Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

Tulee voimaan 1.8.2018.

Hyväksytty tutkintolautakunnassa 8.5.2018, johtoryhmässä 21.5.2018 ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 4.6.2018.

1 Koulutustehtävä

1 § Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Diakonia-ammattikorkeakoulun, josta käytetään lyhennettä Diak, koulutuksen järjestäjänä toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (Diak).

Diakonia-ammattikorkeakoulun koulutusta antavat toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Pieksämäellä, Oulussa, Porissa ja Turussa.

Diak kouluttaa asiakasläheisiä, tutkivia ja kehittäviä osaajia työelämän uudistuviin tarpeisiin. Diak löytää yhdessä työelämän kanssa innovaatioita ajankohtaisiin ilmiöihin tulevaisuutta varten. Diakonia-ammattikorkeakoulun toiminnan ja innovaatioiden käyttövoimana toimii profiilinmukainen vahva TKI-toiminta.

Diakin tehtävänä on järjestää ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja muuta aikuiskoulutusta sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta (L 351/2003, 17 §, L 411/2005, 18 §, L 932/2014, A 1129/2014). Diakin koulutusalat ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kulttuuri – sekä humanistinen ja kasvatusala. Diak järjestää osan koulutuksista yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.

Diakin arvot ja toiminta-ajatus

Diakin toimintaa ohjaavia arvoja ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus sekä laadukas ja tuloksellinen toiminta.

Diak kouluttaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen.

Diak toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi.

Diakin opetuskieli on suomi. Opetuksessa voidaan käyttää tarvittaessa muitakin kieliä. Englanninkielisen sosionomikoulutuksen (jatkossa DSS) sekä Master of Health Care- ja Master of Social Services -koulutusten opetuskieli on englanti.


2 § Tutkinnot, tutkintonimikkeet ja kelpoisuudet

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto:

  • Sairaanhoitaja (AMK), 210 op
  • Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö, 240 op
  • Terveydenhoitaja (AMK), 240 op. Opintoihin sisältyy myös sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto
  • Sosionomi (AMK), 210 op
  • Sosionomi (AMK), diakoniatyö, 210 op
  • Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö, 210 op
  • Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus, 210 op
  • Bachelor of Social Services, 210 op

Sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinto:

  • Sosionomi (YAMK), 90 op
  • Sairaanhoitaja (YAMK), 90 op
  • Terveydenhoitaja (YAMK), 90 op

Master’s Degree in Social Services and Health Care:

  • Master of Health Care, 90 op
  • Master of Social Services, 90 op

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusten toteutuksessa on otettu huomioon sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutukselle asetetut vaatimukset (EU direktiivit 77/452/ETY, 77/453/ ETY, 89/595/ETY, 2005/36/EY, 2013/55/EU, EU 97/43 EURATOM) sekä laki ja asetus terveydenhuollon henkilöstöstä (L 559/94, A 564/94). Koulutuksessa noudatetaan myös valtakunnallisesti sovittuja terveysalan koulutuksen osaamisvaatimuksia.

Sosionomi (AMK) -tutkinnossa ennen varhaiskasvatuslain uudistuksen siirtymäajan päättymistä aloittaneiden on mahdollisuus saada kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtävään, mikäli tutkintoon sisältyy opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja vähintään 60 op (L 272/2005, A608/2005, Diakin hallituksessa 16.2.2006 hyväksytyt täsmennykset). Vuonna 2010 tai sen jälkeen aloittaneet opiskelijat voivat saada lastentarhanopettajan kelpoisuuden sosionomi (AMK) -koulutuksessa. Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutus sisältää lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottamat opinnot. Sosionomi (AMK), diakoni- ja sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö -kelpoisuuden tuottamiin koulutuksiin ei voi sisällyttää lastentarhanopettajan kelpoisuuteen vaadittavia opintoja (Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus 6.4.2011).

Sosionomi (AMK), diakoni-, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö-, sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus- ja sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö -koulutuksissa opiskelija saa kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni/diakonissa) virkaan tai nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. Tämän kelpoisuuden saa 90 opintopisteen laajuisten teologisten opintojen ja seurakunnan ja kirkon työhön liittyvien ammattiopintojen perusteella. DSS-koulutuksessa ennen vuotta 2016 aloittaneet opiskelijat voivat saada kelpoisuuden Suomen evankelis-luterialisen kirkon diakonian (diakoni) virkaan.

Opintoihin tulee kuulua kirkkohallituksen päätösten mukaisesti

  • teologisia (Raamatun, kristinuskon ja kirkon hengellisen elämän tuntemukseen johdattavia) opintoja vähintään 20 op
  • diakonian alan ammattiopintoja vähintään 40 op (diakoni, diakonissa)
  • kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan ammattiopintoja vähintään 40 op (nuorisotyönohjaaja)
  • kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 op (varhaiskasvatuksen ohjaaja)
  • seurakunnan ja kirkon työelämään ja työyhteisöön liittyviä opintoja vähintään 15 op, johon sisältyy päätoimista harjoittelua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa vähintään 12 op
  • diakonian alan (diakoni, diakonissa), kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan (nuorisotyönohjaaja) tai kirkon varhaiskasvatuksen alan (varhaiskasvatuksen ohjaaja) opinnäytetyö 15 op.

Mikäli opiskelija suorittaa kirkollisen kelpoisuuden tuottavissa koulutuksissa 8 op:n laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, saa hän kelpoisuuden lähetyksen ja kansainvälisen työn ohjaajan tai lähetyssihteerin virkaan.

(Kirkon säädöskokoelma nro 124 / Kirkkohallitus 24.1.2017)


Humanistisen alan AMK-tutkinto:

  • Tulkki (AMK), viittomakieli ja tulkkaus, 240 op
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus, 210 op

Humanistisen alan YAMK-tutkinto:

  • Tulkki (YAMK), 90 op

3 § Avoin ammattikorkeakouluopetus

Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden.


4 § Erikoistumiskoulutukset

Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyökonsortiossa. (L 1173/2014.) Konsortio määrittelee erikoistumiskoulutuskohtaisesti ammattikorkeakoulututkinnot, esitystä opetus- ja kulttuuriministeriölle laatiessaan, joilla koulutukseen voidaan hakea. Samoin konsortio määrittelee erikoistumiskoulutuksen laajuuden, tavallisesti 30 opintopistettä.


2 Opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen

5 § Opiskelijaksi ottaminen

Diakin opiskelijoita ovat kaikki ne henkilöt, joilla on opiskeluoikeus jossain Diakin tarjoamassa koulutuksessa tai opinnoissa, kuten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa tai muissa erillisopinnoissa.

Opiskelijaksi ottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla.

Tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijoita otettaessa noudatetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä humanistisella alalla Ammattikorkeakoululain 932/2014 pykälää 26 Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset ja pykälää 27 Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti pykälien määräyksiä.

Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos näihin liittyy turvallisuusvaatimuksia ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.


6 § Yhteishaun käytännöt

Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annetun asetuksen (A 353/2003) mukaan yhteishakuun liittyvät tehtävät kuuluvat ammattikorkeakoulujen hakijapalveluille. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat valitaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulujen yhteis- tai erillishaun avulla lukuun ottamatta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta sekä Euroopan unionin rakennerahastoista rahoitettavaa koulutusta (A 982/2006 2 §). Osa yhteishaun opiskelupaikoista varataan niille, joilla ei ole aikaisempaa Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai jotka eivät ole ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta.

Hakijapalveluiden tehtäviin kuuluvat ammattikorkeakouluun lähetettyjen sähköisten hakemusten liitteiden ja paperihakemusten vastaanottaminen, käsittely ja säilytys, hakijoiden hakukelpoisuuden tarkistaminen, hakemiseen ja valintaan liittyvä yleinen tiedotus, muut yhteishaun käytännön järjestelyt ja opiskelijavalintarekisterin sekä ammattikorkeakoulukohtaisen osarekisterin ylläpitäminen.

Lisäksi Hakijapalveluiden tehtäviin kuuluvat muut opiskelijahaun ja valintaprosessin tehtävät mm. koulutustietojen päivitys, valintaperusteiden mallinnus, valintalaskennan toteuttaminen ym. Opintopolku.fi-palvelussa.

