Siirry sisältöön

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

Voimassa 1.8.2023 alkaen.

Hyväksytty tutkintolautakunnassa 2.5.2023, johtoryhmässä 23.5.2023 ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 6.6.2023.

1 Koulutustehtävä (1–4 §)

1 § Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (L1368/2018.)

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kampukset sijaitsevat Helsingissä, Oulussa ja Porissa. Lisäksi tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan DiakHub Itä-Suomen kautta. Diak kouluttaa kansainvälisiä osaajia yhteiskunnan ja kirkon palvelukseen. Diakista valmistuu asiantuntijoita ja ammattilaisia sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Diak järjestää ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä muuta täydennyskoulutusta. (L 932/2014; A 1129/2014.) Osa koulutuksista toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.

Diakin pääasiallisena opetuskielenä on suomi, mutta opetuksessa voidaan käyttää muitakin kieliä. Kaksikielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Englanninkielisen sosionomikoulutuksen (DSS), sairaanhoitajakoulutuksen, Master of Health Care- sekä Master of Social Services -koulutusten opetuskieli on englanti.

2 § Tutkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

  • laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä,
  • valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä,
  • edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen,
  • riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön (A 1129/2014 4. §).

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

  • laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa
    asiantuntija- ja johtamistehtävissä,
  • syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä,
  • valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen,
  • hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön (A 1129/2014 5. §)

3 § Tutkinnot, tutkintonimikkeet ja kelpoisuudet

AMK-tutkinnot, koulutukset

  • Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus, 240 op, 4 vuotta
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus, 210 op, 3,5 vuotta
  • Sairaanhoitaja (AMK), 210 op, 3,5 vuotta
  • Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö, 240 op, 4 vuotta
  • Sairaanhoitaja (AMK), (kaksikielinen koulutus suomi-ruotsi), 210, 3,5 vuotta
  • Bachelor of Health Care, Nursing, 210 op, 3,5 vuotta
  • Terveydenhoitaja (AMK) (sisältää myös sairaanhoitaja (AMK)-tutkinnon), 240 op, 4 vuotta
  • Sosionomi (AMK), 210 op, 3,5 vuotta
  • Sosionomi (AMK), diakoniatyö, 210 op, 3,5 vuotta
  • Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö, 210 op, 3,5 vuotta
  • Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus, 210 op, 3,5 vuotta
  • Bachelor of Social Services, 210 op, 3,5 vuotta

YAMK-tutkinnot

  • Tulkki (YAMK), 90 op, 1,5–2 vuotta
  • Sairaanhoitaja (YAMK), 90 op, 1,5–2 vuotta
  • Terveydenhoitaja (YAMK), 90 op, 1,5–2 vuotta
  • Master of Health Care 90 op 1,5–2 vuotta
  • Sosionomi (YAMK), 90 op, 1,5–2 vuotta
  • Master of Social Services, 90 op, 1,5–2 vuotta

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusten opetussuunnitelmissa huomioidaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutukselle asetetut vaatimukset (EU direktiivit 2005/36/EY; 2013/55/EU; 2013/59/Euratom), laki ja asetus terveydenhuollon henkilöstöstä (L 559/94; A 564/94) sekä Säteilylaki (L 859/2018). Koulutuksessa noudatetaan myös valtakunnallisesti sovittuja terveysalan koulutuksen osaamisvaatimuksia.

Sosionomi (AMK) -tutkinnossa on mahdollisuus saada kelpoisuus varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään, mikäli tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaisesti (L 540/2018). Varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot on määritelty opetussuunnitelmissa.

Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutus sisältää varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuottavat opinnot yllä mainituin täsmennyksin. Sosionomi (AMK), diakoniatyö- tai sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö -kelpoisuuden tuottaviin koulutuksiin ei voi sisällyttää varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuteen vaadittavia opintoja.

Sosionomi (AMK), diakoniatyö-, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö-, sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus- ja sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö -koulutuksissa opiskelija saa kelpoisuuden Suomen evankelisluterilaisen kirkon diakonian (diakoni/diakonissa), nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. Näissä koulutuksissa on huomioitu Kirkkohallituksen päätökset diakonian, nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan viran haltijalta vaadittavasta tutkinnosta. Kirkon säädöskokoelman numeroiden 136–141 mukaan, jos opiskelija suorittaa kirkollisen kelpoisuuden tuottavissa koulutuksissa 8 opintopisteen laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, hän saa kelpoisuuden lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan virkaan (KJ 1055/1991).

4 § Jatkuva oppiminen

Diakissa jatkuvan oppimisen koulutuksiksi luokitellaan avoin AMK, väyläopinnot, erikoistumiskoulutukset, täydennyskoulutukset ja korkeakoulujen yhteistyöopinnot (ristiinopiskelu).

Avoin AMK: Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opiskeluoikeuden.

Avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin haetaan opiskeluoikeutta ilmoittautumalla Diakin verkkokaupan kautta. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ei pääsääntöisesti ole pohjakoulutusvaatimuksia, mutta niihin osallistuminen saattaa edellyttää ennakkotietoja ja -taitoja sekä korkeakouluopinnoissa ja koulutusalalla tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Merkittävistä ennakkoedellytyksistä mainitaan opintojen ilmoittautumistietojen yhteydessä. Opiskelijat otetaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli opiskelijaksi ottamisessa käytetään ilmoittautumisjärjestyksen lisäksi jotain muuta perustetta, valintaperusteet kuvataan ja julkaistaan opintojen lisätiedoissa.

Kirkkohallituksen päätöksen, kirkon säädöskokoelman numeroiden 137, 139 ja 141, mukaisesti on mahdollista saavuttaa diakonin, diakonissan, nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan kelpoisuus myös suorittamalla tutkintoa täydentävät opinnot avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Tämä edellyttää, että opintoihin hakeutuvalla on aiempi, soveltuva sosiaalialan tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulututkinto siten kuin kirkon säädöskokoelmassa todetaan. (KJ1055/1991.)

Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet voivat täydentävinä opintoina hankkia Varhaiskasvatuslain (L504/2018) määrittelemän kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen sosionomina. Täydentävät opinnot suoritetaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Opintojen kokonaislaajuus on 60 opintopistettä.

Väyläopinnot: Diakin avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville mahdollisuuden suorittaa AMK-opintoja samanaikaisesti toisen asteen opintojen kanssa. Väyläopinnot on suunniteltu erityisesti opiskelijoille, jotka tähtäävät opiskelupaikkaan ammattikorkeakoulussa ja haluavat kehittää ammattikorkeakouluopinnoissa ja valintakokeissa tarvittavia opiskeluvalmiuksia.

Erikoistumiskoulutukset: Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä (L 1173/2014; A 1438/2014). Sopijaosapuolet sopivat koulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta. Koulutuksen laajuus on yleensä 30–40 opintopistettä. Erikoistumiskoulutuksiin haetaan ilmoittautumalla Diakin verkkokaupan kautta.

Täydennyskoulutukset: Diak järjestää täydennyskoulutuksia ja räätälöityjä koulutuksia työyhteisöille ja organisaatiolle. Diak voi järjestää myös korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta tilauskoulutuksena.

Ristiinopiskelu: Ristiinopiskelulla tarkoitetaan korkeakouluopiskelijalle tarjottua mahdollisuutta suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa. Opiskelijalla tulee olla kotikorkeakoulussaan voimassa oleva opiskeluoikeus, jonka perusteella hän voi suorittaa opintoja kohdekorkeakouluissa. Hänen tulee myös olla läsnä oleva omassa korkeakoulussaan. Opiskelija voi valita opintoja toisen korkeakoulun tarjonnasta korkeakoulujen sopimalla tavalla.

2 Opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen (5–6 §)

5 § Opiskelijavalinta

Diakin opiskelijoita ovat kaikki ne henkilöt, joilla on opiskeluoikeus jossain Diakin tarjoamassa koulutuksessa tai opinnoissa, kuten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa, muissa erillisopinnoissa tai erikoistumiskoulutuksissa. Opiskelijaksi ottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla.

Otettaessa opiskelijoita tutkintoon johtavaan koulutukseen noudatetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä humanistisella alalla Ammattikorkeakoululain (L 932/2014) pykälien 26 Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset ja 27 Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti määräyksiä. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos niihin liittyy turvallisuusvaatimuksia ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

Mikäli opiskelijaksi valitulla on sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto, joka edellyttää voimassa olevaa Valviran (ent. TEO) myöntämää oikeutta toimia laillistettuna/nimikesuojattuna sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilönä, tulee luvan olla voimassa.

