/asian vastuulehtori keskustelee ko. opiskelijan kanssa koulutuksen vaihtamisen perusteista. Koulutuksen vaihdot käsitellään ja esitykset valmistellaan alan (yliopettaja/koulutuspäällikkö/vastuulehtori ja opinto-ohjaaja) yhteisessä työryhmässä.

Päätöksen opiskeluoikeuden vaihtamisesta tekee vararehtori työryhmän esityksen perusteella. Hakijalle toimitetaan kirjallinen päätös viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen viimeisestä jättöpäivästä. Päätökseen tyytymätön hakija voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut päätöksestä tiedon.


3 Ilmoittautuminen ja opinto-oikeus

11 § Ilmoittautuminen läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi

Opiskelijaksi hyväksytyn on hyväksymisilmoituksessa mainitun määräajan kuluessa ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.

Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevia ja työvoimapoliittisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevia opiskelijoita.

1.8.2015 ja sen jälkeen opintonsa aloittava opiskelija voi otettuaan opiskelupaikan vastaan ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007, siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995 mukaista palvelua),

2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai

3) on oman sairautensa tai vammansa takia kykenemätön aloittamaan opintojaan. (L325/2015.)

Opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi opintojen suoritusaikana muun kuin edellä mainitun syyn vuoksi enintään kahden lukukauden ajaksi. Poissaoloaikaa ei lasketa opintojen suoritusaikaan.

Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittanut opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan (Laki ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta 15 c § 29.6.2001). Diak ei sitoudu järjestämään vastaavia opintoja, mikäli niitä ei opintojen jatkuessa poissaolon jälkeen ole muutoin tarjolla.

Vain läsnä olevalla opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja ja saada suoritusmerkintöjä opintorekisteriin. Poissa olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla ei ole opintojen suoritusoikeutta. Poissa olevalla opiskelijalla ei myöskään ole oikeutta opinto- tai ateriatukeen eikä opiskelijakunnan jäsenyyteen liittyviin etuihin, kuten matka-alennuksiin.

Opiskelija voi muuttaa läsnä- tai poissaoloilmoitusta kesken lukukauden vain perustelluista syistä, jos hänelle ei ole kertynyt opintosuorituksia kyseisen lukukauden aikana. Opiskelijan tulee toimittaa tilanteestaan selvitys, ja jos kyse on terveydellisestä syystä, lääkärintodistus tai muu vastaava todistus.

Tarkemmat ohjeet läsnä/poissa olevaksi ilmoittautumisesta ovat opiskelijapalveluiden nettisivuilla. Ei-aloittaneen, poissaololtaan palaavan opiskelijan on mahdollista aloittaa opinnot, kun sama koulutus, johon opiskelija on valittu, alkaa seuraavan kerran kampuksella, ellei hän pysty suorittamaan opintoja Diakin muilla kampuksilla.


12 § Opiskeluoikeusaika

Diakissa ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan kolmen ja puolen tai neljän vuoden päätoimisten opintojen mittaisia. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan puolentoista vuoden päätoimisten opintojen mittaiset. Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään niin, että päätoiminen opiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (A 423/2005, 13 §). Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa opintonsa yhtä vuotta niiden tavoitteellista opiskeluaikaa pidemmässä ajassa.

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa 1.8.2015 tai sen jälkeen aloittaneilla opiskelijoilla poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. (L325/2015, 30 §.)

Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittaneen opiskelijan kohdalla enintään kahden lukuvuoden poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan (Laki ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain muuttamisesta 15 c § 29.6.2001).

Diak ei sitoudu järjestämään vastaavia opintoja, mikäli niitä ei opintojen jatkuessa poissaolon jälkeen ole muutoin tarjolla.

Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. (L257/2015.)

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa opinto-oikeusaika on sama kuin myönnettyyn opiskeluoikeuteen kuuluvien opintojen toteutusaika.

Erikoistumiskoulutusten opinto-oikeusaika on koulutuksen toteutusaika.

Kun opiskelijan opinto-oikeusaika ylittyy, opiskelijan opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa päättyy. Opinto-oikeuden jatkamista on anottava erikseen.

Opiskelija voi omalla ilmoituksellaan erota Diakista. Eronnut opiskelija ei ole enää kirjoilla ammattikorkeakoulussa, eikä hän siten voi enää suorittaa opintoja. Eroamisen jälkeen hänellä ei myöskään ole oikeutta opinto- tai ateriatukeen tai muihin opiskelijaetuihin. Eroaminen tulee tehdä kirjallisesti. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee ennen eroamista keskustella opinto-ohjaajan tai lukuvuosivastaavan kanssa aikeistaan.

Diakista eronneen opiskelijan tulee pääsääntöisesti hakea opiskelijaksi uudelleen normaalia hakumenettelyä käyttäen. Diak voi hakemuksesta ja opinto-ohjaajan haastattelun ja kirjallisen lausunnon perusteella palauttaa opiskeluoikeuden ilman uutta hakumenettelyä tapauksissa, joissa opiskelijalta puuttuu vain vähäinen määrä opintoja ja joissa opinnot on suoritettu vuoden 2010 tai sen jälkeen käyttöön otetun opetussuunnitelman mukaan. Hakemus tulee toimittaa opinto-ohjaajalle. Päätöksen tekee vararehtori.


13 § Opiskeluoikeusajan jatkaminen

Mikäli tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva opiskelija on käyttänyt opiskeluoikeusajan + yhden vuoden opiskeluajan, tulee hänen hakea opiskeluoikeuden jatkoa opintojen loppuun saattamiseksi.

Jatkoajan myöntäminen perustuu päätöksentekijän harkintaan ja arvioon opintojen loppuunsaattamisen edellytyksistä tutkintosäännössä esitettyjen perusteiden mukaisesti.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeluoikeuden jatkaminen edellyttää erityisiä syitä. Anomus tulee tehdä kirjallisesti opinto-ohjaajalle ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Edellytyksenä lisäajan myöntämiselle on, että suorittamatta olevien opintojen laajuus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 60 op ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 40 op ja opinnot on voitava suorittaa loppuun yhdessä lukuvuodessa. Mikäli suorittamatta olevia opintoja on tätä enemmän, opiskelija voi kerryttää puuttuvia opintoja suorittamalla opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa ennen jatkoajan myöntämistä. Opinto-ohjaajan tulee puoltaa avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettavia opintoja.

Opiskeluoikeuden jatkamisesta päättää vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukselta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta (L 351/2003, 20 §).

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeluoikeusajan jatkon saaneella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua poissa olevaksi. Poikkeuksena tähän on opiskelijan asepalvelus/siviilipalvelus, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, sekä opiskelijan kykenemättömyys suorittaa opintojaan oman sairauden tai vamman vuoksi.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa opinto-oikeusajan jatkaminen on mahdollista, mikäli opinto-oikeuteen kuuluvasta suorituksesta puuttuu vain vähäinen määrä tehtäviä. Jatkosta on sovittava ennen opinto-oikeusajan päättymistä opintojen toteutuksesta vastaavan lehtorin kanssa. Opinto-oikeuden jatkamisesta päättää opinto-ohjaaja tai koulutuksen toteuttajatiimi.

Erikoistumiskoulutuksissa opinto-oikeusajan ylittämisestä on sovittava erikseen koulutuksen toteuttajatiimin kanssa.