Hakijapalvelut vastaa myös todistusten tarkistamisen tiedotuksesta, ohjeistuksesta ja ajoituksesta. Diakin opintotoimistot tarkistavat alkuperäiset todistukset opintojen alkaessa viimeistään kahden viikon kuluttua opiskelijalle ilmoitetusta opintojen alkamispäivästä. Tarkistus tapahtuu vertaamalla alkuperäisiä todistuksia kopioihin ja hakijarekisteriin vietyihin tietoihin.

Hakijapalvelut hoitaa myös ammattikorkeakoulun oman henkilöstön koulutus- ja neuvontatehtävät yhteishakuun liittyvissä asioissa.

Hakijapalvelut toimii viranomaistehtävässä noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja opiskelijavalintarekisteriä ylläpitävän opetushallituksen ohjeita ja on velvollinen palvelemaan hakijoita tasapuolisesti hakukohteesta riippumatta.

Yhteishaun ulkopuoliset tutkintoon johtavat koulutukset (mm. työvoimapoliittinen koulutus, EU-rahoitteinen koulutus) hoitaa Diakin hakijapalvelut yhteistyössä opintotoimistojen kanssa.

Opiskelijoiden ilmoittautumiset ja opiskeluoikeusasiat hoidetaan suoraan opintotoimistoissa.


7 § Opiskelijavalinta

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen valintaperusteiden valmistelusta huolehtivat opintopalveluiden asiantuntija hakijapalveluissa yhdessä opinto-ohjaajien kanssa. Valmistelussa voi toimia apuna koulutuskohtaisia opiskelijavalintatiimejä. Opiskelijavalinnoissa noudatetaan pääsääntöisesti valtakunnallisia, alakohtaisia valintaperusteita.

Opinto-ohjaajat valmistelevat myös muut valintamenettelyyn liittyvät ohjeet. Vararehtori vahvistaa valintaperusteet.

Hakukohteet koulutuksittain:

  • Bachelor’s Degree in Social Services
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö
  • Sosionomi (AMK)
  • Sosionomi (AMK), diakoniatyö
  • Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö
  • Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus
  • Terveydenhoitaja (AMK)
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus
  • Tulkki (AMK), viittomakieli ja tulkkaus
  • Arvo- ja yhteisölähtöinen työn kehittäminen
  • Master’s Degree in Community Development, Human Rights and Conflict Resolution
  • Master’s Degree in Global Health Care
  • Johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittäminen
  • Osallisuuden edistäminen ja sosiaalinen kuntoutus
  • Syrjäytymisvaarassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
  • Tulkkaustoiminnan kehittäminen

Työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijat hakevat kunkin koulutuksen hakuohjeissa ja valintaperusteissa määriteltävällä tavalla. Valintaperusteet valmistelee toteuttavan toimipisteen opinto-ohjaaja. Vararehtori vahvistaa valintaperusteet.

Avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin opiskelijat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimuksia, mutta niihin osallistuminen saattaa edellyttää ennakkotietoja ja -taitoja sekä korkeakouluopinnoissa ja koulutusalalla tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Merkittävistä ennakkoedellytyksistä mainitaan opintojen ilmoittautumistietojen yhteydessä.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa 60 op tai hakukohtaisesti erikseen määriteltävän opintopistemäärän opintoja suorittanut opiskelija voidaan ottaa tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun erillishaun kautta. Erillishaun valintaperusteiden valmistelusta huolehtivat opiskelijapalveluiden asiantuntija hakijapalveluista yhdessä opinto-ohjaajien kanssa.

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijaksi ottamisesta päättää vararehtori opiskelijavalintakokouksen esityksestä.

Työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijaksi ottamisesta päättää koulutusjohtaja opiskelijavalintaryhmän esityksestä.

Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes todistukset tarkistetaan toimipisteiden opintotoimistoissa. Mikäli valintaan vaikuttavat todistusarvosanat ja/tai työkokemus, todistuskopioita verrataan alkuperäisiin todistuksiin. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, jos hakija ei toimita todistuksia 14 päivän kuluessa tai mikäli hakija on antanut haussa virheellisiä tietoja ja ei olisi oikein tiedoin oikeutettu saamaansa opiskelupaikkaan.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Diakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.


8 § Opiskelupaikan vastaanottaminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulut ilmoittavat hakijoille hyväksymisestä Oma opintopolku -palvelussa (www.opintopolku.fi). Lisäksi valituille lähetetään valintapäätös sähköpostitse. Hakija ottaa opiskelupaikan vastaan määräaikaan mennessä Oma opintopolku -palvelussa tai valintapäätöksen mukana tulleella lomakkeella. Jollei vastaanottoilmoitusta palauta määräajan sisällä, menettää opiskelupaikkansa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova, eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.


9 § Siirto-opiskelijaksi ottaminen

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu. Toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyvältä opiskelijalta edellytetään, että hän on ollut lähtöammattikorkeakoulussa läsnä olevana opiskelijana vähintään yhden lukukauden ja opintoja on kertynyt vähintään 55 op/lukuvuosi (ammattikorkeakoulututkinnot) tai vähintään 30 op/lukuvuosi (ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot). Opiskelija voi siirtyä suorittamaan vain samaa ammattikorkeakoulututkintoa. Siirto-opiskelijaksi voidaan ottaa vain toisessa ammattikorkeakoulussa kirjoilla oleva opiskelija. Siirto-opiskelijan on voitava suorittaa jäljellä olevat opinnot pääsääntöisesti opiskeluoikeusajassa. Siirto-opiskelijan opinto-oikeusaika on alkanut opiskelijan otettua paikan sitovasti vastaan lähtöammattikorkeakoulussa. Käytetyt läsnä- ja poissaololukukaudet siirtyvät opiskelijan mukana Diakiin.

Muista ammattikorkeakouluista Diakiin siirtoa anoneet opiskelijat haastatellaan ennen siirron hyväksymistä. Tarvittaessa ammattikorkeakoululla on oikeus pyytää opiskelija oppimis- ja työskentelyvalmiuksien sekä sosiaalisten valmiuksien arviointiin. Päätöksen siirron hyväksymisestä tekee vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä.

Hakijan tulee saada kirjallinen päätös viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen ilmoitetusta viimeisestä jättöpäivästä. Siirtohakemuksen hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan opiskelijan norminmukainen opiskeluoikeusaika. Tarkempi hakumenettely ja -aika kuvataan yhteishaku.diak.fi sivustolla.

Siirtyminen on ehdollinen siihen saakka, kunnes opiskelija ottaa opiskelupaikan sitovasti vastaan Diakista sekä ilmoittautuu läsnä olevaksi opiskelijaksi.


10 § Opiskeluoikeuden vaihtaminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Opiskeluoikeuden vaihtamista toiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen voi hakea vain sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Opiskeluoikeuden vaihtamisen edellytyksenä on, että opiskelijalla ei ole rästisuorituksia, tutkinto voidaan vaihdosta mahdollisesti aiheutuvista lisäopinnoista huolimatta suorittaa norminmukaisen opiskeluoikeusajan puitteissa ja että opiskeluryhmässä, johon opiskelija on siirtymässä, on tilaa. Vaihtoa voi hakea aikaisintaan yhden lukukauden opintojen jälkeen.

Opiskelija hakee opiskeluoikeuden vaihtamista kirjallisesti ja toimittaa perustellun hakemuksen opinto-ohjaajalle maaliskuun/lokakuun loppuun mennessä. Opiskelijan opinto-ohjaaja haastattelee hakijan, tarkistaa opiskelijan opintosuoritukset ja arvioi jäljellä olevien opintojen normiaikaisen suoritusmahdollisuuden.

Jos opiskeluoikeuden vaihtamisen ehdot täyttyvät, alan yliopettaja/koulutuspäällikkö/asian vastuulehtori keskustelee ko. opiskelijan kanssa koulutuksen vaihtamisen perusteista. Koulutuksen vaihdot käsitellään ja esitykset valmistellaan alan (yliopettaja/koulutuspäällikkö/vastuulehtori ja opinto-ohjaaja) yhteisessä työryhmässä.