Opiskelijat valitaan yhteis- ja erillishakujen kautta ja opiskelijavalinnoissa noudatetaan pääsääntöisesti valtakunnallisia alakohtaisia valintaperusteita. Koulutusjohtaja vahvistaa Diakin valintaperusteet. Hakukohteet määritellään vuosittain erikseen ammattikorkeakoulututkintoihin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa valintakoetulokset vahvistaa koulutusjohtaja, lukuun ottamatta valtakunnallisen AMK-valintakokeen ja International UAS Examin tuloksia.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä hakijoille Opintopolku.fi-palvelussa. Hakija ottaa opiskelupaikan vastaan määräaikaan mennessä Oma opintopolku -palvelussa. Samalla hänen tulee ilmoittautua läsnä tai poissa olevaksi. Jollei opiskelija palauta opiskelupaikan vastaanottoilmoitusta määräajan sisällä, hän menettää opiskelupaikkansa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova, eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.

Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes todistukset tai muut haussa käytettävät dokumentit on tarkistettu. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, jos hakija ei toimita tarvittavia todistuksia 14 päivän kuluessa lähiopetuksen alkamisesta tai mikäli hakija on antanut haussa virheellisiä tietoja eikä olisi oikein tiedoin oikeutettu saamaansa opiskelupaikkaan.

Tutkinto-opiskelija, jolla ei ole voimassa olevaa opiskeluoikeutta ja jolta puuttuu enintään 60 opintopistettä (ammattikorkeakoulututkinto) tai 40 opintopistettä (ylempi ammattikorkeakoulututkinto), voi erillishaun kautta hakea opiskeluoikeutta tutkinnon loppuun saattamiseksi. Opiskelijavalinta tehdään hakemuksessa ilmoitettujen tietojen, motivaatiokirjeen sekä mahdollisen valintahaastattelun perusteella. Päätöksen opiskelijavalinnasta tekee koulutusjohtaja.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa 59 opintopistettä tai haku- tai hakukohdekohtaisesti erikseen määriteltävän opintopistemäärän suorittanut opiskelija voidaan ottaa tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun erillishaun kautta. Erillishakujen valintaperusteiden valmistelusta huolehtii hakijapalvelut yhdessä opinto-ohjaajien kanssa.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää Diakin tutkintolautakunnalta siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.

Erikoistumiskoulutuksissa opiskelijavalinta tehdään vahvistettujen valintakriteerien perusteella. Koulutusjohtaja vahvistaa valintapäätökset.

6 § Siirto-opiskelijaksi ottaminen

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen.

Toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyvältä opiskelijalta edellytetään, että hän on ollut lähtöammattikorkeakoulussa läsnä olevana opiskelijana vähintään yhden lukuvuoden ja on suorittanut opintoja vähintään 55 opintopistettä/lukuvuosi (ammattikorkeakoulututkinnot) tai vähintään 30 opintopistettä/lukuvuosi (ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot). Opiskelija voi siirtyä suorittamaan vain samaa ammattikorkeakoulututkintoa. Siirto-opiskelijaksi voidaan ottaa vain toisessa ammattikorkeakoulussa kirjoilla oleva opiskelija. Siirto-opiskelijan on voitava suorittaa jäljellä olevat opinnot pääsääntöisesti opiskeluoikeusajassa. Siirto-opiskelijan opiskeluoikeusaika on alkanut opiskelijan otettua lähtöammattikorkeakoulussa paikan sitovasti vastaan. Käytetyt läsnä- ja poissaololukukaudet siirtyvät opiskelijan mukana Diakiin.

Ammattikorkeakoululla on oikeus saada sosiaali- ja terveysalalla siirto-opiskelijaksi hakevalta opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaa koskevat tiedot sekä toiselta korkeakoululta tiedot mahdollisesta vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä.

Hakijan tulee saada kirjallinen päätös kuukauden kuluessa ilmoitetusta hakemuksen viimeisestä jättöpäivästä.

Siirtohakemuksen hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan opiskelijan opiskeluoikeusaika.

Diakiin siirtoa anoneet opiskelijat haastatellaan ennen siirron hyväksymistä. Ammattikorkeakoululla on oikeus pyytää opiskelija tarvittaessa oppimis- ja työskentelyvalmiuksien sekä sosiaalisten valmiuksien arviointiin. Päätöksen siirron hyväksymisestä tekee koulutusjohtaja opinto-ohjaajan esityksestä. Siirtyminen on ehdollinen siihen saakka, kunnes opiskelija ottaa Diakista opiskelupaikan sitovasti vastaan sekä ilmoittautuu läsnä olevaksi opiskelijaksi.

3 Ilmoittautuminen ja opiskeluoikeus (7–12 §)

7 § Tutkinto-opiskelijan ilmoittautuminen läsnä tai poissa olevaksi

Tutkinto-opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi. Lukuvuosi ilmoittautuminen on lakisääteinen velvollisuus. Ilmoittautumatta jättäminen johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen. Uusi opiskelija tekee ilmoittautumisen Oma opintopolku -palvelussa ja opintojaan jatkava opiskelija MyDiakissa.

Vain läsnä olevalla opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja ja saada suoritusmerkintöjä opintorekisteriin. Poissa olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla ei ole opintojen suoritusoikeutta. Poissa oleva opiskelija ei ole oikeutettu opintososiaalisiin etuuksiin eikä hän ole myöskään ammattikorkeakoulun vakuutusten piirissä. Mikäli opetussuunnitelma on vaihtunut poissaolon aikana, opintoihin palaavalle opiskelijalle tarjotaan voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia opintoja.

Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna, jos hän

  • suorittaa asevelvollisuuslain (L 1438/2007), siviilipalveluslain (L 1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (L 194/1995) mukaista palvelua,
  • tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsensa hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä,
  • on oman sairautensa tai vammansa takia kykenemätön aloittamaan opintojaan (L 325/2015).

Poissa olevaksi voi opintojen alkaessa ilmoittautua vain edellä mainituista syistä. Tätä kahden lukukauden
poissaoloa ei lasketa opintojen suoritusaikaan.

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus ilmoittautua yhteensä kahden lukukauden ajaksi poissa olevaksi opiskelijaksi. Tätä poissaoloa ei lasketa opintojen suorittamisaikaan. Tämän lisäksi opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka lapsen syntymän tai adoption yhteydessä pidettävästä vapaasta (L932/2014 29. §).

Jos opiskelija ilmoittautuu poissa olevaksi opiskelijaksi 1. opiskeluvuoden aikana oman sairautensa tai vammansa vuoksi, tämä poissaolo kuluttaa kahden lukukauden poissaolo-oikeutta.

Opiskelija voi määräajan puitteissa muuttaa aikaisempaa lukuvuosi-ilmoittautumistaan seuraavalle lukukaudelle ennen sen alkamista. Opiskelija voi kesken lukukauden muuttaa läsnä- tai poissaoloilmoitusta vain perustelluista syistä, jos hänelle ei ole kertynyt opintosuorituksia kyseisen lukukauden aikana. Opiskelijan tulee toimittaa tilanteestaan selvitys ja, jos kyse on terveydellisestä syystä, lääkärintodistus tai muu vastaava todistus.

8 § Opiskeluoikeusaika

Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus on voimassa rajoitetun ajan. Opiskeluoikeusaika määräytyy koulutuksen laajuuden mukaan. Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään niin, että opiskelija voi suorittaa opinnot niiden tavoiteajassa (A 423/2005 13. §). Tutkinto-opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa.

Jos opiskelijan opiskeluoikeusaika ylittyy, hänen opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoulussa päättyy. Mahdollisuus opiskeluoikeuden jatkamiseen arvioidaan erikseen.

Tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus erota Diakista. Eroaminen tulee tehdä kirjallisesti. Opiskelijan tulee ennen eroamista käydä ohjauskeskustelu opinto-ohjaajansa kanssa. Eronneella opiskelijalla ei ole enää opiskeluoikeutta. Mikäli Diakista eronnut opiskelija toivoo voivansa jatkaa opintojaan, hänen tulee hakea opiskelijaksi voimassa olevien hakumenettelyjen mukaisesti.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa ja muissa erillisellä opiskeluoikeudella suoritettavissa opinnoissa opiskeluoikeusaika on sama kuin myönnettyyn opiskeluoikeuteen kuuluvien opintojen toteutusaika. Erikoistumis- ja täydennyskoulutusten opiskeluoikeusaika on koulutuksen toteutusaika.

Diakin tutkinto-opiskelija ei voi samanaikaisesti opiskella Diakissa avoimen ammattikorkeakoulun opiskeluoikeudella tai muulla erillisopiskeluoikeudella. Poikkeuksen muodostavat poissa olevaksi ilmoittautuneet opiskelijat, joiden opintojen edistymistä opintojen jatkaminen avoimen ammattikorkeakoulun opintoina tukee merkittävällä tavalla. Opinto-ohjaaja arvioi kunkin opiskelijan kohdalla ehtojen täyttymisen.