14 § Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut läsnä tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla tai opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa (L 351/2003, 25 §). Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan (325/2015, 32 §).

Lukuvuosimaksullinen opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä.

Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa (L325/2015).

Opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija ei voi suorittaa opintoja ennen kuin on uudelleen anonut ja saanut opiskeluoikeuden.

Hakemus opiskeluoikeuden palauttamiseksi tulee toimittaa opinto-ohjaajalle. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä. Opiskelijan opiskeluoikeus voidaan palauttaa, mikäli hän on suorittanut opintoja hopsinsa mukaisessa aikataulussa ja hänen jäljellä oleva opiskeluaikansa mahdollistaa valmistumisen opiskeluoikeusajan + 1 vuoden ja Diakin opintotarjonnan puitteissa. Opiskeluoikeutta palautettaessa huomioidaan opiskelijan opiskeluaikana käyttämät poissaololukukaudet ja opiskelija merkitään poissaolleeksi niiden lukukausien osalta, jolloin hänellä ei ole ollut opiskeluoikeutta. Jos sallittu poissaoloaika 1 tai 2 vuotta (2 tai 4 lukukautta) ylittyy, lasketaan ylimenevä poissaoloaika läsnäololukukaudeksi.

Jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoululaissa säädetyn ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin takia ja hän hakee mainitun lain mukaisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi, hakemuksen käsittelystä peritään 50 euroa. Käsittelymaksu peritään myös silloin, kun opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa, koska hän ei ole suorittanut opintojaan ammattikorkeakoululain säätämässä ajassa ja hän hakee oikeutta saada lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi (A 1440/2014).


15 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen

Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruuttaa opiskeluoikeuden (L 932/2014), jos

  • opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa

tai

  • on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä

tai

  • opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi

tai

  • opiskelija on tuomittu rangaistukseen sellaisesta rikoksesta, joka voi olla esteenä sellaisille opinnoille tai opintoihin liittyvälle harjoittelulle, jotka olennaisesti edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä.

Jos opiskeluoikeus on peruutettu lain 932/2014 (terveydentilan tai toimintakyvyn perusteella) voidaan opiskeluoikeus palauttaa, kun syyt peruuttamiseen ovat poistuneet (932/2014 § 35). Hakemus terveys- tai toimintakykyselvityksineen toimitetaan vararehtorille.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat päätökset tekee Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa myönnetty opiskeluoikeus voidaan peruuttaa vararehtorin päätöksellä, mikäli

  • opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa

tai

  • on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään ole soveltuva toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa.

Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvistä päätöksistä voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta.


4 Opinnot ja niiden suorittaminen

16 § Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

  • laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;
  • valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
  • edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
  • riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön (A 1129/2014 § 4).

17 § Opintojen ohjaus

Diakissa opinto-ohjauksesta ja sen kehittämisestä vastaavat opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajien lisäksi ohjausta antavat lukukausivastaavat ja opettajat.


18 § Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelija laatii opinto-ohjaajan ohjauksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Se muodostaa opiskelijalle suunnitelman opintojen tavoitteista ja etenemisestä ja sitä voidaan tarkistaa lukukausittain. Opintojen aikaistaminen tai viivästyminen edellyttää opiskelusuunnitelman päivitystä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman hyväksyvät opiskelija ja opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaajan päätöksellä opiskelijalle voidaan myöntää kohtuullisia lääkärintodistukseen tai muihin lausuntoihin perustuvia opintojen suorittamiseen liittyviä erityisjärjestelyjä.

Opiskelijalla on oikeus kaikissa koulutuksissa sisällyttää AMK-tutkintoonsa sen laajuudeksi säädetyn opintopistemäärän ylittäviä opintoja viiden (5) opintopisteen verran edellyttäen, ettei hänen valmistumisensa tästä syystä viivästy. Sosiaali- ja terveysalan ops2015:n mukaisia ruotsin valmentavia opintoja 2 op ei huomioida ylimenevinä opintoina.

Opiskelija voi suorittaa opintoja HOPSin mukaisesti myös muualla kuin kotikampuksellaan. Ensimmäisen lukukauden opinnot opiskelija kuitenkin suorittaa siellä kampuksella, josta hän on saanut opiskelupaikan. Ennen ilmoittautumista toisen kampuksen opintoihin opiskelijan tulee tarkistaa HOPSinsa opinto-ohjaajan kanssa.


19 § Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) sekä opinnollistaminen

Tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen osalta opinto-ohjaajalta ja muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen osalta opintokokonaisuuden tai opintojakson AHOT-vastaavana toimivalta opettajalta. Opiskelijalla on vastuu henkilökohtaisen osaamisensa todistamisesta sekä sen oikeellisuudesta ja tietojen toimittamisesta. Osaamisen tunnustaminen, hakumenettelyt ja päätöksenteko kuvataan opiskelijapalveluiden verkkosivuilla olevissa ohjeissa. Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa AHOT-menettelyä käytetään vain niissä opintokokonaisuuksissa, joissa opintojen suorittaminen avoimessa amk:ssa antaa lakisääteisen tai muutoin työelämässä tunnistetun kelpoisuuden/pätevyyden. Yhteistutkinnoissa AHOT-asioissa toimitaan yhteistyössä tutkintoa tarjoavien korkeakoulujen kanssa silloin, kun kyseisen opintokokonaisuuden opetuksesta vastaa toinen korkeakoulu.

AHOT-päätökseen tyytymättömälle opiskelijalle ei voida myöhemmin myöntää samasta opintojaksosta AHOTia, jos AHOT-hakemuksen kohteena olevaan opintojaksoon liittyvää osaamista ei ole kertynyt lisää edellisen AHOT-päätöksen jälkeen. Jos aiemman AHOT-hakemuksen hylkääminen perustuu muuhun kuin opintojakson osaamistavoitteiden mukaisen osaamisen kuvaukseen, opiskelijalla on mahdollisuus hakea AHOTia uudestaan.

Opiskelija, joka on tyytymätön opinto-ohjaajan tai AHOT-vastaavan päätökseen, voi hakea siihen oikaisua. Oikaisupyynnössä pitää eritellä selkeästi, mihin kohtaan AHOT-päätöksessä hakija on tyytymätön. Opiskelija ottaa kirjallisesti yhteyttä tutkintolautakunnan sihteeriin 14 vrk:n kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen (L 932/2014, 57 §). Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä tutkintolautakunnalle. Opiskelija lähettää tutkintolautakunnan sihteerille kirjallisesti oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen viimeistään viikkoa ennen tutkintolautakunnan kokousta.

Opinnollistaminen tarkoittaa työnteon ja korkeakouluopiskelun yhdistämistä, ja siinä haetaan vaihtoehtoista suoritustapaa jollekin tietylle kokonaisuudelle. Opinnollistaminen on työlähtöistä opintojen henkilökohtaistamista eri muodoissa, mutta keskeisin niistä on malli, jossa päivä-, ilta- tai viikonlopputyössä käyvä opiskelija esittää opintojakson suorittamista kyseistä työtä tekemällä. Opinnollistamisen hakumenettelyt, dokumentointi ja päätöksenteko kuvataan opiskelijapalveluiden nettisivuilla sekä opinnollistamisen Moodle-kurssialueella olevissa ohjeissa.