Päätöksen opiskeluoikeuden vaihtamisesta tekee vararehtori työryhmän esityksen perusteella. Hakijalle toimitetaan kirjallinen päätös viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen viimeisestä jättöpäivästä. Päätökseen tyytymätön hakija voi hakea siihen oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut päätöksestä tiedon.


3 Ilmoittautuminen ja opinto-oikeus

11 § Ilmoittautuminen läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi

Opiskelijaksi hyväksytyn on hyväksymisilmoituksessa mainitun määräajan kuluessa ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.

Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevia ja työvoimapoliittisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevia opiskelijoita.

1.8.2015 ja sen jälkeen opintonsa aloittava opiskelija voi otettuaan opiskelupaikan vastaan ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007, siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995 mukaista palvelua),

2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai

3) on oman sairautensa tai vammansa takia kykenemätön aloittamaan opintojaan. (L325/2015.)

Opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi opintojen suoritusaikana muun kuin edellä mainitun syyn vuoksi enintään kahden lukukauden ajaksi. Poissaoloaikaa ei lasketa opintojen suoritusaikaan.

Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittanut opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan (Laki ammattiopinnoista annetun lain muuttamisesta 15 c § 26.9.2001). Diak ei sitoudu järjestämään vastaavia opintoja, mikäli niitä ei opintojen jatkuessa poissaolon jälkeen ole muutoin tarjolla.

Vain läsnä olevalla opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja ja saada suoritusmerkintöjä opintorekisteriin. Poissa olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla ei ole opintojen suoritusoikeutta. Poissa olevalla opiskelijalla ei myöskään ole oikeutta opinto- tai ateriatukeen eikä opiskelijakunnan jäsenyyteen liittyviin etuihin, mm. matka-alennuksiin.

Tarkemmat ohjeet läsnä/poissa olevaksi ilmoittautumisesta ovat opiskelijapalveluiden verkkosivuilla. Ei-aloittaneen, poissaololtaan palaavan opiskelijan on mahdollista aloittaa opinnot, kun sama koulutus, johon opiskelija on valittu, alkaa seuraavan kerran toimipisteessä, ellei hän pysty suorittamaan opintoja Diakin muissa toimipisteissä.


12 § Opiskeluoikeusaika

Diakissa ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan kolmen ja puolen tai neljän vuoden päätoimisten opintojen mittaisia. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset ovat laajuudeltaan puolentoista vuoden päätoimisten opintojen mittaiset. Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään niin, että päätoiminen opiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa (A 423/2005, 13 §). Kokopäiväopiskelijalla on oikeus suorittaa opintonsa yhtä vuotta niiden tavoitteellista opiskeluaikaa pidemmässä ajassa.

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa 1.8.2015 tai sen jälkeen aloittaneilla opiskelijoilla poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. (L325/2015, 30 §.)

Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittaneen opiskelijan kohdalla enintään kahden lukuvuoden poissaoloaikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan (Laki ammattiopinnoista annetun lain muuttamisesta 15 c § 26.9.2001).

Diak ei sitoudu järjestämään vastaavia opintoja, mikäli niitä ei opintojen jatkuessa poissaolon jälkeen ole muutoin tarjolla.

Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun. (L257/2015.)

Diakista eronneen opiskelijan tulee pääsääntöisesti hakea opiskelijaksi uudelleen normaalia hakumenettelyä käyttäen. Diak voi hakemuksesta ja opinto-ohjaajan haastattelun ja kirjallisen lausunnon perusteella palauttaa opiskeluoikeuden ilman uutta hakumenettelyä tapauksissa, joissa aikaisemmin suoritetuista opinnoista puuttuu vain opinnäytetyö tai joissa opinnot on suoritettu vuoden 2010 tai sen jälkeen käyttöön otetun opetussuunnitelman mukaan. Hakemus tulee toimittaa opinto-ohjaajalle, ja päätöksen tekee vararehtori.

Työvoimapoliittisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan opinto-oikeusaika on sama kuin koulutuksen toteutusaika.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa opinto-oikeusaika on sama kuin myönnettyyn opiskeluoikeuteen kuuluvien opintojen toteutusaika.

Kun opiskelijan opinto-oikeusaika ylittyy, opiskelijan opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa päättyy. Tämän jälkeen opinto-oikeutta on anottava vararehtorilta.

Opiskelija voi omalla ilmoituksellaan erota Diakista. Eronnut opiskelija ei ole enää kirjoilla ammattikorkeakoulussa, eikä hän siten voi enää suorittaa opintoja. Eroamisen jälkeen hänellä ei myöskään ole oikeutta opinto- tai ateriatukeen tai muihin opiskelijaetuihin. Eroaminen tulee tehdä kirjallisesti. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee ennen eroamista keskustella opinto-ohjaajan tai lukuvuosivastaavan kanssa aikeistaan.


13 § Opiskeluoikeusajan jatkaminen

Mikäli tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva opiskelija on käyttänyt opiskeluoikeusajan + yhden vuoden opiskeluajan, tulee hänen hakea opiskeluoikeuden jatkoa opintojen loppuun saattamiseksi.

Jatkoajan myöntämisperusteet perustuvat päätöksentekijän harkintaan ja arvioon opintojen loppuunsaattamisen edellytyksistä tutkintosäännössä esitettyjen perusteiden mukaisesti.

Opiskeluoikeuden jatkaminen edellyttää erityisiä syitä. Anomus tulee tehdä kirjallisesti opinto-ohjaajalle ennen opiskeluoikeuden päättymistä. Edellytyksenä lisäajan myöntämiselle on, että suorittamatta olevien opintojen laajuus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 60 op ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 40 op ja opinnot on voitava suorittaa loppuun yhdessä lukuvuodessa. Opiskeluoikeuden jatkamisesta päättää vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukselta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta (L 351/2003, 20 §).

Opiskeluoikeusajan jatkon saaneella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua poissa olevaksi. Poikkeuksena tähän on opiskelijan asepalvelus/siviilipalvelus, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, sekä opiskelijan kykenemättömyys suorittaa opintojaan oman sairauden tai vamman vuoksi.


14 § Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut läsnä tai poissa olevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla tai opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa (L 351/2003, 25 §). Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan (325/2015, 32 §).

Kun siirto-opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa (L325/2015).

Työvoimapoliittisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeluoikeus päättyy koulutuksen toteutusajan päättyessä.

Opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija ei voi suorittaa opintoja ennen kuin on uudelleen anonut ja saanut opiskeluoikeuden.

Hakemus opiskeluoikeuden palauttamiseksi tulee toimittaa opinto-ohjaajalle. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä. Opiskelijan opiskeluoikeus voidaan palauttaa, mikäli hänen jäljellä oleva opiskeluaikansa mahdollistaa valmistumisen opiskeluoikeusajan + 1 vuoden puitteissa. Opiskeluoikeutta palautettaessa huomioidaan opiskelijan opiskeluaikana käyttämät poissaololukukaudet ja opiskelija merkitään poissaolleeksi niiden lukukausien osalta, jolloin hänellä ei ole ollut opiskeluoikeutta. Jos sallittu poissaoloaika 1 tai 2 vuotta (2 tai 4 lukukautta) ylittyy, lasketaan ylimenevä poissaoloaika läsnäololukukaudeksi. Mikäli jäljellä oleva opiskeluaika (opiskeluoikeusaika + 1 vuosi) mahdollistaa opintojen loppuunsaattamisen Diakin opintotarjonnan puitteissa, voidaan opiskeluoikeus palauttaa.

Jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoululaissa säädetyn ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin takia ja hän hakee mainitun lain mukaisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi, hakemuksen käsittelystä peritään 50 euroa. Käsittelymaksu peritään myös silloin, kun opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa, koska hän ei ole suorittanut opintojaan ammattikorkeakoululain säätämässä ajassa ja hän hakee oikeutta saada lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi (A 1440/2014).


15 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen

Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi tutkintoon johtavassa koulutuksessa peruuttaa opiskeluoikeuden (L 932/2014), jos

  • opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa

tai

  • on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä

tai

  • opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi

tai

  • opiskelija on tuomittu rangaistukseen sellaisesta rikoksesta, joka voi olla esteenä sellaisille opinnoille tai opintoihin liittyvälle harjoittelulle, jotka olennaisesti edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä.