9 § Opiskeluoikeuden vaihtaminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Opiskeluoikeuden vaihtamista toiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen voi hakea vain sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Opiskeluoikeuden vaihtamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut opintonsa HOPSin mukaisesti eikä suorituksia ole rästissä. Edellytyksenä on myös, että tutkinto voidaan vaihdosta mahdollisesti aiheutuvista lisäopinnoista huolimatta suorittaa tavoiteajassa ja että opiskeluryhmässä, johon opiskelija on siirtymässä, on tilaa. Vaihtoa voi hakea aikaisintaan yhden lukukauden opintojen jälkeen. Tammikuussa aloittaneet opiskelijat voivat hakea vaihtoa seuraavalla syyslukukaudella ja syksyllä aloittavat seuraavalla kevätlukukaudella.

Opiskelija hakee opiskeluoikeuden vaihtamista kirjallisesti ja toimittaa perustellun hakemuksen opinto-ohjaajalle maaliskuun/lokakuun loppuun mennessä. Opiskelijan opinto-ohjaaja haastattelee hakijan, tarkistaa hänen opintosuorituksensa ja arvioi jäljellä olevien opintojen tavoiteaikaisen suoritusmahdollisuuden.

Jos opiskeluoikeuden vaihtamisen ehdot täyttyvät, opinto-ohjaaja toimittaa hakemuksen sosiaali-, terveys- tai kirkon alan koulutuspäällikölle tai nimetylle lehtorille, joka keskustelee kyseisen opiskelijan kanssa koulutuksen vaihtamisen perusteista.

Päätöksen opiskeluoikeuden vaihtamisesta tekee koulutuksen ja oppimisen palveluiden päällikkö opinto-ohjaajan esityksestä. Hakijalle toimitetaan kirjallinen päätös viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen viimeisestä jättöpäivästä. Päätökseen tyytymätön hakija voi hakea tutkintolautakunnalta siihen oikaisua kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

10 § Harkinnanvarainen lisäaika

Diak voi hakemuksesta myöntää opiskelijalle lisäaikaa. Opiskelijan tulee esittää tavoitteellinen ja realistinen suunnitelma opintojensa loppuun saattamiseksi. Lisäaikaa on haettava varsinaisen opiskeluoikeuden voimassaolon aikana ja hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron maksu. Maksu perustuu valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (A 1440/2014 3. §).

Edellytyksenä lisäajan myöntämiselle on:

  • että suorittamatta olevien opintojen laajuus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 60 opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 40 opintopistettä
  • ja että opinnot on voitava suorittaa loppuun yhdessä lukuvuodessa.

Harkinnanvaraisesta lisäajasta päättää koulutuksen ja oppimisen palveluiden päällikkö opinto-ohjaajan esityksestä. Lisäajan myöntäminen perustuu päätöksentekijän harkintaan ja arvioon opintojen loppuunsaattamisen edellytyksistä. Lisäaikaa
myönnetään enintään vuodeksi. Opiskelija ei voi lisäajalla ilmoittautua poissa olevaksi.

Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua harkinnanvaraisen lisäajan myöntämistä koskevaan päätökseen Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukselta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta (L 932/2014).

11 § Opiskeluoikeuden menettäminen ja uudelleen myöntäminen

Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa seuraavista syistä:

  1. opiskelija ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä läsnä olevaksi tai poissa olevaksi,
  2. opiskelija ei suorita opintojaan lain mahdollistaman opiskeluoikeusajan eikä mahdollisen harkinnanvaraisen lisäajan kuluessa,
  3. opiskelija eroaa omasta pyynnöstään,
  4. lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä eikä ilmoittaudu poissa olevaksi.

Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta (L932/2014). Hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan (L 325/2015). Opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija ei voi suorittaa opintoja ennen kuin hänelle on myönnetty opiskeluoikeus uudelleen.

1) Jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoululaissa säädetyn ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin takia ja hän hakee uudelleen opiskeluoikeutta, hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron käsittelymaksu. Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisestä päättää koulutuksen ja oppimisen palveluiden päällikkö opinto-ohjaajan esityksestä. Opiskeluoikeus voidaan myöntää, mikäli opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opinnot opiskeluoikeusaikana ja opintotarjonnan puitteissa.

Opiskeluoikeusaikaa myönnettäessä otetaan huomioon jäljellä oleva opiskeluoikeusaika ja poissaololukukaudet. Lukukaudet, jolloin opiskelijalla ei ole ilmoittautumisen laiminlyönnin takia ollut opiskeluoikeutta, lasketaan hänelle poissaololukukausiksi, mikäli poissaoloon oikeutettuja lukukausia on käyttämättä. Tilanteessa, jossa kaikki poissaololukukaudet on käytetty, ilmoittautumisen laiminlyönnistä johtuva poissaoloaika kuluttaa opiskeluoikeusaikaa.

2) Opiskelija, joka on käyttänyt opiskeluoikeutensa eikä ole saanut tutkintoaan valmiiksi, voi hakea ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ilman osallistumista opiskelijavalintaan (L 325/2015 32. §). Uudelleen myönnettävää opiskeluoikeutta haetaan siihen tarkoitetulla lomakkeella ja mukaan liitetään siihen kuuluvat liitteet. Hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron suuruinen maksu (A 1440/2014 3. §). Opiskeluoikeus voidaan myöntää uudelleen, mikäli suorittamatta olevien opintojen laajuus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 60 opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 40 opintopistettä.

Jos opiskelijalta puuttuu enemmän opintoja, hänet voidaan ohjata tekemään opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa siihen saakka, kunnes opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisen ehto täyttyy. Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisen yhteydessä opiskelijalle annetaan uusi opiskeluoikeus ja opintojen loppuun saattamiseksi riittäväksi katsottu opiskeluoikeusaika. Erillishaussa opintojen loppuun saattamiseksi opiskelijalle voidaan myöntää uusi opiskeluoikeus vain yhden kerran. Opiskelijoiden, jotka ovat saaneet opiskeluoikeuden tätä kautta, ei ole mahdollista ilmoittautua poissa olevaksi eikä hakea harkinnanvaraista lisäaikaa.

3) Mikäli Diakissa opiskellut ja eronnut opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava uudelleen myönnettävää opiskeluoikeutta. Opiskeluoikeus voidaan myöntää uudelleen vain samaan tai vastaavaan tutkintoon, jossa aikaisempi opiskeluoikeus on ollut. Opiskeluoikeus voidaan myöntää uudelleen, mikäli suorittamatta olevien opintojen laajuus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 60 opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 40 opintopistettä.

Jos opiskelijalta puuttuu enemmän opintoja, hänet voidaan ohjata tekemään opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa siihen saakka, kunnes opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisen ehto täyttyy. Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisen yhteydessä opiskelijalle annetaan uusi opiskeluoikeus ja opintojen loppuun saattamiseksi riittäväksi katsottu opiskeluoikeusaika. Opiskelijoiden, jotka ovat saaneet opiskeluoikeuden tätä kautta, ei ole mahdollista ilmoittautua poissaolevaksi paitsi ammattikorkeakoululain mukaisesta lakisääteisestä syystä eikä hakea harkinnanvaraista lisäaikaa.

4) Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan ilmoittautumatta jättäminen tai lukuvuosimaksun laiminlyönti eräpäivään mennessä johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen. Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisen edellytyksenä on lukuvuosimaksun ja asetuksen mukaisen hakemuksen käsittelymaksun maksaminen. Maksuvelvollisuus koskee kaikkia lukukausia, jolloin opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Opiskeluoikeuden menettämisestä ilmoitetaan maahanmuuttovirastoon.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa ja muissa erillisellä opiskeluoikeudella suoritettavissa opinnoissa opiskeluoikeusajan jatkaminen on mahdollista, mikäli opiskeluoikeuteen kuuluvasta suorituksesta puuttuu vain vähäinen määrä tehtäviä. Jatkosta on sovittava ennen opiskeluoikeusajan päättymistä opintojen toteutuksesta vastaavan lehtorin kanssa. Päätöksen avoimen ammattikorkeakoulun yksittäisen opintojakson opiskeluoikeuden jatkoajasta tekee opintojakson vastuulehtori tai suorituksen vastaanottava lehtori. Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoissa opiskelevan opintojen jatkumisesta päättää opinto-ohjaaja. Erikoistumiskoulutuksissa opiskeluoikeusajan ylittämisestä on sovittava erikseen koulutuksen toteuttajatiimin tai vastuulehtorin kanssa, joka tekee päätöksen opiskeluoikeuden jatkoajasta.

Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukselta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta (L 932/2014).