20 § Harjoittelu

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Harjoittelun vähimmäismäärät tutkinnoittain ovat:

  • Sairaanhoitaja (AMK) 90 op; Sairaanhoitaja (AMK), + Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kelpoisuus 90 op
  • Terveydenhoitaja (AMK) 100 op
  • Sosionomi (AMK) 58 op; Sosionomi (AMK) + Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kelpoisuus 48 op
  • Bachelor of Social Services 43 op; ennen vuotta 2016 aloittaneet 45 op
  • Bachelor of Health Care, Nursing, 30 op
  • Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus 30 op
  • Tulkki (AMK), viittomakieli ja tulkkaus 31 op
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus 30 op
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus 35 op (OPS2012 mukaan opiskelevat)

Terveysalalla harjoittelun vähimmäisopintopistemäärää ohjaa EU-direktiivi 2005/36/EY. Sairaanhoitajan (AMK) ja terveydenhoitajan (AMK) ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta toteutuu 15 op opinnäytetyönä.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut edellistä harjoitteluaan hyväksytysti, ei voi ilman erityisperusteluja aloittaa seuraavaa harjoittelua. Samoin opiskelija, joka ei ole suorittanut hyväksytysti harjoittelujen kannalta keskeisiä opintoja, ei voi ilman erityisperusteluja aloittaa seuraavaa harjoittelua. Sosiaalialan koulutuksessa harjoittelun aloittamisen edellytykset kerrotaan opintojakson toteutustiedoissa.

Terveysalan koulutuksessa Osallisuus ja ohjaus -temaattisen kokonaisuuden harjoitteluun osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Turvallinen lääkehoito ja -laskenta opintojakson hyväksytysti. Jokaiseen harjoitteluun sisällöllisesti liittyvät lääkehoidon ja lääkelaskujen opinnot tulee olla suoritettu hyväksytysti ennen harjoittelun alkua.
Harjoittelua voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella HOPSin mukaisesti ja noudattaen Diakin harjoitteluohjeita.

Avoimina ammattikorkeakouluopintoina suoritettavan harjoittelun edellytyksistä säädetään erikseen avoimen ammattikorkeakoulun omassa ohjeessa.

Harjoittelujaksoilla työssä oppimisen arvioimiseksi järjestetään arviointikeskusteluja, joihin osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja sekä opettaja. Keskustelun pohjana ovat opiskelijan oppimistavoitteet ja itsearviointi sekä työelämän edustajan antama palaute. Arviointi on sekä ohjaavaa että kokoavaa. Mikäli riski harjoittelun hylkäämiseen on olemassa, ohjaavan opettajan tulee järjestää arviointikeskustelu välittömästi hylkäämissyyn ilmettyä. Harjoittelukäytännöissä noudatetaan Diakin verkkosivuilla olevia ohjeistuksia ja käytetään sivuilla olevia lomakkeita.


21 § Kieliopinnot

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa:

  • sellaisen ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon, joka vastaa laissa (424/2003, 6 §) määriteltyä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa ruotsin kielen taitoa kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen;
  • sellaisen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä kohdissa 1 ja 2 säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Näissä tapauksissa kielitaitovaatimuksista vapauttamisen päätöksen tekee todistusten perusteella opinto-ohjaaja. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneet opiskelijat, jotka eivät ole opiskelleet ruotsin tai englannin kieltä, vapautetaan ko. kielen kielitaitovaatimuksista ilman erillistä anomusta. Myös tilanteessa, jossa opiskelija ei ole opiskellut lainkaan ruotsin tai englannin kieltä tai ei ole opiskellut ruotsin tai englannin kieltä toisen asteen koulutuksessa, kielitaitovaatimuksista vapauttamisen päätöksen tekee todistuksen perusteella opinto-ohjaaja.

Lisäksi ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kohdissa 1 ja 2 säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Tutkintolautakunta päättää vapautuksista asetuksen 1129/2014 7 § mukaisista kielitaitovaatimuksista. Vapautuksen kriteerit on hyväksytty Diakin tutkintolautakunnassa (1.12.2015). Anomuksessa tulee olla mukana todisteelliset perustelut vapautukselle sekä opinto-ohjaajan ja nimetyn kieltenopettajan puolto tai lausunto.

Kielitaitovaatimuksista vapauttamisen erityisiä syitä ovat: opiskelijan terveydellinen syy, esim. vaikea-asteinen lukivaikeus tai opintojen kuluessa kieliopinnot osoittautuvat ylivoimaisiksi esim. puutteellisen lähtötason vuoksi. Anomus tehdään valmiille lomakepohjalle (Kielten vapautusanomus A tai B). Lisätietoja vapauttamisprosessista saa kieltenopettajilta tai opinto-ohjaajilta.

Tutkintolautakunta voi vapauttaa kypsyysnäytteen suomen kielen suorittamisesta sellaisen suomenkielisen koulutuksen opiskelijan, jonka äidinkieli ei ole suomi. Vapautuksen kriteerit määritellään tarkemmin ohjeessa Kieliopintojen/kielitaitovaatimusten vapautuskäytännöt Diakissa.

Mikäli opiskelija vapautetaan kielitaitovaatimuksista, hänen tutkintonsa kokonaislaajuus ei muutu. Vastaavan laajuisten opintojen suorittaminen sovitaan opinto-ohjaajan kanssa.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Työkielen vaihtaminen ennen kieliopintojen aloitusta Tulkki (AMK), asioimistulkkaus -koulutuksessa on mahdollista vain poikkeustilanteissa. Kielenvaihto voi tulla kyseeseen vain ennen kuin varsinaiset kieliopinnot ovat alkaneet, käytännössä ensimmäisen lukukauden aikana. Kielen vaihtamisen perusteeksi opiskelijan tulee suorittaa kielikoe, joka vastaa valintakokeiden toisen työkielen testausta. Työkielen vaihto on mahdollista vain, mikäli opiskelija läpäisee testin riittävällä tasolla. Mikäli kielitestaus ei osoita riittävää kielitaitoa, opiskelijan opinto-oikeus säilyy normaalisti ja hän jatkaa opintojaan siinä kielessä, johon hän on tullut alun perin valituksi.


22 § Muut tutkintoon kuuluvat opinnot

Suuntaavat, täydentävät, vaihtoehtoiset, valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot selviävät opetussuunnitelmasta ja kunkin lukuvuoden opetustarjonnasta.

Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan hyväksyä 2–10 op aktiivista toimintaa Diakin ja/tai O’Diakon toimielimissä, kehittämis- tai tutortoiminnassa opintokokonaisuuden Opiskelijajärjestö- ja kehittämistoiminta mukaisesti.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu opetussuunnitelman mukainen määrä vapaasti valittavia opintoja.


23 § Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen. Opinnäytetyöhön liittyvä tarkempi ohjeistus on oppaissa Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (ennen vuotta 2015 voimaan tulleet opetussuunnitelmat lukuun ottamatta Tulkki (AMK) -tutkintoon johtavia koulutuksia) ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (vuonna 2015 ja sen jälkeen voimaan tulleet opetussuunnitelmat sekä Tulkki (AMK) -tutkintoon johtavat koulutukset). Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas ohjaa erityisesti uusien opinnäytetöiden tekemisessä ja arvioinnissa. Aikaisemmin aloitettujen opinnäytetöiden osalta uuden ja aikaisemman oppaan ohjeita sovelletaan joustavasti.