Jos opiskeluoikeus on peruutettu lain 932/2014 (terveydentilan tai toimintakyvyn perusteella) voidaan opiskeluoikeus palauttaa, kun syyt peruuttamiseen ovat poistuneet 932/2014 § 35. Hakemus terveys- tai toimintakykyselvityksineen toimitetaan vararehtorille.

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevat päätökset tekee Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa myönnetty opiskeluoikeus voidaan peruuttaa vararehtorin päätöksellä, mikäli

  • opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa

tai

  • on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään ole soveltuva toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa.

Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvistä päätöksistä voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta.


4 Opinnot ja niiden suorittaminen

16 § Opintojen ohjaus

Diakissa opinto-ohjauksesta ja sen kehittämisestä vastaavat opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajien lisäksi ohjausta antavat lukuvuosivastaavat ja opettajat.


17 § Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelija laatii opinto-ohjaajan ohjauksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Se muodostaa opiskelijalle suunnitelman opintojen tavoitteista ja etenemisestä. Se on asiakirja, jota voidaan tarkistaa vuosittain seuraavaa lukuvuotta varten. Opintojen aikaistaminen tai viivästyminen edellyttää opiskelusuunnitelman päivitystä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman hyväksyvät opiskelija ja opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaajan päätöksellä opiskelijalle voidaan myöntää kohtuullisia lääkärintodistukseen tai muihin lausuntoihin perustuvia opintojen suorittamiseen liittyviä erityisjärjestelyjä.

Opiskelijalla on oikeus kaikissa koulutuksissa sisällyttää AMK-tutkintoonsa sen laajuudeksi säädetyn opintopistemäärän ylittäviä opintoja viiden (5) opintopisteen verran edellyttäen, ettei hänen valmistumisensa tästä syystä viivästy.

Opiskelija voi suorittaa opintoja HOPSin mukaisesti myös muualla kuin kotikampuksellaan. Ensimmäisen lukukauden opinnot opiskelija kuitenkin suorittaa siellä kampuksella, josta hän on saanut opiskelupaikan. Ennen ilmoittautumista toisen kampuksen opintoihin opiskelijan tulee tarkistaa HOPSinsa opinto-ohjaajan kanssa.


18 § Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

Tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen osalta opinto-ohjaajalta ja muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen osalta opintokokonaisuuden tai opintojakson AHOT-vastaavana toimivalta opettajalta. Opiskelijalla on vastuu osaamisensa todistamisesta ja tietojen toimittamisesta. Osaamisen tunnustaminen, hakumenettelyt ja päätöksenteko kuvataan opiskelijapalveluiden verkkosivuilla olevissa ohjeissa. AHOT-ohjeiden soveltamisesta avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa säädetään lisää avoimen ammattikorkeakoulun omassa ohjeessa. Yhteistutkinnoissa AHOT-asioissa toimitaan yhteistyössä tutkintoa tarjoavien korkeakoulujen kanssa silloin, kun kyseisen opintokokonaisuuden opetuksesta vastaa toinen korkeakoulu.

Opinnollistaminen tarkoittaa työnteon ja korkeakouluopiskelun yhdistämistä, ja siinä haetaan vaihtoehtoista suoritustapaa jollekin tietylle kokonaisuudelle. Opinnollistaminen on työlähtöistä opintojen henkilökohtaistamista eri muodoissa, mutta keskeisin niistä on malli, jossa päivä-, ilta- tai viikonlopputyössä käyvä opiskelija esittää opintojakson suorittamista kyseistä työtä tekemällä. Opinnollistamisen hakumenettelyt, dokumentointi ja päätöksenteko kuvataan opiskelijapalveluiden verkkosivuilla sekä opinnollistamisen Moodlerooms-kurssialueella olevissa ohjeissa.


19 § Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on

  • laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;
  • valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;
  • edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;
  • riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön (A 1129/2014 § 4).

20 § Harjoittelu

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Harjoittelun vähimmäismäärät tutkinnoittain ovat:

  • Sairaanhoitaja (AMK) 90 op; Sairaanhoitaja (AMK), + Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kelpoisuus 90 op
  • Terveydenhoitaja (AMK 240 op) 100 op
  • Sosionomi (AMK) 58 op; Sosionomi (AMK) + Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kelpoisuus 48 op
  • Bachelor of Social Services 43 op; ennen vuotta 2016 aloittaneet 45 op
  • Tulkki (AMK), viittomakieli ja tulkkaus 31 op
  • Tulkki (AMK), asioimistulkkaus 35 op

Terveysalalla harjoittelun vähimmäisopintopistemäärää ohjaa EU-direktiivi 2005/36/EY. Sairaanhoitajan (AMK) ja terveydenhoitajan (AMK) ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta toteutuu 15 op opinnäytetyönä.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut edellistä harjoitteluaan hyväksytysti, ei voi ilman erityisperusteluja aloittaa seuraavaa harjoittelua. Samoin opiskelija, joka ei ole suorittanut hyväksytysti harjoittelujen kannalta keskeisiä opintoja, ei voi ilman erityisperusteluja aloittaa seuraavaa harjoittelua.

Terveysalan koulutuksessa Osallisuus ja ohjaus -temaattisen kokonaisuuden harjoitteluun osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Turvallinen lääkehoito ja -laskenta opintojakson hyväksytysti. Jokaiseen harjoitteluun sisällöllisesti liittyvät lääkehoidon ja lääkelaskujen opinnot tulee olla suoritettu hyväksytysti.

Harjoittelua voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella HOPSin mukaisesti ja noudattaen Diakin harjoitteluohjeita.

Avoimina ammattikorkeakouluopintoina suoritettavan harjoittelun edellytyksistä säädetään erikseen avoimen ammattikorkeakoulun omassa ohjeessa.

Harjoittelujaksoilla työssä oppimisen arvioimiseksi järjestetään arviointikeskusteluja, joihin osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja sekä opettaja. Keskustelun pohjana ovat opiskelijan oppimistavoitteet ja itsearviointi sekä työelämän edustajan antama palaute. Arviointi on sekä ohjaavaa että kokoavaa. Mikäli riski harjoittelun hylkäämiseen on olemassa, ohjaavan opettajan tulee järjestää arviointikeskustelu välittömästi hylkäämissyyn ilmettyä. Harjoittelukäytännöissä noudatetaan Diakin verkkosivuilla olevia ohjeistuksia ja käytetään sivuilla olevia lomakkeita.


21 § Kieliopinnot

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa:

  • sellaisen ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon, joka vastaa laissa (424/2003, 6 §) määriteltyä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa ruotsin kielen taitoa kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen;
  • sellaisen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä kohdissa 1 ja 2 säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Näissä tapauksissa kielitaitovaatimuksista vapauttamisen päätöksen tekee todistusten perusteella opinto-ohjaaja. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneet opiskelijat, jotka eivät ole opiskelleet ruotsin tai englannin kieltä, vapautetaan ko. kielen kielitaitovaatimuksista ilman erillistä anomusta.

Lisäksi ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kohdissa 1 ja 2 säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Tutkintolautakunta päättää vapautuksista asetuksen 1129/2014 7 § mukaisista kielitaitovaatimuksista. Vapautuksen kriteerit on hyväksytty Diakin tutkintolautakunnassa (4.6.2012). Anomuksessa tulee olla mukana todisteelliset perustelut vapautukselle sekä opinto-ohjaajan ja nimetyn kieltenopettajan puolto tai lausunto.

Kielitaitovaatimuksista vapauttamisen erityisiä syitä ovat: opiskelija ei ole opiskellut ko. kieltä, opiskelija ei ole opiskellut lainkaan ruotsin tai englannin kieltä toisen asteen koulutuksessa, opiskelijan terveydellinen syy, esim. vaikea-asteinen lukivaikeus tai opintojen kuluessa kieliopinnot osoittautuvat ylivoimaisiksi esim. puutteellisen lähtötason vuoksi. Anomus tehdään valmiille lomakepohjalle (Kielten vapautusanomus A tai B). Lisätietoja vapauttamisprosessista saa kieltenopettajilta tai opinto-ohjaajilta.