12 § Opiskeluoikeuden pidättäminen, peruuttaminen ja palauttaminen

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos hänelle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Mikäli opiskelija kieltäytyy rikostaustaotteen esittämisestä, opiskeluoikeus voidaan pidättää siihen saakka, kunnes hän on esittänyt rikostaustaotteen.

Jos opiskelija kieltäytyy ammattikorkeakoulun edellyttämistä terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen saakka, kunnes hän suostuu tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:

  • opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa,
  • on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä,
  • opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi,
  • opiskelija on tuomittu rangaistukseen sellaisesta rikoksesta, joka voi olla esteenä opinnoille tai opintoihin liittyville harjoitteluille, jotka olennaisesti edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä (L932/2014).

Jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilan tai toimintakyvyn perusteella (L 932/2014), opiskeluoikeus voidaan palauttaa, kun syyt peruuttamiseen ovat poistuneet. Hakemus terveys- tai toimintakykyselvityksineen toimitetaan koulutusjohtajalle.

Tutkinto-opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat päätökset tekee Diakin hallitus koulutusjohtajan esityksestä. Jatkuvien opintojen opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää koulutusjohtaja. Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyviin päätöksiin voi hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

4 Opiskelu, opetus ja ohjaus (13–26 §)

13 § Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) perustana on koulutuksen opetussuunnitelma, joka muodostaa opintojen yleisen etenemissuunnitelman ja tukee oppimisprosessia sekä ammatillisuuden kehittymistä. HOPS tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja valmistumista tavoiteajassa.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijat suunnittelevat opintojensa etenemistä opinto-ohjaajan ohjauksessa ohjaustunneilla ja tarvittaessa yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Opintojen suorittamisen reunaehdot on kerrottu opintojaksojen esitietovaatimuksissa. Opiskelija päivittää opiskelusuunnitelmaansa tarpeen mukaan opintojen aikana. Merkittävästä poikkeamisesta opintojen suorittamisjärjestyksestä ja toisessa korkeakoulussa suoritettavista opinnoista (korkeakoulujen yhteistyöopinnot eli ristiinopiskelu) tulee aina sopia erikseen opinto-ohjaajan kanssa.

Opiskelijalla on kaikissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa oikeus suorittaa tutkinnon laajuudeksi säädetyn opintopistemäärän ylittäviä opintoja enintään viiden (5) opintopisteen verran edellyttäen, että hänen valmistumisensa ei tästä syystä viivästy. Opiskelija voi sisällyttää suoritetut opinnot AMK-tutkintoonsa tutkinnon ylittävinä opintoina. Sosiaali- ja terveysalan OPS2015:n mukaisia ruotsin ja englannin valmentavia opintoja (2 op) ja OPS2020:n mukaisia englannin valmentavia opintoja (2 op) ei huomioida ylimenevinä opintoina.

Ensimmäisen lukukauden opinnot opiskelija suorittaa sillä kampuksella, josta hän on saanut opiskelupaikan, mikäli siellä on tarjolla opiskelijan HOPSin mukaisia opintoja. Sen jälkeen hän voi suorittaa opintoja HOPSin mukaisesti myös muualla kuin kotikampuksellaan.

Opinto-ohjaajan ja kuraattorin päätöksellä opiskelijalle voidaan myöntää kohtuullisia opintojen suorittamiseen liittyviä erityisjärjestelyjä, jotka perustuvat lääkärintodistukseen tai muihin lausuntoihin. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan myönnetyistä erityisjärjestelyistä opettajalle opintojakson alkaessa, mikäli toivoo niitä sovellettavan.

14 § Opintojen ohjaus

Diakissa opintojen ohjaus perustuu Opintojen ohjaus ja uraohjaus Diakissa -ohjausmalliin. Jokaiselle aloitusryhmälle nimetään oma opinto-ohjaaja, joka ohjaa ja tukee opiskelijoiden opintojen etenemistä ja ammatillista kasvua opintojen eri vaiheissa. Jokaisella aloitusryhmällä on myös ryhmävastaava, joka ohjaa opiskelijoita lukukauden kokonaisuuteen liittyvissä asioissa, seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä ja tukee heidän ammatillista kasvuaan. Opintojaksojen opettajat ohjaavat tarkemmin opintojakson sisällöissä ja toteutuksissa sekä seuraavat opintosuoritusten edistymistä.

Opiskelijoita ohjaavat myös opiskelijakunta O’Diakon opiskelijatuutorit.

15 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen

Vain läsnä olevaksi ilmoittautuneet tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat tai opiskeluoikeuden saaneet avoimen ammattikorkeakoulun tai muiden erillisopintojen opiskelijat voivat osallistua opetukseen ja suorittaa opintoja. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin lukukausittain. Avoimen ammattikorkeakoulun ja erillisopiskeluoikeuden opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin samalla kun hakevat opiskeluoikeutta ilmoittautumisjärjestelmän kautta.

Opiskelijan tulee osallistua opintojakson opetukseen ja muuhun opiskeluun toteutussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Opintojakson aloitukseen osallistuminen on pakollista, ellei toteutussuunnitelmassa määritellä toisin. Opiskelija voidaan poistaa opintojakson osallistujalistalta seitsemän päivän kuluttua opintojakson alkamisesta, mikäli hän ei ole aloittanut kurssia sen toteutuksen mukaisesti eikä ole etukäteen sopinut opettajan kanssa opintojakson normaalista poikkeavasta aloittamisesta. Opettajan tulee poistaa opiskelija ilmoittautumislistalta viimeistään opintojakson päätyttyä, mikäli opiskelija ei ole lainkaan aloittanut opintojaksoa tai nonstop-periaatteella toteutuvan opintojakson suoritus on kesken.

Hyväksyttävä opintosuoritus edellyttää opetussuunnitelmassa esitettyjen osaamistavoitteiden saavuttamista opintojen vaiheen edellyttämien osaamisen arviointikriteerien mukaisesti, opetukseen osallistumista toteutussuunnitelman vaatimusten mukaisesti sekä opintojaksoon kuuluvien tehtävien ja tenttien hyväksyttyä suorittamista.

Korkeakoulujen yhteistyöopinnoissa eli ristiinopiskelussa suoritettavissa opintojaksoissa opiskelija noudattaa järjestävän korkeakoulua tutkintosääntöä.

16 § Harjoittelu

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Ammatillisen osaamisen kehittymisen arvioimiseksi harjoittelujaksoilla järjestetään arviointikeskusteluja, joihin osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja sekä opettaja. Keskustelun pohjana ovat opiskelijan oppimistavoitteet ja itsearviointi sekä työelämän edustajan antama palaute. Arviointi on sekä ohjaavaa että kokoavaa. Mikäli on olemassa riski harjoittelun hylkäämiseen, ohjaavan opettajan tulee järjestää arviointikeskustelu välittömästi.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut edellistä harjoitteluaan hyväksytysti, ei voi ilman erityisperusteluja aloittaa seuraavaa harjoittelua. Opiskelija, joka ei ole suorittanut hyväksytysti harjoittelujen kannalta keskeisiä opintoja, ei myöskään voi ilman erityisperusteluja aloittaa seuraavaa harjoittelua. Harjoittelun aloittamisen edellytykset kerrotaan harjoittelujen opintojaksojen toteutussuunnitelmissa.

Harjoittelua voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella HOPSin mukaisesti ja Diakin harjoitteluohjeita noudattaen.

Terveysalalla harjoittelun opintopistemäärää ohjaa EU-direktiivi (2005/36/EY). Terveysalan koulutuksessa Osallisuus ja ohjaus -temaattisen kokonaisuuden (HAR2) harjoitteluun osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Turvallinen lääkehoito ja -laskenta -opintojakson hyväksytysti. Tämän harjoittelun jälkeen jokaiseen harjoitteluun sisällöllisesti liittyvien lääkehoidon ja lääkelaskujen opintojen tulee olla suoritettu hyväksytysti ennen harjoittelun alkua, ellei opiskelija ole erikseen sopinut harkitusta poikkeuksesta opettajan ja harjoitteluohjaajan kanssa ennen harjoittelun alkua.

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan on tietyissä tilanteissa mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja. Mahdollisuus harjoittelun suorittamiseen arvioidaan erikseen.

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos hänelle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Harjoittelusta vastaava opettaja on vastuussa siitä, että rikostaustaote on esitetty ennen tällaista harjoittelua. Mikäli opiskelija kieltäytyy rikostaustaotteen esittämisestä, opiskeluoikeus voidaan pidättää siihen saakka, kunnes hän on esittänyt rikostaustaotteen.