Opinnäytetyö tehdään lähtökohtaisesti suomen kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee suomenkielisessä koulutuksessa, ja englannin kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee englanninkielisessä koulutuksessa. Perustelluista syistä (esim. työelämälle tehtävä opinnäytetyö) voidaan koulutusjohtajan päätöksellä tehdä poikkeus edellä mainitusta.

Opinnäytetyön julkaistava osa voi olla muodoltaan joko monografia tai osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön raportti sekä terveydenhoitaja (AMK) -tutkinnon toisen opinnäytetyön (KEH5-opintojakson Kehittämistehtävä 5 op) kohdalla blogikirjoitus. Opinnäytetyö arvioidaan tämän dokumentin perusteella. Monografian ja osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön raportin vaatimukset määritellään tarkemmin Diakin Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa (2016).

Opinnäytetyön muotoa ja suhdetta muihin opintoihin käsitellään tarkemmin oppaissa Kohti tutkivaan ammattikäytäntöä (ennen vuotta 2015 voimaan tulleet opetussuunnitelmat lukuun ottamatta Tulkki (AMK) -tutkintoon johtavia koulutuksia) ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (vuonna 2015 ja sen jälkeen voimaan tulleet opetussuunnitelmat sekä Tulkki (AMK) -tutkintoon johtavat koulutukset).

Toista korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija voi hyödyntää aikaisempaa opinnäytetyötään uudessa tutkinnossa. Samoin opiskelija, joka on tehnyt toisessa ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön valmiiksi ennen siirtymistään Diakin opiskelijaksi samaan koulutukseen, voi hyödyntää jo tekemäänsä opinnäytetyötään. Myös opiskelija, joka on suorittanut Diakissa ammattikorkeakoulututkinnon ja tulee samaan koulutukseen suorittamaan uutta kelpoisuutta (esim. varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus), voi hyödyntää aikaisempaa opinnäytetyötään. Ohje aikaisemman opinnäytetyön hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä reunaehdoista on opiskelijapalveluiden verkkosivuilla ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa.

Terveydenhoitaja (AMK) -koulutuksessa tehdään kaksi opinnäytetyötä. Sairaanhoitajatutkintoon kuuluvan opinnäytetyön (15 op) tulee olla valmis ennen KEH5-opintojaksoon liittyvää kehittämistehtävää (5 op). Ensimmäisestä opinnäytetyöstä hyväksi luetaan 10 op terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon liittyvään opinnäytetyöhön.

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota opinnäytetyön aiheeseen ja tehtävän asetteluun, perusteluihin, opiskelijan omaan ajatteluun ja toimintaan, opinnäytetyön rakenteeseen sekä opinnäytetyön julkistamiseen ja hyödyntämiseen. Arviointikriteerit kuvataan yksityiskohtaisesti oppaissa Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (2010) ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (2016).

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arvioinnissa kiinnitetään huomiota tehtävän merkityksellisyyteen työelämälle, tietoperustaan ja tiedonhankintaan, menetelmien ja prosessin hallintaan, tuloksiin ja niiden hyödyntämiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen sekä kieleen, rakenteeseen ja viestintään. Arviointikriteerit kuvataan yksityiskohtaisesti oppaassa Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (2010) ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (2016). Opinnäytetyö voi olla muodoltaan raportti tai artikkeli.

Opinnäytetyöt tehdään pari- tai ryhmätöinä. Joissakin tilanteissa on mahdollista tehdä opinnäytetyö myös yksilötyönä. Ryhmätyönä tehtävästä opinnäytteestä annettava arvosana on joko ryhmän yhteinen tai se annetaan kullekin opiskelijalle erikseen.

Opinnäytetyön tarkastavat työn ohjaava opettaja sekä vähintään yksi muu tarkastaja. He laativat opinnäytetyöstä lomakepohjaan lausunnon, joka sisältää työn kokonaisarvosanan ja arviointikriteerien eri osa-alueiden arvosanat sekä lyhyen sanallisen yhteenvedon arvioinnista. Opinnäytetyön arviointikriteerien kuvaukset ovat lausunnon liitteenä.
Jokaisen opiskelijan tulee tallentaa opinnäytetyönsä Theseus-tietokantaan valmiin opinnäytetyön luovutuspäivään mennessä. Opiskelija voi jättää tallennetun opinnäytetyön julkaisematta Theseus-tietokannassa ilmoittamalla asiasta opinnäytetyön ohjaajalle. Toista korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan opinnäytetyö tallennetaan myös Theseukseen, mutta sitä ei julkaista siellä, mikäli opiskelija on saanut opinnäytetyöstään osan hyväksi luetuksi aikaisemman opinnäytetyönsä perusteella. Tarkempia tietoja hyväksi lukemisen ehdoista löytyy opiskelijapalveluiden verkkosivuilla.

Terveydenhoitajatutkinnon opinnäytetyöt (KEH5-opintojakson Kehittämistehtävä 5 op) tallennetaan Theseuksen sijaan Diakin sisältökanavaan, mutta töiden julkaisemisesta päättävät kanavan toimitus ja opinnäytetyön arvioijat.

Opinnäytetyöt arkistoidaan voimassa olevan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Kaikkien opinnäytetöiden paperikappaleet säilytetään opintotoimistoissa.

Hyväksytty opinnäytetyö on lähtökohtaisesti julkinen. Opinnäytetyötä laadittaessa on pyrittävä aiheen käsittelyyn niin, ettei opinnäytetyö sisällä salassa pidettäviä tietoja. Jos näitä kuitenkin on, ne on pyrittävä sijoittamaan tausta-aineistoon, joka on salassa pidettävä tai vaihtoehtoisesti liitteisiin, jotka voidaan poikkeustapauksissa salata. Opinnäytetyön tekijä tekee anomuksen liitteiden salaamisesta tutkintolautakunnalle. Anomuksen liitteinä on oltava opinnäytetyön ohjaajien lausunnot. Rehtori tekee päätöksen salaamisesta tutkintolautakunnan esityksen pohjalta. Salassapito perustuu julkisuuslakiin (621/1999) tai muuhun lainsäädäntöön. Salassapitoperuste ja -aika ilmoitetaan päätöksessä ja ne määräytyvät lain mukaan.

Opinnäytteestä annetut lausunnot ovat julkisia, mikäli niihin ei liity henkilön ominaisuuksia kuvaavia tietoja tai muuta julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa. Opinnäytetöiden perusaineisto ja opinnäytetyön suunnitelma ovat salassa pidettäviä eikä niistä saa antaa tietoa ulkopuolisille, mikäli tiedon antamisesta on haittaa opinnäytetyön tekemiselle, hyödyntämiselle tai arvioinnille.

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (A 1129/2014, 8 §). Tutkintolautakunta päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksen 1129/2014 8 §:ssä tarkoitettua kielitaitoa. Suomenkielisissä koulutuksissa opiskelija tekee kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi riippuen opiskelijan koulusivistyskielestä. Englanninkielisissä koulutuksissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kypsyysnäyte on muodoltaan mediatiedotteen tai asiantuntija-artikkelin kaltainen. Kypsyysnäytettä ei tehdä terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön (Kehittämistehtävä 5 op) kohdalla.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotusti ohjaajan antamasta aiheesta opinnäytetyön alueelta. Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä sisällön että kieliasun osalta. Poikkeustapauksessa kypsyysnäyte voidaan suorittaa vaihtoehtoisella suoritustavalla (esimerkiksi AMK-tutkinnon kohdalla artikkelin kirjoittaminen). Tällöin tekstin kieliasun tarkistuksesta sovitaan erikseen suomen kielen opettajan kanssa. Hyväksytty kypsyysnäyte on edellytys opinnäytetyön hyväksymiselle.