Tutkintolautakunta voi vapauttaa kypsyysnäytteen suomen kielen suorittamisesta sellaisen suomenkielisen koulutuksen opiskelijan, jonka äidinkieli ei ole suomi. Vapautuksen kriteerit määritellään tarkemmin ohjeessa Kieliopintojen/kielitaitovaatimusten vapautuskäytännöt Diakissa.

Mikäli opiskelija vapautetaan kielitaitovaatimuksista, hänen tutkintonsa kokonaislaajuus ei muutu. Vastaavan laajuisten opintojen suorittaminen sovitaan opinto-ohjaajan kanssa.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Työkielen vaihtaminen ennen kieliopintojen aloitusta Tulkki (AMK), asioimistulkkaus -koulutuksessa on mahdollista vain poikkeustilanteissa. Kielenvaihto voi tulla kyseeseen vain ennen kuin varsinaiset kieliopinnot ovat alkaneet, käytännössä ensimmäisen lukukauden aikana. Kielen vaihtamisen perusteeksi opiskelijan tulee suorittaa kielikoe, joka vastaa valintakokeiden toisen työkielen testausta. Työkielen vaihto on mahdollista vain, mikäli opiskelija läpäisee testin riittävällä tasolla. Mikäli kielitestaus ei osoita riittävää kielitaitoa, opiskelijan opinto-oikeus säilyy normaalisti ja hän jatkaa opintojaan siinä kielessä, johon hän on tullut alun perin valituksi.


22 § Muut tutkintoon kuuluvat opinnot

Vapaasti valittavat, täydentävät, vaihtoehtoiset ja suuntaavat opinnot selviävät opetussuunnitelmasta ja kunkin lukuvuoden opetustarjonnasta.

Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan hyväksyä 2–10 op aktiivista toimintaa Diakin ja/tai O’Diakon toimielimissä, kehittämis- tai tutortoiminnassa opintokokonaisuuden Opiskelijajärjestö- ja kehittämistoiminta mukaisesti.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu opetussuunnitelman mukainen määrä vapaasti valittavia opintoja.


23 § Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen. Opinnäytetyöhön liittyvä tarkempi ohjeistus on oppaissa Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (ennen vuotta 2015 voimaan tulleet opetussuunnitelmat) ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (vuonna 2015 ja sen jälkeen voimaan tulleet opetussuunnitelmat). Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas ohjaa erityisesti uusien opinnäytetöiden tekemisessä ja arvioinnissa. Aikaisemmin aloitettujen opinnäytetöiden osalta uuden ja aikaisemman oppaan ohjeita sovelletaan joustavasti.

Opinnäytetyö tehdään lähtökohtaisesti suomen kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee suomenkielisessä koulutuksessa, ja englannin kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee englanninkielisessä koulutuksessa. Perustelluista syistä (esim. työelämälle tehtävä opinnäytetyö) voidaan koulutusjohtajan päätöksellä tehdä poikkeus edellä mainitusta.

Opinnäytetyön julkaistava osa voi olla muodoltaan joko monografia tai osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön raportti sekä terveydenhoitaja (AMK) -tutkinnon toisen opinnäytetyön (KEH5-opintojakson Kehittämistehtävä 5 op) kohdalla blogikirjoitus. Opinnäytetyö arvioidaan tämän dokumentin perusteella. Monografian ja osasuorituksista koostuvan opinnäytetyön raportin vaatimukset määritellään tarkemmin Diakin Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa (2016).

Opinnäytetyön muotoa ja suhdetta muihin opintoihin käsitellään tarkemmin oppaissa Kohti tutkivaan ammattikäytäntöä (ennen vuotta 2015 voimaan tulleet opetussuunnitelmat) ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (vuonna 2015 ja sen jälkeen voimaan tulleet opetussuunnitelmat).

Toista korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija voi hyödyntää aikaisempaa opinnäytetyötään uudessa tutkinnossa. Samoin opiskelija, joka on tehnyt toisessa ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön valmiiksi ennen siirtymistään Diakin opiskelijaksi samaan koulutukseen, voi hyödyntää jo tekemäänsä opinnäytetyötään. Myös opiskelija, joka on suorittanut Diakissa ammattikorkeakoulututkinnon ja tulee samaan koulutukseen suorittamaan uutta kelpoisuutta (esim. lastentarhanopettajan kelpoisuus), voi hyödyntää aikaisempaa opinnäytetyötään. Ohje aikaisemman opinnäytetyön hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä reunaehdoista on opiskelijapalveluiden verkkosivuilla ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa.

Terveydenhoitaja (AMK) -koulutuksessa tehdään kaksi opinnäytetyötä. Sairaanhoitajatutkintoon kuuluvan opinnäytetyön (15 op) tulee olla valmis ennen KEH5-opintojaksoon liittyvää kehittämistehtävää (5 op). Ensimmäisestä opinnäytetyöstä hyväksi luetaan 10 op terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon liittyvään opinnäytetyöhön.

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota opinnäytetyön aiheeseen ja tehtävän asetteluun, perusteluihin, opiskelijan omaan ajatteluun ja toimintaan, opinnäytetyön rakenteeseen sekä opinnäytetyön julkistamiseen ja hyödyntämiseen. Arviointikriteerit kuvataan yksityiskohtaisesti oppaissa Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (2010) ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (2016).

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arvioinnissa kiinnitetään huomiota tehtävän merkityksellisyyteen työelämälle, tietoperustaan ja tiedonhankintaan, menetelmien ja prosessin hallintaan, tuloksiin ja niiden hyödyntämiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen sekä kieleen, rakenteeseen ja viestintään. Arviointikriteerit kuvataan yksityiskohtaisesti oppaassa Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä (2010) ja Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas (2016). Opinnäytetyö voi olla muodoltaan raportti tai artikkeli.

Opinnäytetyöt tehdään pari- tai ryhmätöinä. Joissakin tilanteissa on mahdollista tehdä opinnäytetyö myös yksilötyönä. Ryhmätyönä tehtävästä opinnäytteestä annettava arvosana on joko ryhmän yhteinen tai se annetaan kullekin opiskelijalle erikseen.

Opinnäytetyön tarkastavat työn ohjaava opettaja sekä vähintään yksi muu tarkastaja. He laativat opinnäytetyöstä lomakepohjaan lausunnon, joka sisältää työn kokonaisarvosanan ja arviointikriteerien eri osa-alueiden arvosanat sekä lyhyen sanallisen yhteenvedon arvioinnista. Opinnäytetyön arviointikriteerien kuvaukset ovat lausunnon liitteenä.

Jokaisen opiskelijan tulee tallentaa opinnäytetyönsä Theseus-tietokantaan valmiin opinnäytetyön luovutuspäivään mennessä. Opiskelija voi tehdä päätöksen tallennetun opinnäytetyön julkaisematta jättämisestä yhdessä koulutusjohtajan kanssa. Toista korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan opinnäytetyö tallennetaan myös Theseukseen, mutta sitä ei julkaista siellä, mikäli opiskelija on saanut opinnäytetyöstään osan hyväksi luetuksi aikaisemman opinnäytetyönsä perusteella. Tarkempia tietoja hyväksi lukemisen ehdoista löytyy opiskelijapalveluiden verkkosivuilla.

Terveydenhoitajatutkinnon opinnäytetyöt (KEH5-opintojakson Kehittämistehtävä 5 op) tallennetaan Theseuksen sijaan Diakin sisältökanavaan, mutta töiden julkaisemisesta päättävät kanavan toimitus ja opinnäytetyön arvioijat.

Opinnäytetyöt arkistoidaan voimassa olevan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Kaikkien opinnäytetöiden paperikappaleet säilytetään opintotoimistoissa.

Erittäin merkittävien syiden vuoksi opinnäytetyön osia (esim. liitteitä, tausta-aineistoa) voidaan julistaa salaiseksi määräajaksi. Opinnäytetyön tekijän tulee tehdä tästä anomus tutkintolautakunnalle. Anomukseen tulee liittää opinnäytetyön tarkastajien lausunto. Rehtori päättää asiasta tutkintolautakunnan esityksestä. Opinnäytetyön raportti on kuitenkin aina julkinen. Opinnäytetyöstä annettava henkilökohtainen lausunto ei ole julkinen (L 621/1999 23 §, mom. 30).