17 § Kansainväliset opinnot

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla korkeakouluissa tai harjoittelupaikoissa HOPSissa sovituilla tavoilla ja Diakin ohjeistusten mukaisesti. Kansainväliset opinnot voivat toteutua myös virtuaalisesti tai monimuotoisena sisältäen sekä virtuaalista että fyysistä liikkuvuutta.

HOPSin mukaisten edeltävien opintojen tulee olla suoritettuina ennen vaihtoa olevan Kansainvälisen vaihdon valmennus -opintojakson alkua. Kansainvälisen vaihdon tulee toteutua opintojen tavoiteaikana, eikä vaihtoon osallistuminen saa viivästyttää opiskelijan valmistumista.

18 § Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Opinnäytetyötä ja sen prosessia ohjaa ja määrittää Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0. Muissa kuin suomenkielisissä koulutuksissa opinnäytetyöstä säädetään erillisillä ohjeistuksilla.

Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen. AMK-tutkintoon kuuluva opinnäytetyö tehdään pari- tai ryhmätyönä. Perustellusta syystä on mahdollista tehdä opinnäytetyö myös yksilötyönä, mitä tulee anoa erikseen. YAMK-tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätyönä.

Opinnäytetyö tehdään lähtökohtaisesti suomen kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee suomenkielisessä koulutuksessa, ja englannin kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee englanninkielisessä koulutuksessa. Perustelluista syistä voidaan tästä koulutusjohtajan päätöksellä tehdä poikkeus.

Terveydenhoitaja (AMK) -koulutuksessa tehdään 15 opintopisteen opinnäytetyön lisäksi 5 opintopisteen kehittämistyö. Opinnäytetyön tulee olla valmis ennen KEH5-opintojaksoon liittyvää kehittämistyötä. Toista korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija voi hyödyntää aikaisempaa opinnäytetyötään uudessa tutkinnossa. Ohje aikaisemman opinnäytetyön hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä reunaehdoista on Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0:ssa.

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit kuvataan Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0:ssa. Ryhmätyönä tehtävästä opinnäytteestä annettava arvosana on joko ryhmän yhteinen tai se annetaan kullekin opiskelijalle erikseen.

Opinnäytetyön arvioi aina työn ohjaava opettaja sekä yksi muu tarkastaja. Opinnäytetyön arvioinnista laaditaan kirjallinen lausunto, joka toimitetaan opiskelijalle sähköisesti.

Opinnäytetyön raportti lähetetään oppilaitokselle arkistoitavaksi ja tallennetaan Theseus-tietokantaan joko avoimeen tai käyttörajattuun kokoelmaan viimeistään valmiin opinnäytetyön palautuspäivänä. Theseus-tietokannan käyttörajattuun kokoelmaan tallentamisesta tulee sopia erikseen. Terveydenhoitajatutkinnon opinnäytetyöt (KEH5-opintojakson Kehittämistyö 5 op) tallennetaan Theseukseen ohjaajan kanssa sovitulla tavalla.

Hyväksytty opinnäytetyön raportti on lähtökohtaisesti julkinen. Opinnäytetyön raporttia laadittaessa on pyrittävä aiheen käsittelyyn niin, ettei opinnäytetyö sisällä salassa pidettäviä tietoja. Jos niitä kuitenkin on, ne on pyrittävä sijoittamaan tausta-aineistoon, joka on salassa pidettävä, tai vaihtoehtoisesti liitteisiin, jotka voidaan poikkeustapauksissa salata.

Opinnäytetyön tekijä tekee liitteiden salaamisesta anomuksen tutkintolautakunnalle. Anomuksen liitteinä on oltava opinnäytetyön ohjaajien lausunnot. Rehtori tekee päätöksen salaamisesta tutkintolautakunnan esityksen pohjalta. Salassapito perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (L 621/1999) tai muuhun lainsäädäntöön. Salassapitoperuste ja -aika ilmoitetaan päätöksessä, ja ne määräytyvät lain mukaan.

Opinnäytetyön arvioinnit ovat julkisia, mikäli niihin ei liity henkilön ominaisuuksia kuvaavia tietoja tai muuta julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa. Opinnäytetöiden perusaineisto ja opinnäytetyön suunnitelma ovat salassa pidettäviä eikä niistä saa antaa tietoa ulkopuolisille, mikäli tiedon antamisesta on haittaa opinnäytetyön tekemiselle, hyödyntämiselle tai arvioinnille.

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta valvotusti kypsyysnäyte, jossa arvioidaan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Hyväksytty kypsyysnäyte on edellytys opinnäytetyön hyväksymiselle. Suomenkielisissä koulutuksissa opiskelija tekee kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi riippuen hänen koulusivistyskielestään. Englanninkielisissä koulutuksissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. (A 1129/2014 8. §.) Kypsyysnäytettä ei tehdä terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon kuuluvan kehittämistyön kohdalla. Tutkintolautakunta voi vapauttaa kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksessa (A 1129/2014 8. §) tarkoitettua kielitaitoa.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kypsyysnäyte on muodoltaan mediatiedotteen tai asiantuntija-artikkelin kaltainen. Se voi sovitusti olla toteutukseltaan myös muu kirjallinen teksti.

Opinnäytetyön arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen (L 932/2014 57. §). Arvioinnin oikaisuprosessi on kuvattu tutkintosäännön pykälässä 22.

19 § Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) sekä opinnollistaminen

Läsnä olevalla tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoaan. Opiskelijalla on vastuu henkilökohtaisen osaamisensa todistamisesta sekä sen oikeellisuudesta ja tietojen toimittamisesta. Osaamisen tunnustaminen, hakumenettelyt ja päätöksenteko kuvataan Diakin AHOT-ohjeissa.

YAMK-koulutuksissa aiemmin hankittu osaaminen ja opinnot arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamistavoitteisiin. Yli kymmenen vuotta sitten suoritettuja opintoja ei ahotoida.

Yhteistutkinnoissa AHOT-asioissa toimitaan yhteistyössä tutkintoa tarjoavien korkeakoulujen kanssa silloin, kun kyseisen opintojakson opetuksesta vastaa toinen korkeakoulu.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa AHOT-menettelyä käytetään niissä kelpoisuuskokonaisuuksissa, joissa opintojen suorittaminen avoimessa ammattikorkeakoulussa antaa lakisääteisen tai muuten työelämässä tunnistetun kelpoisuuden/pätevyyden.

Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoissa voidaan käyttää AHOT-menettelyä, mikäli se on välttämätöntä opiskelijan sujuvan opintopolun rakentamiseksi tutkinto-opiskelijana.

Opiskelija voi hakea samasta opintojaksosta AHOTia uudelleen vain, mikäli hänen osaamisensa on muuttunut aiemmasta hakukerrasta.
Muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamiseen (AHOT) tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisuprosessin kulku on kuvattu tutkintosäännön pykälässä 22 Opintosuoritusten, opinnäytetyön ja AHOT-päätösten arvioinnin oikaisu.

Opinnollistamisella tarkoitetaan opintojen aikaista tutkinnon edellyttämän osaamisen hankkimista työsuhteessa. Opinnollistaminen on työelämässä tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) eri muodoissa tapahtuvaa opintojen ja harjoitteluiden henkilökohtaistamista. Opinnollistamisen hakumenettelyt, dokumentointi ja päätöksenteko kuvataan erillisissä ohjeissa.

20 § Opintosuoritusten arviointi

Opintojaksojen arvosanat kirjataan Diakin opintorekisteriin.
Koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan tenttien, oppimistehtävien tai muiden soveltuvien menetelmien avulla. Opiskelijan tulee saada opintojakson alkaessa tiedot arvioinnin kriteereistä. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojaksojen osaamistavoitteisiin ja Diakin arviointikriteereihin.

Arviointiasteikko on joko kiitettävä 5, hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, tyydyttävä 1 tai hyväksytty/hylätty tai Osall. (osallistunut opetukseen).

Pari- ja ryhmätehtävissä edellytetään opiskelijoiden työmäärän jakautuvan tasapuolisesti. Opiskelijan on pyydettäessä kyettävä osoittamaan oma osuutensa yhteiseen tuotokseen. Tehtävän arvioinnissa voidaan kullekin opiskelijalle antaa perustellusti eri arvosana.

Mikäli opiskelija palauttaa oppimistehtävänsä myöhässä ilman perusteltua syytä ja sopimatta opettajan kanssa myöhäisempää palautusta, hänen saamansa arviointi laskee yhdellä numerolla. Mikäli myöhästyneen oppimistehtävän numeroksi on tulossa yksi (1) ennen arvosanan laskemista yhdellä numerolla, tehtävä on hylätty.

Opiskelijoiden harjoittelut arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Harjoittelun arvioinnista vastaa harjoittelua ohjaava opettaja.