24 § Opiskelu työelämän toimintaympäristöissä

Diak on solminut työelämätahojen kanssa ammattikorkeakoulupedagogiikan mukaisia kumppanuuksia. Työelämän toimintaympäristöissä osaaminen rakentuu työelämän edustajien, opiskelijoiden ja Diakin henkilöstön työskennellessä yhdessä. Toiminnassa yhdistyvät tutkimus, kehittäminen ja opetussuunnitelmien tavoitteiden mukainen oppiminen. Osa opetussuunnitelman mukaisista opinnoista toteutuu työelämään sidotusti toteutussuunnitelmissa määritellyllä tavalla.


25 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla korkeakouluissa ja/tai harjoittelupaikoissa henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa sovituilla tavoilla ja Diakin ohjeistusten mukaisesti.

HOPSin mukaisten edeltävien opintojen tulee olla suoritettuna ennen kansainväliseen vaihtoon osallistumista. Suunnitelma mahdollisten rästiopintojen suorittamisesta tulee esittää kansainvälisen vaihdon valmennuksen alkuun mennessä.

Kansainvälisen vaihdon tulee toteutua opiskeluoikeusaikaisen opiskelun aikana, eikä vaihtoon osallistuminen saa viivästyttää valmistumista. Poikkeuksena ovat opiskelijat, joilla on erityissyistä kirjattu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan pidennetty opiskeluaika. Tällöinkin vaihtoon hakemisen tulee tapahtua opiskeluoikeusajan kuluessa.


26 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin lukukausittain erillisen opiskelijapalveluiden verkkosivuilla olevan ohjeen mukaisesti. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin avoimeen ammattikorkeakouluun ilmoittautumisen yhteydessä.

Hyväksyttävä opintosuoritus edellyttää opetussuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista opintojen vaiheen edellyttämien osaamisen arviointikriteerien mukaisesti.

Opintojen suorittaminen edellyttää opetukseen osallistumista ja opintojaksoon kuuluvien tehtävien ja tenttien hyväksyttyä suorittamista. Opintojakson aloitukseen osallistuminen on aina pakollista ja muut osallistumisen kriteerit ilmoitetaan opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Opintojakson aloitus voi olla avausluento, info tai jokin muu toteutussuunnitelmassa ilmoitettu käytäntö. Vain läsnä olevaksi ilmoittautuneet tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat tai opinto-oikeuden saaneet avoimen ammattikorkeakoulun tai muiden erillisopintojen opiskelijat voivat osallistua opetukseen ja suorittaa opintoja.

Monimuotokoulutuksessa opiskelijan tulee osallistua lähiopetusjaksoille ja etäjaksojen työskentelyyn toteutussuunnitelman vaatimusten mukaisesti.

Opiskelijan voi poistaa opintokokonaisuuden tai opintojakson osallistujalistalta viiden päivän kuluttua opintojakson alkamisesta, mikäli hän ei ole aloittanut kurssia sen toteutuksen mukaisesti eikä hänen kanssaan ole sovittu opintokokonaisuuden tai -jakson normaalista poikkeavasta aloittamisesta. Lyhytkestoisissa opintojaksoissa (2–3 viikkoa) opiskelija voidaan poistaa osallistujalistalta välittömästi aloituksen jälkeen. Aloitus voi olla esim. avausluento, info tai jokin muu toteutuksessa ilmoitettu käytäntö.

Tutkinto-opiskelijoiden opinnot etenevät HOPSin mukaisesti. Harjoitteluiden suorittamisessa noudetaan tutkintosäännön pykälää 20.

Terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon johtavassa koulutuksessa Elämänkulkujen moninaisuus ja terveyden edistäminen II sekä Soveltava ja kehittävä asiantuntijuus -temaattisten kokonaisuuksien suoritusjärjestystä voidaan vaihtaa HOPS-keskustelun perusteella keskenään. Tämä edellyttää, että opiskelija on suorittanut 2 op:n laajuiset kohdassa rokotusosaamisen opinnot: Rokottaminen ja tartuntatautien ehkäisy LÄÄ0601A15S ja Rokotusohjaus ja rokotustaidot LÄÄ0901A15S.

Viittomakielen ja tulkkauksen opinnot muodostavat oppimista syventävän ja laajentavan spiraalisen kehän. Tästä syystä opintojen suorittaminen opetussuunnitelmassa olevassa järjestyksessä on tärkeää. Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa opintojen suorituksessa on tärkeää etenkin suomalaisen viittomakielen ja kommunikaatiomenetelmien oppimisprosessin sekä ammatillisuuden kehittymisen takia. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa merkittävästä opintojen suorittamisjärjestyksestä poikkeamisesta tulee aina sopia erikseen opinto-ohjaajan kanssa.


27 § Opintosuoritusten arviointi

Koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisesti ja/tai kirjallisesti tenttien, harjoitustöiden, näyttöjen tai muiden soveltuvien menetelmien avulla. Opiskelijan tulee saada opintokokonaisuuden tai opintojakson alkaessa tiedot arvioinnin kriteereistä. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojaksojen tavoitteisiin ja Diakin arviointikriteereihin.

Arviointiasteikko on joko kiitettävä 5, hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, tyydyttävä 1 tai hyväksytty/hylätty tai Osall. (Osallistunut opetukseen).

Vuonna 2015 hyväksytyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevien sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelut arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella.

DSS-koulutuksessa arvioidaan ennen vuotta 2016 aloittaneiden opiskelijoiden harjoittelujaksot hyväksytty/hylätty tai kiitettävä, hyvä, tyydyttävä -periaatteella. Vuonna 2016 hyväksytyn englanninkielisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevien harjoittelut arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella.

Humanistisella alalla harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty.

Harjoittelun arvioinnista vastaa harjoittelun ohjaava opettaja.

Humanistisella alalla asioimistulkkauksen koulutuksen loppukokeen osatentit arvioidaan ja merkitään numeerisesti opintorekisteriotteeseen.

Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa (ops2011) loppukokeen osatentit arvioidaan numeerisesti ja opintokokonaisuuden alaisten opintojaksojen arvosanaksi tulee kunkin opintojakson osatenttien heikoin arvosana.
Opintokokonaisuuden suorittaminen kirjataan merkinnällä Osall. (osallistunut opetukseen). Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa (ops2019) päättöopintojen osatentit arvioidaan numeerisesti ja opintojakson arvosanaksi tulee hyväksytty/hylätty.

Arviointia Osall. (osallistunut opetukseen) käytetään lisäksi kielten opetuksessa aktiivisesti osallistuneen, kielitaitovaatimuksista vapautetun opiskelijan arvioinnissa.

Pari- ja ryhmätehtävissä edellytetään työmäärän jakautuvan tasapuolisesti. Opiskelijan on pyydettäessä kyettävä osoittamaan oma osuutensa yhteiseen tuotokseen. Tehtävän arvioinnissa voidaan kullekin opiskelijalle antaa perustellusti eri arvosana.