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (A 1129/2014, 8 §). Tutkintolautakunta päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksen 1129/2014 8 §:ssä tarkoitettua kielitaitoa. Englanninkielisissä koulutuksissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kypsyysnäyte on muodoltaan mediatiedote. Kypsyysnäytettä ei tehdä terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön (Kehittämistehtävä 5 op) kohdalla.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotusti ohjaajan antamasta aiheesta opinnäytetyön alueelta. Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä sisällön että kieliasun osalta. Poikkeustapauksessa kypsyysnäyte voidaan suorittaa vaihtoehtoisella suoritustavalla (esimerkiksi artikkelin kirjoittaminen). Tällöin tekstin kieliasun tarkistuksesta sovitaan erikseen suomen kielen opettajan kanssa. Kypsyysnäytteestä annetaan arvosana hyväksytty/hylätty.


24 § Opiskelu työelämän toimintaympäristöissä

Diak on solminut työelämätahojen kanssa ammattikorkeakoulupedagogiikan mukaisia kumppanuuksia. Työelämän toimintaympäristöissä osaaminen rakentuu työelämän edustajien, opiskelijoiden ja Diakin henkilöstön työskennellessä yhdessä. Toiminnassa yhdistyvät tutkimus, kehittäminen ja opetussuunnitelmien tavoitteiden mukainen oppiminen. Osa opetussuunnitelman mukaisista opinnoista toteutuu työelämään sidotuissa osallistavan ja tutkivan kehittämisen (OSKE) osioissa, näiden toteutussuunnitelmissa määritellyllä tavalla.


25 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla korkeakouluissa ja/tai harjoittelupaikoissa henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa sovituilla tavoilla ja Diakin ohjeistusten mukaisesti.

HOPSin mukaisten edeltävien opintojen tulee olla suoritettuna kansainvälisen opiskelijavaihdon valmennusohjelman alkuun mennessä ennen kansainvälisiin opintoihin osallistumista.

Kansainvälisten opintojen tulee toteutua opiskeluoikeusaikaisen opiskelun aikana, eikä vaihtoon osallistuminen saa viivästyttää valmistumista. Poikkeuksena ovat opiskelijat, joilla on erityissyistä kirjattu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan pidennetty opiskeluaika. Tällöinkin vaihtoon hakemisen tulee tapahtua opiskeluoikeusajan kuluessa.


26 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin lukukausittain erillisen opiskelijapalveluiden verkkosivuilla olevan ohjeen mukaisesti. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin avoimeen ammattikorkeakouluun ilmoittautumisen yhteydessä.

Hyväksyttävä opintosuoritus edellyttää opetussuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista opintojen vaiheen edellyttämien osaamisen arviointikriteerien mukaisesti.

Opintojen suorittaminen edellyttää opetukseen osallistumista ja opintojaksoon kuuluvien tehtävien ja tenttien hyväksyttyä suorittamista. Osallistumisen kriteerit ilmoitetaan opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Vain läsnä olevaksi ilmoittautuneet opiskelijat voivat osallistua opetukseen ja suorittaa opintoja.

Monimuotokoulutuksessa opiskelijan tulee osallistua lähiopetusjaksoille ja etäjaksojen työskentelyyn toteutussuunnitelman vaatimusten mukaisesti.

Opiskelijan voi poistaa opintokokonaisuuden tai opintojakson osallistujalistalta yhden viikon kuluttua opintojakson alkamisesta, mikäli hän ei ole osallistunut opetukseen eikä ole vastannut yhteydenottoihin tai hänen kanssaan ei ole sovittu opintokokonaisuuden tai -jakson normaalista poikkeavasta aloittamisesta. Lyhytkestoisissa opintojaksoissa (2–3 viikkoa) opiskelija voidaan poistaa osallistujalistalta, mikäli hän ei ole osallistunut opintojakson aloitukseen, joka voi olla esim. avausluento, info tai jokin muu toteutussuunnitelmassa ilmoitettu käytäntö.

Tutkinto-opiskelijoiden opinnot etenevät HOPSin mukaisesti. Harjoitteluiden suorittamisessa noudetaan tutkintosäännön pykälää 20.

Terveydenhoitotyön koulutuksessa Elämänkulkujen moninaisuus ja terveyden edistäminen II sekä Soveltava ja kehittävä asiantuntijuus -temaattisten kokonaisuuksien suoritusjärjestystä voidaan vaihtaa HOPS-keskustelun perusteella keskenään. Tämä edellyttää, että opiskelija on suorittanut 2 op:n laajuiset kohdassa rokotusosaamisen opinnot: Rokottaminen ja tartuntatautien ehkäisy LÄÄ0601A15S ja Rokotusohjaus ja rokotustaidot LÄÄ0901A15S.

Sosiaalialan koulutuksessa Varhaiskasvatuksen pedagoginen harjoittelu samoin kuin muiden sosiaalialan suuntaavien opintojen harjoittelu voi toteutua vasta, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti vähintään puolet suuntaavien opintojen teoriaosuudesta.

Viittomakielen ja tulkkauksen opinnot muodostavat oppimista syventävän ja laajentavan spiraalisen kehän. Tästä syystä opintojen suorittaminen opetussuunnitelmassa olevassa järjestyksessä on tärkeää. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa merkittävästä opintojen suorittamisjärjestyksestä poikkeamisesta tulee aina sopia erikseen opinto-ohjaajan kanssa.


27 § Opintosuoritusten arviointi

Koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisesti ja/tai kirjallisesti tenttien, harjoitustöiden, näyttöjen tai muiden soveltuvien menetelmien avulla. Opiskelijan tulee saada opintokokonaisuuden tai opintojakson alkaessa tiedot arvioinnin kriteereistä. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojaksojen tavoitteisiin ja Diakin arviointikriteereihin.

Arviointiasteikko on joko kiitettävä 5, hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, tyydyttävä 1 tai hyväksytty/hylätty tai Osall. (Osallistunut opetukseen).

Vuonna 2015 hyväksytyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevien sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelut arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella.

DSS-koulutuksessa arvioidaan ennen vuotta 2016 aloittaneiden opiskelijoiden harjoittelujaksot hyväksytty/hylätty tai kiitettävä, hyvä, tyydyttävä -periaatteella. Vuonna 2016 hyväksytyn englanninkielisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevien harjoittelut arvioidaan hyväksytty/hylätty -periaatteella.

Humanistisella alalla harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty.

Harjoittelun arvioinnista vastaa harjoittelun ohjaava opettaja.

Humanistisella alalla asioimistulkkauksen koulutuksen loppukokeen osatentit arvioidaan ja merkitään numeerisesti opintorekisteriotteeseen.

Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa loppukokeen osatentit arvioidaan numeerisesti ja opintojaksojen arvosanaksi tulee Osall. (osallistunut opetukseen). Opintokokonaisuuden suorittaminen kirjataan merkinnällä Osall. (osallistunut opetukseen).

Arviointia Osall. (osallistunut opetukseen) käytetään lisäksi kielten opetuksessa aktiivisesti osallistuneen, kielitaitovaatimuksista vapautetun opiskelijan arvioinnissa.

Pari- ja ryhmätehtävissä edellytetään työmäärän jakautuvan tasapuolisesti. Opiskelijan on pyydettäessä kyettävä osoittamaan oma osuutensa yhteiseen tuotokseen. Tehtävän arvioinnissa voidaan kullekin opiskelijalle antaa perustellusti eri arvosana.

Mikäli opiskelija palauttaa oppimistehtävänsä myöhässä kyseiselle suoritukselle sovitusta palautusajasta ilman perusteltua syytä, hänen saamansa arviointi laskee yhdellä numerolla. Mikäli myöhästyneen oppimistehtävän numeroksi on tulossa yksi (1) ennen arvosanan laskemista yhdellä numerolla, tehtävä on hylätty.

Opiskelijan tulee saada palaute, arviointi ja opintorekisterimerkintä 1 kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä. Mikäli opiskelija ei ole palauttanut arvioitavaa suoritustaan ajallaan, 1 kuukausi lasketaan ennakkoon ilmoitetusta Diakin yhteisestä rästitehtävien palautuspäivästä. Hoitotyön koulutuksessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa sekä uusia lääkehoidon ja -laskujen tentit sekä saada niistä arvioinnit opintorekisteriin ennen saman lukukauden harjoittelun alkua.