Opiskelijan tulee saada palaute, arviointi ja opintorekisterimerkintä yhden kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä. Kesäkuun 1. päivän ja heinäkuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen opintojaksojen opintosuoritusten arviointien kirjaukset tehdään syyskuun 15. päivään mennessä. Opintojaksosta tai opintosuorituksesta vastaava opettaja huolehtii siitä, että suoritukset kirjataan opintorekisteriin välittömästi arvosanan vahvistamisen jälkeen. Mikäli opintojakson suorittaminen on opiskelijalla kesken, arvioinnista vastaava lehtori kirjaa opintorekisteriin tiedon suorituksesta puuttuvista osista. Mikäli opiskelija ei ole palauttanut arvioitavaa suoritustaan ajallaan, yhden kuukauden arviointiaika lasketaan seuraavasta ennakkoon ilmoitetusta Diakin yhteisestä rästitehtävien palautuspäivästä.

Nonstop-periaatteella toteutuvien opintojaksojen suoritusaika on toteutussuunnitelmassa mainittu toteutusaika eikä näissä opintojaksoissa ole rästioikeutta.

Opintojaksoissa, joissa arviointiasteikko on hyväksytty/hylätty, mahdollisuus rästisuoritukseen ilmoitetaan tapauskohtaisesti toteutussuunnitelmassa.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Opiskelijalle on hänen pyynnöstään varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuoritusten arviointiperusteet on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta (A 352/2003 19. §). Opintosuorituksesta vastaavat opettajat huolehtivat, että tenttitulokset, oppimistehtävät ja harjoitteluarvioinnit yms. säilytetään arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Arvioinnin oikaisuprosessi on kuvattu tutkintosäännön pykälässä 22.

Hyväksyttyä opintosuorituksen arvosanaa ei voi korottaa. Hyväksyttyä arvosanaa ei myöskään poisteta opintorekisteristä. Hylätty opintojakson suoritus voidaan uusia kaksi kertaa, ellei erityisistä syistä sovita toisin.

Terveysalan koulutuksissa opinnot järjestetään niin, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ja uusia lääkehoidon ja lääkelaskujen tentit sekä saada niistä arvioinnit opintorekisteriin ennen saman lukukauden harjoittelun alkua.

Asioimistulkkauksen koulutuksen TUV09 Tulkin ammattitaidon osoittaminen -opintojakson osatentit arvioidaan ja merkitään numeerisesti opintorekisteriotteeseen.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa PTO Päättöopinnot-opintojakson osatentit arvioidaan numeerisesti ja opintojakson arvosanaksi tulee hyväksytty/hylätty.

Arviointia Osall. (osallistunut opetukseen) käytetään vain kielten opetuksessa aktiivisesti osallistuneen, kielitaitovaatimuksista vapautetun opiskelijan arvioinnissa.

21 § Humanistisen alan päättöopinnot ja tulkkina toimiminen

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa (OPS2019) opiskelija suorittaa opintojen lopussa Päättöopinnot-opintojakson, jossa hänen ammattiosaamistaan arvioidaan kokonaisuutena. Opiskelija voi osallistua opintojaksolle suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot.

Asioimistulkkauksen koulutuksessa (OPS2019) opiskelija suorittaa opintojen lopussa Tulkin ammattitaidon osoittaminen -opintojakson, jossa hänen ammattiosaamistaan arvioidaan kokonaisuutena. Opiskelija voi osallistua opintojaksolle suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot.

Ennen vaadittavien päättöopintojen suorittamista ja tutkintoon valmistumista viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen opiskelija ei saa toimia itsenäisesti viittomakielen, puhevammaisten tai kirjoitustulkin tehtävissä. Mikäli voidaan todeta, että opiskelija on luvatta toiminut tulkkina, hänelle ilmoitetaan mahdollisimman pian todisteellisesti kurinpitomenettelyn käynnistämisestä.

22 § Opintosuoritusten, opinnäytetyön ja AHOT-päätösten arvioinnin oikaisu

Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen (L932/2014 57. §).

Opintosuoritusten arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

  • Opiskelija pyytää kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse, oikaisua arvioinnin antajalta 14 päivän kuluessa arvioinnin kirjaamispäivästä opintorekisteriin.
  • Arvioinnin antaja arvioi uudelleen opiskelijan opintosuorituksen (esim. tentti, oppimistehtävä). Arvioija antaa opiskelijalle kirjallisen palautteen, jossa on kuvattu arviointikriteerien soveltaminen ja/tai muut arvioinnin perustelut (esim. opintojakson osaamistavoitteiden saavuttaminen).
  • Arvioija toimittaa uudelleenarvioinnin perusteluineen opiskelijalle yhden kuukauden kuluessa uudelleenarviointipyynnön saapumisesta.
  • Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön arviointiprosessiin, hän ottaa sähköpostitse yhteyttä tutkintolautakuntaan. Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä.
  • Opiskelija lähettää oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen sähköpostitse tutkintolautakuntaan 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa kirjallinen uudelleenarviointi (L 932/2014 57. §). Kun tutkintolautakunta on käsitellyt asian, se lähettää päätöksen opiskelijalle.

AHOT-päätösten oikaisuprosessin kulku

  • Opiskelija pyytää kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse oikaisua 14 päivän kuluessa AHOT-päätöksen tiedoksisaannista (L932/2014 57. §). Yhteydenotto tapahtuu tutkintolautakunnan sähköpostiosoitteeseen (ks. 29 §).
  • Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä.
  • Opiskelija lähettää oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen tutkintolautakuntaan 14 päivän kuluessa AHOT-päätöksen tiedoksisaannista (L932/2014 57. §). Oikaisupyynnössä opiskelija erittelee selkeästi, mihin kohtaan AHOT-päätöksessä hän on tyytymätön. Kun tutkintolautakunta on käsitellyt asian, se lähettää päätöksen opiskelijalle.

Opinnäytetyön arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

  • Opiskelija pyytää kirjallisesti sähköpostitse oikaisua arvioinnin antajalta 14 päivän kuluessa arvioinnin saamisesta.
  • Arvioija arvioi opiskelijan opinnäytetyön uudelleen ja kirjoittaa arviointikriteerien soveltamisesta sekä arvioinnin perusteluistaan ja antaa tämän palautteen opiskelijalle yhden kuukauden kuluessa oikaisupyynnön saatuaan.
  • Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen perusteluihin, hänen tulee 14 päivän kuluessa tiedon saamisesta ottaa yhteyttä arvioijan esihenkilöön, joka sopii uudelleenarvioinnista. Uudelleenarvioinnin tekee yliopettaja, joka ei ole ohjannut uudelleenarvioitavaa opinnäytetyötä. Hän arvioi opinnäytetyön ja kirjoittaa siitä lausunnon opinnäytetyön arvioinnin lomakepohjaan yhden kuukauden kuluessa saatuaan uudelleenarvioinnin tehtäväkseen. Uudelleenarviointi koskee opinnäytetyön raporttia tai muuta vastaavaa kirjallista osuutta. Uudelleenarviointi ei voi laskea jo annettua arvosanaa.
  • Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön arviointiprosessiin, hän ottaa sähköpostitse yhteyttä tutkintolautakuntaan. Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä.
  • Opiskelija lähettää sähköpostitse tutkintolautakuntaan oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa kirjallinen uudelleenarviointi (L 932/2014 57. §). Kun tutkintolautakunta on käsitellyt asian, se lähettää päätöksen opiskelijalle.

Humanistisen alan päättöopintojen arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

  • Opiskelija pyytää sähköpostitse oikaisua arvioinnin antajalta 14 päivän kuluessa arvioinnin saamisesta.
  • Arvioinnin antaja arvioi opiskelijan suorituksen uudelleen. Arvioija antaa opiskelijalle kirjallisen palautteen, jossa on kuvattu arviointikriteerien soveltaminen ja/tai muut arvioinnin perustelut.
  • Arvioija toimittaa uudelleenarvioinnin perusteluineen opiskelijalle yhden kuukauden kuluessa uudelleenarviointipyynnön saapumisesta.
  • Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen perusteluihin, hänen tulee 14 päivän kuluessa uudelleenarvioinnin saamisesta ottaa yhteyttä arvioijan esihenkilöön, joka määrää suoritukselle toisen arvioijan. Arviointi tulee tehdä yhden kuukauden kuluessa uudelleenarvioinnin valmistumisesta.
  • Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön arviointiprosessiin, hän ottaa sähköpostitse yhteyttä tutkintolautakuntaan. Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä.
  • Opiskelija lähettää sähköpostitse tutkintolautakuntaan oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen 14
    päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa toisen arvioijan tekemän arvioinnin tulokset (L932/2014 57. §). Kun tutkintolautakunta on käsitellyt asian, se lähettää päätöksen opiskelijalle.