Mikäli opiskelija palauttaa oppimistehtävänsä myöhässä kyseiselle suoritukselle sovitusta palautusajasta ilman perusteltua syytä, hänen saamansa arviointi laskee yhdellä numerolla. Mikäli myöhästyneen oppimistehtävän numeroksi on tulossa yksi (1) ennen arvosanan laskemista yhdellä numerolla, tehtävä on hylätty.

Opiskelijan tulee saada palaute, arviointi ja opintorekisterimerkintä 1 kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä. Mikäli opintojakson suorittaminen on tällöin opiskelijalla kesken, arvioinnista vastaava lehtori kirjaa MyDiakiin tiedon suorituksesta puuttuvista osista. Mikäli opiskelija ei ole palauttanut arvioitavaa suoritustaan ajallaan, 1 kuukausi lasketaan seuraavasta ennakkoon ilmoitetusta Diakin yhteisestä rästitehtävien palautuspäivästä.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa sekä uusia lääkehoidon ja -laskujen tentit sekä saada niistä arvioinnit opintorekisteriin ennen saman lukukauden harjoittelun alkua.

Opintokokonaisuuden/opintojaksojen/osasuoritusten arvosanat kirjataan Diakin opintorekisteriin. Opintojaksosta vastaava opettaja huolehtii siitä, että suoritukset kirjataan opintorekisteriin välittömästi arvosanan vahvistamisen jälkeen.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuoritusten arviointiperusteet on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta (A 352/2003, 19 §). Opintojaksosta vastaavat opettajat huolehtivat, että suoritukset (tenttitulokset, harjoitteluarvioinnit yms.) säilytetään kuuden kuukauden ajan, minkä jälkeen ne hävitetään.


28 § Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu

Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta, opettajatiimiltä tai -ryhmältä. Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen häneen (L 932/2014, 57 §).

Arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

  • Opiskelija pyytää kirjallisesti oikaisua arvioinnin antajalta 14 vrk:n kuluessa arvioinnin saamisesta
  • Edellä mainittu arvioija arvioi opiskelijan opintosuorituksen (esim. tentti, oppimistehtävä, opinnäytetyö) uudelleen
  • Arvioija kirjoittaa arviointikriteerien soveltamisesta sekä arvioinnin perusteluistaan ja antaa tämän palautteen opiskelijalle
  • Opinnäytetyön arvioinnin ja tulkkauksen loppukokeen kohdalla mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen perusteluihin, hänen tulee 14 vrk:n kuluessa tuon tiedon saamisesta ottaa yhteyttä arvioijan esimieheen, joka sopii uudelleen arvioinnista. Opinnäytetyön kohdalla uudelleen arvioinnin tekee yliopettaja, joka arvioi opinnäytetyön ja kirjoittaa siitä lausunnon opinnäytetyön arvioinnin lomakepohjaan. Uudelleen arviointi koskee opinnäytetyön raporttia tai muuta vastaavaa kirjallista osuutta. Tulkkauksen loppukokeen kohdalla esimies määrää uudelleen arvioijan. Mikäli kyseessä on muu opintosuoritus kuin opinnäytetyö tai tulkkauksen loppukoe, siirrytään prosessissa suoraan seuraavaan kohtaan
  • Mikäli opiskelija on tyytymätön saamaansa arviointiin, hän ottaa kirjallisesti yhteyttä tutkintolautakunnan sihteeriin 14 vrk:n kuluessa arvioinnin saamisesta
  • Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä tutkintolautakunnalle
  • Opiskelija lähettää tutkintolautakunnan sihteerille kirjallisesti oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen viimeistään viikkoa ennen tutkintolautakunnan kokousta. (L 932/2014, 57 §).

29 § Opintosuoritusten uusinta ja arvosanan korottaminen

Hyväksyttyä opintosuorituksen arvosanaa ei voi korottaa. Hyväksyttyä arvosanaa ei myöskään poisteta opintorekisteristä. Hylätty opintojakson suoritus voidaan uusia kaksi kertaa, ellei erityisistä syistä toisin sovita.


30 § Opintojen vanhentuminen

Opiskelijan tulee suorittaa opintojaksoihin kuuluvat oppimistehtävät, tentit ja muut suoritukset toteutussuunnitelman mukaisesti. Mikäli tutkinto-opiskelija ei perustelluista syistä voi suorittaa tehtäviä tai tenttejä sovitussa aikataulussa, on hänen kuitenkin hoidettava rästissä olevat suoritukset voimassa olevan rästiprosessin mukaisesti. Opettajalla on seuraavasta Diakin uusintatentti- tai rästitehtävien palautuspäivästä 1 kk aikaa tarkistaa ja merkitä suoritus MyDiakiin. Opintosuoritusten puuttuminen voi estää opinnoissa etenemisen ja se voi vaikuttaa opintotuen myöntämiseen tai takaisinperintään ja viivästyttää opiskelijan valmistumista.

Avoimen ammattikorkeakoulun ja erikoistumiskoulutuksen opiskelijan oikeus suorittaa tehtäviä tai tenttejä päättyy opintojen toteutusajan päättyessä, ellei hän tätä ennen erikseen sovi myöhemmästä palautusajasta vastaavan lehtorin kanssa. Kesken jääneiden opintosuoritusten tietoja ei luvata säilyttää, eikä avoimen ammattikorkeakoulun tai erikoistumiskoulutuksen opiskelija voi opiskeluoikeuden päätyttyä enää täydentää puuttuvia tehtäviä, tenttejä tai muita suorituksia. Mikäli opiskelija saa uuden opiskeluoikeuden kyseisiin opintoihin, on se suoritettava kokonaisuudessaan sen hetkisten vaatimusten mukaisesti.

Opintorekisteriin tuodut opintosuoritukset eivät vanhene tutkinnon suoritusaikana, joka on tutkinnon opiskeluoikeusaika lisättynä yhdellä vuodella.

Mikäli opiskelijan opetussuunnitelma on muuttunut, hän voi suorittaa puuttuvia opintojaan oman HOPSinsa mukaisesti niin kauan niitä on tarjolla. Opinnot on kuitenkin suoritettava viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun opintokokonaisuus on viimeisen kerran tarjolla. Muussa tapauksessa puuttuvat opintosuoritukset tehdään opintojaksokohtaisesti / voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.


31 § Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Opiskelijan tulee hakea tutkintotodistusta MyDiakissa viimeistään kolme viikkoa ennen valmistumispäivää. Todistushakemusten tarkat jättöpäivät ilmoitetaan lukukausittain opiskelijapalveluiden verkkosivuilla.

Opiskelija voi hakea todistusta vasta kun opintosuoritusotteelta löytyvät kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset. Poikkeuksina ovat touko- ja joulukuun valmistumiset. Touko- ja joulukuussa valmistuva voi hakea todistusta, vaikka HOPSin mukaan meneillään olevien opintojen suoritukset eivät vielä kaikki löydy opintosuoritusotteelta.

Ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käyvät ilmi ainakin tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus, tutkintonimike, opiskelijan osoittama kielitaito sekä tarvittaessa tutkintoon sisältyvät ammatilliset kelpoisuudet.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käy ilmi ainakin tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus ja tutkintonimike.