Opintokokonaisuuden/opintojaksojen/osasuoritusten arvosanat kirjataan Diakin opintorekisteriin. Vuonna 2010 tai sen jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden osalta kirjataan opintorekisteriin opintojaksoihin kuuluvat osasuoritukset. Opintojaksosta vastaava opettaja huolehtii siitä, että suoritukset kirjataan opintorekisteriin välittömästi arvosanan vahvistamisen jälkeen.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuoritusten arviointiperusteet on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta (A 352/2003, 19 §). Opintojaksosta vastaavat opettajat huolehtivat, että suoritukset (tenttitulokset, harjoitteluarvioinnit yms.) säilytetään kuuden kuukauden ajan, minkä jälkeen ne hävitetään.


28 § Opintosuoritusten arvioinnin oikaisu

Opintosuorituksensa arviointiin tai aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen päätöksen tehneeltä opinto-ohjaajalta, opettajalta, opettajatiimiltä tai -ryhmältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen. Tämän jälkeen opiskelija, joka on tyytymätön opettajan päätökseen, voi hakea siihen kirjallisella pyynnöllä oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon (L 932/2014, 57 §).

Arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

  • Opiskelija pyytää kirjallisesti oikaisua arvioinnin antajalta 14 vrk:n kuluessa arvioinnin saamisesta
  • Edellä mainittu arvioija arvioi opiskelijan suorituksen tai hakemuksen (esim. tentti, tehtävä, opinnäytetyö, AHOT) uudelleen
  • Arvioija kirjoittaa perustelut arvioinnilleen ja antaa palautteen opiskelijalle
  • Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen uudelleen arviointiin, aikaisemman arvioijan esimies päättää suoritukselle uuden arvioijan, joka arvioi suorituksen tai hakemuksen ja kirjoittaa siitä lausunnon
  • Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön, hän ottaa kirjallisesti yhteyttä tutkintolautakunnan sihteeriin 14 vrk:n kuluessa saatuaan uuden arvioinnin
  • Tutkintolautakunnan sihteeri antaa opiskelijalle ohjeet oikaisupyynnön jättämisestä tutkintolautakunnalle
  • Opiskelija lähettää tutkintolautakunnan sihteerille kirjallisesti oikaisupyynnön tarvittavine liitteineen viimeistään viikkoa ennen tutkintolautakunnan kokousta.

29 § Opintosuoritusten uusinta ja arvosanan korottaminen

Hyväksyttyä opintosuorituksen arvosanaa ei voi korottaa. Hyväksyttyä arvosanaa ei myöskään poisteta opintorekisteristä. Hylätty opintojakson suoritus voidaan uusia kaksi kertaa, ellei erityisistä syistä toisin sovita.


30 § Opintojen vanhentuminen

Opiskelijan tulee suorittaa opintojaksoihin kuuluvat oppimistehtävät, tentit ja muut suoritukset toteutussuunnitelman mukaisesti. Mikäli tutkinto-opiskelija ei perustelluista syistä voi suorittaa tehtäviä tai tenttejä sovitussa aikataulussa, on hänen kuitenkin hoidettava rästissä olevat suoritukset opintojakson opettajan ohjeistuksen mukaisesti mahdollisimman pian. Opettajalla on seuraavasta Diakin uusintatentti- tai rästitehtävien palautuspäivästä 1 kk aikaa tarkistaa ja merkitä suoritus MyDiakiin. Mikäli rästejä on vielä seuraavan lukukauden lopussa, opiskelija laatii suunnitelman rästien suorittamiseksi ja toimittaa sen opinto-ohjaajalle. Jos kesken jääneen opintojakson jälkeen on kulunut kokonainen lukukausi, voidaan opiskelija ohjata tekemään kyseinen opintojakso uudestaan. Opintosuoritusten puuttuminen voi estää opinnoissa etenemisen ja se voi vaikuttaa opintotuen myöntämiseen tai takaisinperintään ja viivästyttää opiskelijan valmistumista.

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan oikeus suorittaa tehtäviä tai tenttejä päättyy opintojen toteutusajan päättyessä, ellei hän tätä ennen erikseen sovi myöhemmästä palautusajasta vastaavan lehtorin kanssa. Kesken jääneiden opintosuoritusten tietoja ei luvata säilyttää, eikä avoimen amk:n opiskelija voi opiskeluoikeuden päätyttyä enää täydentää puuttuvia tehtäviä, tenttejä tai muita suorituksia. Mikäli opiskelija saa uuden opiskeluoikeuden kyseisiin opintoihin, on se suoritettava kokonaisuudessaan sen hetkisten vaatimusten mukaisesti.

Opintorekisteriin tuodut opintosuoritukset eivät vanhene tutkinnon suoritusaikana, joka on tutkinnon opiskeluoikeusaika lisättynä yhdellä vuodella.

Ennen vuotta 2015 hyväksyttyjen suomenkielisten opetussuunnitelmien mukaan sekä ennen vuotta 2016 hyväksytyn englanninkielisen sosiaalialan koulutuksen opetussuunnitelman mukaan opiskelevat tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa puuttuvia opintojaan oman HOPSinsa mukaisesti niin kauan niitä on tarjolla. Opinnot on kuitenkin suoritettava viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun opintokokonaisuus on viimeisen kerran tarjolla. Muussa tapauksessa puuttuvat opintosuoritukset tehdään opintojaksokohtaisesti / voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.


31 § Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Opiskelijan tulee hakea tutkintotodistusta MyDiakissa viimeistään kolme viikkoa ennen valmistumispäivää. Todistushakemusten tarkat jättöpäivät ilmoitetaan lukukausittain opiskelijapalveluiden verkkosivuilla.

Opiskelija voi hakea todistusta vasta kun opintosuoritusotteelta löytyvät kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset. Poikkeuksina ovat touko- ja joulukuun valmistumiset. Touko- ja joulukuussa valmistuva voi hakea todistusta, vaikka HOPSin mukaan meneillään olevien opintojen suoritukset eivät vielä kaikki löydy opintosuoritusotteelta.

Ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käyvät ilmi ainakin tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus, tutkintonimike, opiskelijan osoittama kielitaito sekä tarvittaessa tutkintoon sisältyvät ammatilliset kelpoisuudet.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käy ilmi ainakin tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus ja tutkintonimike.

Opintojen arvosanat sekä osaamisen tunnustamiset kirjataan tutkintotodistuksen liitteenä olevaan opintosuoritusotteeseen.

Yhteistutkintojen todistusten osalta noudatetaan sitä, mitä yhteistyösopimuksissa on todistuksista todettu.

Mikäli opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen 24.1.2017 päätöksen mukaiset vähintään 90 opintopisteen laajuiset kirkolliset opinnot (teologiset opinnot sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyvät ammattiopinnot), tutkintotodistukseen merkitään myös kelpoisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni, diakonissa), nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan (Kirkon säädöskokoelma nro 124).

Mikäli em. opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen 24.1.2017 päätöksen mukaiset vähintään 8 op:n laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, merkitään todistukseen kelpoisuus lähetyksen ja kansainvälisen työn ohjaajan tai lähetyssihteerin virkaan (Kirkon säädöskokoelma nro 124).

Mikäli opiskelija on suorittanut asetuksen 608/2005 mukaiset vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot, tutkintotodistukseen merkitään myös lastentarhanopettajan kelpoisuus (L 272/2005, A608/2005, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 16.2.2006 hyväksytyt täsmennykset).

Tutkintotodistukseen kirjataan suoritetuksi sen tutkinnon nimi, joka on voimassa valmistumisaikana.

Viittomakielentulkin koulutusohjelmasta valmistuvat opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa 2013 tai aiemmin, voivat ilmoittaa tutkintotodistuksen hakemisen yhteydessä, merkitäänkö todistukseen tutkintonimikkeeksi Viittomakielentulkki (AMK) vai Tulkki (AMK).