23 § Kielitaitovaatimukset

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (L 424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen, ja lisäksi sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
Opiskelijalla on mahdollisuus hakea vapautusta asetuksessa (A1129/20147. §) säädetyistä kielitaitovaatimuksista seuraavissa tapauksissa:

  • opiskelija ei ole koskaan opiskellut kyseistä kieltä
  • opiskelija ei ole toisen asteen koulutuksessa opiskellut ruotsin tai englannin kieltä
  • opiskelija ei ole opiskellut peruskoulussa ruotsin tai englannin kieltä, mutta toisen asteen opinnoissa on ollut kyseisiä kieliopintoja
  • opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla eikä ole opiskellut ruotsin tai englannin kieltä.

Näissä tapauksissa kielitaitovaatimuksista vapauttamisen päätöksen tekee opintotodistusten perusteella opinto-ohjaaja (ilman erillistä hakemusta).

Tutkintolautakunta päättää anomuksen perusteella asetuksen (A1129/2014 7. §) mukaisten kielitaitovaatimuksien vapautuksista osittain tai kokonaan, kun kyseessä ovat erityiset syyt. Anomuksessa tulee olla mukana todisteelliset perustelut vapautukselle sekä opinto-ohjaajan ja nimetyn kieltenopettajan puolto tai lausunto.

Kielitaitovaatimuksista vapauttamisen erityisiä syitä ovat:

  • opiskelijan terveydellinen tai muu erityinen syy, esimerkiksi vaikea-asteinen lukivaikeus (Kielten vapautusanomuslomake A),
  • opintojen kuluessa kieliopinnot osoittautuvat ylivoimaisiksi esimerkiksi puutteellisen lähtötason vuoksi (Kielten vapautusanomuslomake B).

Mikäli opiskelija vapautetaan kielitaitovaatimuksista, hänen tutkintonsa kokonaislaajuus ei muutu. Vastaavan laajuisten opintojen suorittaminen sovitaan opinto-ohjaajan kanssa, mikäli opiskelija ei ole saanut kyseisistä kieliopinnoista osallistunut opetukseen -merkintää.

Tutkintolautakunta voi vapauttaa kypsyysnäytteen suomen kielen suorittamisesta sellaisen suomenkielisen koulutuksen opiskelijan, jonka äidinkieli ei ole suomi. Tutkintolautakunta päättää kypsyysnäytteestä myös silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksessa (A 1129/2014 8. §) tarkoitettua kielitaitoa.

24 § Työkielen vaihtaminen Tulkki (AMK), asioimistulkkaus -koulutuksessa

Tulkki (AMK), asioimistulkkaus -koulutuksessa on työkielen vaihtaminen ennen kieliopintojen aloitusta mahdollista vain poikkeustilanteissa. Kielen vaihto voi tulla kyseeseen vain ennen kuin varsinaiset kieliopinnot ovat alkaneet, käytännössä ensimmäisen lukukauden aikana. Kielen vaihtamisen perusteeksi opiskelijan tulee suorittaa kielikoe, joka vastaa valintakokeiden toisen työkielen testausta. Työkielen vaihto on mahdollista vain niihin kieliin, jotka ovat olleet yhteishaun kohteena opiskelijan hakukerralla. Työkielen vaihto on mahdollista vain, mikäli opiskelija läpäisee kokeen riittävällä tasolla. Mikäli kielitestaus ei osoita riittävää kielitaitoa, opiskelijan opiskeluoikeus säilyy normaalisti ja hän jatkaa opintojaan siinä kielessä, johon hän on tullut alun perin valituksi.

25 § Opintosuoritusten vanhentuminen

Opiskelijan tulee suorittaa opintojaksoihin kuuluvat oppimistehtävät, tentit ja muut suoritukset toteutussuunnitelman mukaisesti. Mikäli tutkinto-opiskelija ei perustelluista syistä voi suorittaa tehtäviä tai tenttejä sovitussa aikataulussa, hänen on hoidettava rästissä olevat suoritukset voimassa olevan rästiprosessin mukaisesti. Rästiprosessi on kuvattu Diakin nettisivuilla. Opintosuorituksesta vastaavan opettajan on tarkistettava ja arvioitava rästipalautus sekä merkittävä suoritus opintorekisteriin yhden kuukauden kuluessa seuraavasta Diakin rästien palautuspäivästä lukien. Opintosuoritusten puuttuminen voi estää opinnoissa etenemisen ja viivästyttää opiskelijan valmistumista.

Nonstop-periaatteella toteutuvissa opintojaksoissa ei ole rästioikeutta. Mikäli opiskelija ei palauta kaikkia tehtäviä opintojakson päättymispäivään mennessä, suorittaa hän koko opintojakson uudelleen.

Opintojaksoissa, joissa arviointiasteikko on hyväksytty/hylätty, mahdollisuus rästisuoritukseen ilmoitetaan tapauskohtaisesti toteutussuunnitelmassa.

Avoimen ammattikorkeakoulun, muun erillisopiskeluoikeuden ja erikoistumiskoulutuksen opiskelijan oikeus suorittaa tehtäviä tai tenttejä päättyy opintojen toteutusajan päättyessä, ellei vastaava lehtori tätä ennen myönnä palautukselle harkinnanvaraista jatkoaikaa.

Opintorekisteriin merkityt opintosuoritukset eivät vanhene tutkinnon opiskeluoikeusaikana.

Mikäli opiskelijan opetussuunnitelma on muuttunut, hän voi suorittaa puuttuvia opintoja oman HOPSinsa mukaisesti niin kauan kuin niitä on tarjolla. Opintojaksosta puuttuvat suoritukset on kuitenkin tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun opintojakso on viimeisen kerran tarjolla opetussuunnitelman muuttumisen vuoksi. Muussa tapauksessa puuttuvat opintosuoritukset tehdään voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.

26 § Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Tutkintotodistus on sähköinen asiakirja. Opiskelija hakee tutkintotodistusta vuosittain vahvistettavaa aikataulua noudattaen.

Opiskelijan todistushakemus otetaan käsittelyyn vasta, kun opintorekisteriin on kirjattu kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset. Touko-, kesä- ja joulukuussa valmistuva voi hakea todistusta, vaikka HOPSin mukaan meneillään olevien opintojen suorituksia ei vielä ole kirjattu opintorekisteriin.

Ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käyvät ilmi tutkinnon laajuus, tutkintonimike, opiskelijan osoittama kielitaito sekä tarvittaessa tutkintoon sisältyvät ammatilliset kelpoisuudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käyvät ilmi tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus ja tutkintonimike.

Tutkintotodistuksen liitteenä on ote opintorekisteristä suomen kielellä sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa (A 1129/2014 10. §).

Yhteistutkintojen todistusten osalta noudatetaan sitä, mitä yhteistyösopimuksissa on todistuksista todettu.

Mikäli opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen voimassa olevien päätösten mukaiset kirkolliset opinnot, tutkintotodistukseen merkitään myös kelpoisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni, diakonissa), nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. Mikäli kirkon alan opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen päätöksen mukaiset vähintään 8 opintopisteen laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, merkitään todistukseen kelpoisuus lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan virkaan.

Mikäli opiskelija on suorittanut 60 opintopisteen varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogiikan opinnot, tutkintotodistukseen merkitään kelpoisuus varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen tutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukseen merkitään opiskelijan suuntautuneisuus joko viittomakielen tulkkaukseen tai puhevammaisten tulkkaukseen.

Asioimistulkkauksen koulutuksen tutkintotodistukseen merkitään Kielitaito-kohtaan tulkkauskielet (esim. suomi ja arabia).

Avoimessa ammattikorkeakoulussa ja erillisopiskeluoikeudella suoritetuista opinnoista annetaan opintosuoritusote. Jos opiskelija on suorittanut erillisen ammatti- tai virkakelpoisuuden antavat opinnot, hän saa tästä todistuksen kelpoisuustekstillä.

Erikoistumiskoulutuksen suorittaneille annetaan opinnoista todistus ja opintosuoritusote. Täydennyskoulutuksen suorittaneille annetaan todistus.

Diakista valmistunut voi erillisellä lomakkeella pyytää suositusta jatko-opintoja varten. Suosituksesta peritään 50 euron maksu. Työnantajaa tai harjoittelupaikkaa varten suosituksia ei anneta.
Erilaiset selvitykset ovat maksullisia. Niiden hinnoittelu perustuu käytettyyn työaikaan.

5 Muut säädökset (27–33 §)

27 § Opiskelijan velvollisuus opintoihin liittyvän tiedotuksen seuraamiseen

Diak tiedottaa opiskelijoitaan sähköisten viestintäkanavien kautta opiskeluun liittyvistä yleisistä asioista. Opiskelijalla on velvollisuus seurata näitä tiedotuskanavia aktiivisesti koko opintojen ajan. Sähköpostiviestinnässä käytetään Diakin omaa sähköpostia.