Opintojen arvosanat sekä osaamisen tunnustamiset kirjataan tutkintotodistuksen liitteenä olevaan opintosuoritusotteeseen.

Yhteistutkintojen todistusten osalta noudatetaan sitä, mitä yhteistyösopimuksissa on todistuksista todettu.

Mikäli opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen 24.1.2017 päätöksen mukaiset vähintään 90 opintopisteen laajuiset kirkolliset opinnot (teologiset opinnot sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyvät ammattiopinnot), tutkintotodistukseen merkitään myös kelpoisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni, diakonissa), nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan (Kirkon säädöskokoelma nro 124).

Mikäli em. opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen 24.1.2017 päätöksen mukaiset vähintään 8 op:n laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, merkitään todistukseen kelpoisuus lähetyksen ja kansainvälisen työn ohjaajan tai lähetyssihteerin (Kirkon säädöskokoelma nro 124).

Varhaiskasvatuslaissa 540/2018 on määritelty sosionomin (AMK) kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen sosionomin ja varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Sosionomi (AMK), jonka opintoihin on sisältynyt varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuvia opintoja 60 opintopistettä tutkintotodistukseen kirjataan seuraavat kelpoisuustekstit

Tutkintoon sisältyy varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkinto sisältää kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuslain 26 ja 27 §:ssä tarkoitetussa varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä.

Yllä oleva teksti kirjataan niille, jotka 1.9.2019 mennessä on hyväksytty ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja lastentarhanopettajan opintoja taikka uuden varhaiskasvatuslain 27 §:ssä tarkoitetun varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuovia opintoja, ja jotka suorittavat opinnot loppuun viimeistään 31.7.2023 mennessä.

Tutkintoon sisältyy varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkinto sisältää kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuslain 27 §:ssä tarkoitetussa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä.

Yllä oleva teksti kirjataan niille, jotka 1.9.2019 jälkeen on hyväksytty ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomin (AMK) kelpoisuuden tuovia opintoja ja ovat suorittaneet joko tutkinnon aikana tai sen jälkeen edellä mainitut opinnot.

Yllä oleva teksti kirjataan niille, jotka ovat aikaisemmin suorittaneet sosionomin (AMK) tutkinnon ja ovat 1.9.2019 jälkeen suorittaneet 60 opintopistettä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja.
Yllä oleva teksti kirjataan niille, joiden opinnot ovat lain voimaan tullessa kesken ja jotka eivät suorita opintoja loppuun 31.7.2023 mennessä.

Tutkintotodistukseen kirjataan suoritetuksi sen tutkinnon nimi, joka on voimassa valmistumisaikana.

Humanistisella alalla viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksen tutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukseen merkitään opiskelijan suuntautuneisuus kielten väliseen tulkkaukseen (suomen kieli ja suomalainen viittomakieli) tai kielensisäiseen tulkkaukseen (suomen kieli ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät).

Opiskelijan muista opintojen osana suorittamista osaamiskokonaisuuksista tulee erillinen merkintä tutkintotodistukseen.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen tutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukseen merkitään opiskelijan suuntautuneisuus joko viittomakielen tulkkaukseen tai puhevammaisten tulkkaukseen. Todistukseen merkitään myös muut osaamiskokonaisuudet, jotka opiskelija on suorittanut tutkintonsa osana.

Asioimistulkkauksen koulutuksen tutkintotodistukseen merkitään Kielitaito-kohtaan tulkkauskielet (esim. suomi ja arabia).

Erikoistumiskoulutuksen suorittaneille annetaan opinnoista todistus ja opintosuoritusote.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista annetaan opintosuoritusote.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun aikana (A1129/2014 10 §).

Ammattikorkeakoulu antaa kaikille tutkinnon suorittaneille ja pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä (A 1129/2014 10 §).

Ammattikorkeakoulu tai lehtorit eivät voi myöntää tai kirjoittaa opiskelijoille suosituksia työnantajaa tai harjoittelupaikkaa varten.


5 Muut säädökset

32 § Tutkintolautakunta

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, joka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja tai lehtori ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja ja toisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija (L 932/2014).

Tutkintolautakunta on toimivaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä on kokouksessa läsnä. Tutkintolautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää ammattikorkeakoulun hallitus (L 932/2014 19 §).

Diakin tutkintolautakunnan tehtäviin kuuluu

  • päättää opintosuoritusten sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvistä oikaisupyynnöistä (L 392/2014 57 §)
  • päättää opiskelijoiden vapautusanomukset asetuksen 1129/2014 7 §:ssä määrätystä kielitaidosta
  • päättää opiskelijoiden anomukset ammattikorkeakoulututkinnon nimestä
  • päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksen 1129/2014 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa
  • vastaa tutkintosäännön tulkinnasta ja soveltamisperiaatteista
  • hoitaa ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamishakemuksiin liittyvän valmistelun ja päättää opintojen laajuudesta ja sisällöistä
  • käsittelee opiskelijavalinnan oikaisupyynnöt ja tekee niistä päätöksen
  • suorittaa muut rehtorin tai ammattikorkeakoulun hallituksen tutkintolautakunnalle määräämät tehtävät.

Tutkintolautakunnan päätökset liitteineen ovat julkisia, ellei niihin sisältyviä asioita ole säädetty julkisuuslain (621/1999) tai muun lain mukaan salassa pidettäviksi.


33 § Opiskeluhyvinvointiryhmä

Kaikilla Diakin kampuksilla toimii moniammatillinen opiskeluhyvinvointiryhmä. Opiskeluhyvinvointiryhmät seuraavat ja kehittävät opiskeluhyvinvointiin liittyviä yhteisöllisiä ja rakenteellisia toimintamalleja kampuksilla. Opiskeluhyvinvointiryhmät suunnittelevat oppimisen tukea kampuskohtaisesti ja Diakin yhteisiin tavoitteisiin linkittyen. Opiskeluhyvinvointiryhmät kokoontuvat noin kaksi kertaa lukukaudessa.

Ryhmän toimintaan kuuluvat yleiset ja ennaltaehkäisevät tukitoimet, opiskelijan tukipalveluihin liittyvien asioiden valmistelu ja päättäminen sekä myös valmius erityisiin tukitoimiin akuuttitilanteissa. Opiskeluhyvinvointiryhmä kuulee työnsä kehittämiseksi ja laadukkaan toiminnan järjestämiseksi myös asiantuntijajäseniä mm. opiskelijakunnan edustajia sekä muuta henkilökuntaa.

Opiskeluhyvinvointiryhmän jäseninä ovat opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitaja, opiskelijoiden edustaja sekä mahdollisesti opettajien edustaja. Asiantuntijajäsenenä ryhmässä voi työskennellä myös opiskelijapastori, diakoniatyöntekijä tai psykiatrinen sairaanhoitaja.


34 § Laadunvarmistus

Diakin laatupolitiikan mukaan laatujärjestelmä tuottaa tarkoituksenmukaista tietoa siitä, miten Diak on onnistunut strategiassaan ja toiminnassaan. Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään johtamiseen ja kehittämiseen ja se on helposti saatavilla.

Diakin laatujärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen toimintamallille, PDCA (Plan, Do, Check ja Act). Mallissa toiminnan kehittäminen jakautuu toiminnan suunnittelemiseen, toteuttamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Tätä sovelletaan kaikessa toiminnassa. Laadunhallintaan ja jatkuvaan parantamiseen on sitoutunut koko korkeakoulu, ja sen henkilöstöllä, opiskelijoilla ja ulkoisilla sidosryhmillä on siinä keskeinen asema. Diakissa on tavoitteena, että laadunhallinta on osa henkilöstön ja opiskelijoiden arkea ja toimintakulttuuria.

Diakin palautejärjestelmä tukee tavoitteiden toteutumista ja auttaa laadullisen palautemateriaalin avulla tunnistamaan toiminnan kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen osalta opiskelijoiden keskeisiä palautekanavia ovat hakijakysely, opintojaksokohtainen palaute, opiskelijakysely 1. ja 3. lukuvuoden opiskelijoille ja AVOP-kysely Diakista valmistuneille. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat antavat palautteen kerran vuodessa, ja lisäksi kerätään opintojaksokohtaista palautetta. Palautetta käsitellään säännöllisesti yhteisillä kehittämisfoorumeilla.

Lisäksi toteutetaan tarpeen tullen erilaisia itsearviointeja, vertaisarviointeja ja auditointeja toiminnan kehittämiseksi.


35 § Opiskelu- ja tutkimusvilppi

Opiskeluvilpin (esimerkiksi koevilppi, tehtävän kopiointi, harjoittelujakson tai aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) dokumentointiin liittyvä vilppi, jonkun toisen kuin opiskelijan itsensä tekemä tehtävä) havainnut opettaja toteaa opiskelijalle tilanteen ja keskeyttää opintosuorituksen hänen osaltaan. Vilpin havainnut opettaja ottaa mahdollisimman pian yhteyttä vilpistä epäiltävään opiskelijaan ja pyytää tältä kirjallisen selvityksen. Mikäli opiskelija ei selvityksellään pysty osoittamaan, että vilppiä ei ole tapahtunut, käynnistetään kurinpitomenettely. Opettaja ilmoittaa mahdollisimman pian opiskelijalle todisteellisesti kurinpitomenettelyn käynnistämisestä. Koulutuspäällikkö ja ao. opettaja hoitavat opiskelijan kuulemisen ja toimittavat asiakirjat rehtorille, mikäli esitetään kirjallisen varoituksen antamista.

Useammasta kuin yhdestä varoituksesta seuraa asian vieminen ammattikorkeakoulun hallitukseen mahdollista määräaikaista erottamista varten.

Tutkimusvilpin käsittelystä säädetään erikseen dokumentissa Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelemiseksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyöt ovat osa Diakin tutkimustoimintaa.


36 § Kurinpito

Kurinpitotoimia edellyttäviä tilanteita ovat henkilöiden turvallisuutta vaarantava toiminta, opetusta häiritsevä toiminta, vaitiolovelvollisuuden rikkominen harjoittelussa sekä työelämä- ja hankeyhteistyössä, epäasiallinen toiminta sekä opiskelijan kieltäytyminen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai jos opiskelija on selvitysten perusteella käyttänyt huumausainetta muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Näihin tilanteisiin liittyvät kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa esitetään ohjeissa: Opiskeluoikeuden peruuttaminen, Huumausainetestaus Diakonia-ammattikorkeakoulussa sekä SORA-lainsäädännön edellyttämät kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa.


37 § Humanistisen alan loppukokeet ja tulkkina toimiminen

Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa (ops2011) opiskelija suorittaa opintojensa loppupuolella loppukokeen LOP0007A11H. Opiskelija voi osallistua loppukokeeseen suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot. Kirjoitustulkkauksen opinnot on kuitenkin oltava suoritettuina kokonaisuudessaan ennen kirjoitustulkkauksen loppukokeisiin osallistumista.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa (ops2019) opiskelija suorittaa opintojen lopussa Päättöopinnot-opintojakson, jossa hänen ammattiosaamistaan arvioidaan kokonaisuutena. Opiskelija voi osallistua opintojaksolle suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot.

Asioimistulkkauksen koulutuksessa (ops2012) opiskelija suorittaa opintojensa loppupuolella loppukokeen LOP0003A12H. Opiskelija voi osallistua loppukokeeseen suoritettuaan koulutukseen kuuluvat tulkkausympäristökokonaisuudet (KAO, SOS, TER, MAM, POL) kokonaisuudessaan sekä harjoittelut 1-3.

Asioimistulkkauksen koulutuksessa (ops2019) opiskelija suorittaa opintojen lopussa Tulkin ammattitaidon osoittaminen -opintojakson, jossa hänen ammattiosaamistaan arvioidaan kokonaisuutena. Opiskelija voi osallistua opintojaksolle suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot.

Ennen vaadittavien loppukokeiden tai päättöopintojen suorittamista ja tutkintoon valmistumista viittomakielen ja tulkkauksen / viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen opiskelija ei saa toimia itsenäisesti viittomakielen-, puhevammaisten- tai kirjoitustulkin tehtävissä. Mikäli voidaan todeta, että opiskelija on luvatta toiminut tulkkina, opiskelijalle ilmoitetaan mahdollisimman pian todisteellisesti kurinpitomenettelyn käynnistämisestä. Koulutuksen edustajat hoitavat opiskelijan kuulemisen ja toimittavat asiakirjat rehtorille. Rehtori päättää kirjallisen varoituksen antamisesta. Useammasta kuin yhdestä varoituksesta seuraa asian vieminen ammattikorkeakoulun hallitukseen mahdollista määräaikaista erottamista varten.


38 § Opiskelumaksut

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa, erikoistumiskoulutuksessa ja muussa aikuiskoulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lainsäädännössä ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävien maksujen perusteista (L 932/2014 12 § ja 1440/2014) säädetään.

Avoin, erikoistumiskoulutukset, erillisoikeudet, kotimainen korkeakoululiikkuvuus
Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa ja erillisinä opintoina järjestettävässä opetuksessa opiskelijalta saadaan periä enintään 15 euroa/opintopiste.

Erikoistumiskoulutuksessa opiskelijalta saadaan periä enintään 120 euroa/opintopiste.

1.8.2017 tai sen jälkeen aloittavilta EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta, jotka ovat hyväksytty vieraskieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin peritään lukuvuosimaksu. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 13a§). Lukuvuosimaksut ovat ammattikorkeakoulututkinnoissa 4 000 €/lukuvuosi ja ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa 6 000 €/lukuvuosi. Lukuvuosimaksu maksetaan opiskelupaikan vastaanoton ja läsnä olevaksi ilmoittautumisen yhteydessä.  Maksettu lukuvuosimaksu palautetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että opiskelijaksi valittu ei saa opintoihin liittyvää oleskelulupaa Suomeen.


39 § Vaitiolo

Opiskelija ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen, yrityksen tai perheen salaisuutta, josta hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella opiskelun tai harjoittelun aikana saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy opiskeluajan päättymisen jälkeen.


6 Voimaantulo

Tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2019 alkaen. Tutkintosääntöä sovellettaessa noudatetaan yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Tutkintolautakunta vastaa tutkintosäännön tulkinnasta ja soveltamisperiaatteista. Ammattikorkeakoulun hallitus tarpeen vaatiessa täydentää ja/tai muuttaa tutkintosääntöä. Muutoksista saa tietoja opiskelijapalveluiden verkkosivuilta.