Opiskelijan tulee pitää yhteystietonsa opintorekisterissä ajantasaisina koko opintojen ajan.

28 § Laadunvarmistus ja opiskelijoilta kerättävä palaute

Diakin laatujärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen toimintamallille, PDCA (Plan, Do, Check & Study ja Act). Mallissa toiminnan kehittäminen jakautuu toiminnan suunnittelemiseen, toteuttamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Tätä sovelletaan kaikessa toiminnassa.

Opiskelijoiden keskeisiä palautekanavia ovat hakijakysely, opintojaksokohtainen palaute, opiskelijakysely 1. ja 3. lukuvuoden opiskelijoille sekä AVOP-kysely Diakista valmistuville. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat antavat palautteen kerran vuodessa, minkä lisäksi heiltä kerätään opintojaksokohtaista palautetta sekä toteutetaan tarpeen tullen erilaisia itsearviointeja, vertaisarviointeja ja auditointeja toiminnan kehittämiseksi.

29 § Tutkintolautakunta

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja tai lehtori, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja ja toisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija (L932/2014).

Tutkintolautakunta on toimivaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä on kokouksessa läsnä. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää ammattikorkeakoulun hallitus. (L 932/2014 19. §). Tutkintolautakunnan toimikausi on kaksi vuotta, eikä sen päätöksistä voi valittaa. Tutkintolautakuntaan otetaan yhteyttä sähköpostitse: tutkintolautakunta@diak.fi.

Diakin tutkintolautakunnan tehtäviin kuuluu:

  • päättää opintosuorituksiin sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvistä oikaisupyynnöistä (L 392/2014 57. §),
  • päättää opiskelijoiden vapautusanomukset asetuksessa (A 1129/2014 7. §) määrätystä kielitaidosta, kun kyseessä ovat erityiset syyt,
  • päättää opiskelijoiden anomukset ammattikorkeakoulututkinnon nimestä,
  • päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksessa (A 1129/2014 7. §, 1. momentti) tarkoitettua kielitaitoa,
  • vastata tutkintosäännön tulkinnasta ja soveltamisperiaatteista,
  • hoitaa ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamishakemuksiin liittyvä valmistelu ja päättää opintojen laajuudesta ja sisällöistä,
  • käsitellä opiskelijavalinnan oikaisupyynnöt ja tehdä niistä päätökset,
  • suorittaa muut rehtorin tai ammattikorkeakoulun hallituksen tutkintolautakunnalle määräämät tehtävät.

30 § Opiskelu- ja tutkimusvilppi

Opiskeluvilppiä ovat muun muassa seuraavat tilanteet:

  • koevilppi,
  • tenttimateriaalien tai -kysymysten luvaton välittäminen,
  • tehtävän plagiointi,
  • harjoittelujakson tai AHOT-hakemuksen dokumentointiin liittyvä vilppi,
  • jonkun toisen kuin opiskelijan itsensä tekemä tehtävä,
  • tekoälysovelluksen tuotoksen esittäminen opiskelijan omana tuotoksena tai ohjeiden vastainen hyödyntäminen osana omaa tehtävää,
  • tulkkina toimiminen ennen valmistumista (viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutus).

Opiskeluvilppiepäilyssä noudatetaan seuraavaa prosessia:

  1. Opiskeluvilpin havainnut opettaja keskeyttää suorituksen tai ottaa mahdollisimman pian yhteyttä vilpistä epäiltävään opiskelijaan, toteaa tilanteen opiskelijalle ja pyytää häneltä kirjallisen selvityksen.
  2. Mikäli opiskelija ei selvityksellään pysty osoittamaan, ettei vilppiä ole tapahtunut, opettaja tekee vilpistä ilmoituksen Falcony-järjestelmään ja tallentaa sinne asiaa koskevat liitteet.
  3. Koulutuspäällikkö ilmoittaa opiskelijalle kuulemismenettelyn käynnistymisestä saatuaan Falcony-ilmoituksen.
  4. Koulutuspäällikkö ja opettaja kuulevat opiskelijaa.
  5. Koulutuspäällikkö tallentaa kuulemisen muistion Falconyyn.
  6. Mikäli opiskelijalle esitetään kirjallista varoitusta, koulutuspäällikkö tekee Dynastyyn rehtorin päätettäväksi esityksen kirjallisesta varoituksesta.

Useammasta kuin yhdestä varoituksesta seuraa asian vieminen ammattikorkeakoulun hallitukseen mahdollista määräaikaista erottamista varten.

Opinnäytetyöhön liittyvän tutkimusvilpin käsittelystä säädetään Osallistavan ja tutkivan kehittämisen 2.0 -oppaassa.

31 § Kurinpito

Kurinpitotoimia edellyttäviä tilanteita ovat henkilöiden turvallisuutta vaarantava toiminta, opetusta häiritsevä toiminta, vaitiolovelvollisuuden rikkominen esimerkiksi harjoittelussa sekä työelämä- ja hankeyhteistyössä, tulkkina toimiminen ennen valmistumista (viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutus), epäasiallinen tai epäeettinen toiminta sekä opiskelijan kieltäytyminen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai jos opiskelija on selvitysten perusteella käyttänyt huumausainetta muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Näihin tilanteisiin liittyvät kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa esitetään ohjeissa: Opiskeluoikeuden pidättäminen tai peruuttaminen, Huumausainetestaus Diakonia-ammattikorkeakoulussa sekä SORA-lainsäädännön edellyttämät kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Kurinpitotoimia edellyttävistä tilanteista tehdään aina Falcony-ilmoitus. Ilmoitusten käsittelystä vastaavat koulutuspäälliköt.

32 § Vaitiolo

Opiskelija ei saa luvatta ilmaista sivullisille yksityisen, yrityksen tai perheen salaisuutta, josta hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella opiskelun tai harjoittelun aikana saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy opiskeluajan päättymisen jälkeen.

33 § Opiskelumaksut

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa, erikoistumiskoulutuksessa ja muussa koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lainsäädännössä ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävien maksujen perusteista (L932/2014 12. §; A1440/2014) säädetään.

Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa ja erillisinä opintoina järjestettävässä opetuksessa opiskelijalta saadaan periä enintään 15 euroa/opintopiste.

Erikoistumiskoulutuksessa opiskelijalta saadaan periä enintään 120 euroa/opintopiste.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa, erillisinä opintoina järjestettävissä opinnoissa ja erikoistumiskoulutuksessa ja täydennyskoulutuksissa opintomaksujen palautusehdoista säädetään erikseen ilmoittautumisjärjestelmän säännöissä.

1.8.2017 tai sen jälkeen aloittavilta EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta, jotka on hyväksytty vieraskieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin, peritään lukuvuosimaksu (L 932/2014 13. a §). Lukuvuosimaksu on Bachelor of Social Services -koulutuksessa 4 000 €/lukuvuosi, Bachelor of Health Care, Nursing -koulutuksessa 5 000 €/lukuvuosi ja ylemmissä englanninkielisissä ammattikorkeakoulututkinnoissa 6 000 €/lukuvuosi. Lukuvuosimaksu maksetaan opiskelupaikan vastaanoton ja läsnä olevaksi ilmoittautumisen yhteydessä. Maksettu lukuvuosimaksu palautetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että opiskelijaksi valittu ei saa opintoihin liittyvää oleskelulupaa Suomeen tai Diak peruu koko koulutuksen.

6 Voimaantulo

Tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2023 alkaen. Tutkintosääntöä sovellettaessa noudatetaan yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Tutkintolautakunta vastaa tutkintosäännön tulkinnasta ja soveltamisperiaatteista. Ammattikorkeakoulun hallitus täydentää ja muuttaa tutkintosääntöä tarpeen vaatiessa. Muutokset päivitetään julkiseen tutkintosääntöön Diakin nettisivuille.

Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat keskeisesti seuraavat lait, asetukset ja säädökset:

  • Ammattikorkeakoululaki (L 932/2014) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen
  • Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (A 1129/2014) siihen myöhemmin tehtyine asetuksineen
  • Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (A 1440/2014)
  • Laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (L 956/2011)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöstä annettu laki (L 559/1994) ja asetus (A 564/1994)
  • Varhaiskasvatuslaki (L 540/2018)
  • Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (L 1281/2022)
  • Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (L 790/2022)
  • Laki sosiaalihuoltolain 52 §:n muuttamisesta (L 1156/2022)
  • Julkisuuslaki (L 621/1999)
  • Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Kirkon säädöskokoelma (KJ1055/1991)
  • Diakonia-ammattikorkeakoulun johtosääntö.