Humanistisella alalla viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksen tutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukseen merkitään opiskelijan suuntautuneisuus kielten väliseen tulkkaukseen (suomen kieli ja suomalainen viittomakieli) tai kielensisäiseen tulkkaukseen (suomen kieli ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät) sekä syventävät opinnot, jotka sisältyvät tutkintoon.

Mikäli opiskelija on suorittanut tutkinnon osana syventävinä opintoinaan Kelan tulkkauspalvelujärjestelmään kelpoisuuden tuottavat kuuroutuneille ja kuurosokeille tulkkauksen opinnot ja niihin liittyvät loppukokeet osana tutkintoaan, hänelle tulee merkintä opinnoista tutkintotodistukseen.

Mikäli opiskelija on suorittanut syventävinä opintoinaan pedagogisen ohjauksen opinnot ja niihin liittyvät loppukokeet osana tutkintoaan, hänelle tulee merkintä opinnoista tutkintotodistukseen.

Tutkintoon sisältyvistä kirjoitustulkkauksen opinnoista, jotka tuottavat kelpoisuuden Kelan palvelujärjestelmässä kirjoitustulkkina toimimiseen, tulee merkintä tutkintotodistukseen.

Asioimistulkkauksen koulutuksen tutkintotodistukseen merkitään Kielitaito-kohtaan tulkkauskielet (esim. suomi ja arabia).

Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista annetaan opintosuoritusote.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun aikana (A1129/2014 10 §).

Ammattikorkeakoulu antaa kaikille tutkinnon suorittaneille ja pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä (A 1129/2014 10 §).

Ammattikorkeakoulu tai lehtorit eivät voi myöntää tai kirjoittaa opiskelijoille suosituksia työnantajaa tai harjoittelupaikkaa varten.


5 Muut säädökset

32 § Tutkintolautakunta

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, joka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja tai lehtori ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja ja toisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija (L 932/2014).

Tutkintolautakunta on toimivaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä on kokouksessa läsnä. Tutkintolautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää ammattikorkeakoulun hallitus (L 932/2014 19 §).

Diakin tutkintolautakunnan tehtäviin kuuluu

  • päättää opintosuoritusten sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvistä oikaisupyynnöistä (L 392/2014 57 §)
  • päättää opiskelijoiden vapautusanomukset asetuksen 1129/2014 7 §:ssä määrätystä kielitaidosta
  • päättää opiskelijoiden anomukset ammattikorkeakoulututkinnon nimestä
  • päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksen 1129/2014 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa
  • vastaa tutkintosäännön tulkinnasta ja soveltamisperiaatteista
  • hoitaa ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamishakemuksiin liittyvän valmistelun ja päättää opintojen laajuudesta ja sisällöistä
  • käsittelee opiskelijavalinnan oikaisupyynnöt ja tekee niistä päätöksen
  • suorittaa muut rehtorin tai ammattikorkeakoulun hallituksen tutkintolautakunnalle määräämät tehtävät.

Tutkintolautakunta pitää päätöksistään pöytäkirjaa, joka on julkinen asiakirja. Pöytäkirjan liitteet, jotka sisältävät opiskelijoiden henkilökohtaisia tietoja, eivät ole julkisia.


33 § Opiskeluhyvinvointiryhmä

Kaikissa Diakin toimipisteissä on moniammatillinen opiskeluhyvinvointiryhmä. Opiskeluhyvinvointiryhmän toiminnalla pyritään luottamuksellisesti tukemaan ja auttamaan opiskelijaa jaksamaan muuttuvissa elämäntilanteissa sekä löytämään kulloinkin paras mahdollinen ratkaisu opiskelijan voimavarat huomioiden. Toiminta on opiskelijalähtöistä. Opiskelija, jonka asioita käsitellään, on itse läsnä ohjauskeskusteluissa.

Opiskeluhyvinvointiryhmän jäseninä ovat opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, opiskelijoiden edustaja sekä mahdollisesti opettajien edustaja. Tarvittaessa asiantuntijajäsenenä ryhmässä voi työskennellä myös kuraattori ja/tai opiskelijapastori/diakoni.

Kuka tahansa ryhmän jäsen voi kutsua ryhmän koolle. Ryhmän toimintaan kuuluvat yleiset ja ennaltaehkäisevät tukitoimet, opiskelijan tukipalveluihin liittyvien asioiden valmistelu ja päättäminen sekä myös valmius erityisiin tukitoimiin akuuttitilanteissa. Opiskeluhyvinvointiryhmä kuulee työnsä kehittämiseksi ja laadukkaan toiminnan järjestämiseksi myös asiantuntijajäseniä mm. opiskelijakunnan edustajia sekä opetuksen resursseista vastaavia.


34 § Laadunvarmistus

Diakin laatupolitiikan mukaan laatujärjestelmä tuottaa tarkoituksenmukaista tietoa siitä, miten Diak on onnistunut strategiassaan ja toiminnassaan. Laatujärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään johtamiseen ja kehittämiseen ja se on helposti saatavilla.

Diakin laatujärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen toimintamallille, PDCA (Plan, Do, Check ja Act). Mallissa toiminnan kehittäminen jakautuu toiminnan suunnittelemiseen, toteuttamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen.  Tätä sovelletaan kaikessa toiminnassa. Laadunhallintaan ja jatkuvaan parantamiseen on sitoutunut koko korkeakoulu, ja sen henkilöstöllä, opiskelijoilla ja ulkoisilla sidosryhmillä on siinä keskeinen asema. Diakissa on tavoitteena, että laadunhallinta on osa henkilöstön ja opiskelijoiden arkea ja toimintakulttuuria.

Diakin palautejärjestelmä tukee tavoitteiden toteutumista ja auttaa laadullisen palautemateriaalin avulla tunnistamaan toiminnan kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen osalta opiskelijoiden keskeisiä palautekanavia ovat hakijakysely, opintojaksokohtainen palaute, opiskelijakysely 1. ja 3. lukuvuoden opiskelijoille ja AVOP-kysely Diakista valmistuneille. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat antavat palautteen kerran vuodessa, ja lisäksi kerätään opintojaksokohtaista palautetta. Palautetta käsitellään säännöllisesti yhteisillä kehittämisfoorumeilla.

Lisäksi toteutetaan tarpeen tullen erilaisia itsearviointeja, vertaisarviointeja ja auditointeja toiminnan kehittämiseksi.


35 § Kurinpito

Opiskeluvilpin (esimerkiksi koevilppi, tehtävän kopiointi, harjoittelujakson dokumentointiin liittyvä vilppi, jonkun toisen kuin opiskelijan itsensä tekemä tehtävä) havainnut opettaja toteaa opiskelijalle tilanteen ja keskeyttää opintosuorituksen hänen osaltaan. Vilpin havainnut opettaja ottaa mahdollisimman pian yhteyttä vilpistä epäiltävään opiskelijaan ja pyytää tältä kirjallisen selvityksen. Mikäli opiskelija ei selvityksellään pysty osoittamaan, että vilppiä ei ole tapahtunut, käynnistetään kurinpitomenettely. Opettaja ilmoittaa mahdollisimman pian opiskelijalle todisteellisesti kurinpitomenettelyn käynnistämisestä. Koulutuspäällikkö ja ao. opettaja hoitavat opiskelijan kuulemisen ja toimittavat asiakirjat rehtorille.

Rehtori päättää kirjallisen varoituksen antamisesta. Useammasta kuin yhdestä varoituksesta seuraa asian vieminen ammattikorkeakoulun hallitukseen mahdollista määräaikaista erottamista varten.

Tutkimusvilpin käsittelystä säädetään erikseen dokumentissa Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelemiseksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyöt ovat osa Diakin tutkimustoimintaa.

Kurinpitotoimia edellyttäviä tilanteita ovat lisäksi henkilöiden turvallisuutta vaarantava toiminta, opetusta häiritsevä toiminta, vaitiolovelvollisuuden rikkominen harjoittelussa sekä työelämä- ja hankeyhteistyössä, epäasiallinen toiminta sekä opiskelijan kieltäytyminen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai jos opiskelija on selvitysten perusteella käyttänyt huumausainetta muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Näihin tilanteisiin liittyvät kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa esitetään ohjeissa: Opiskeluoikeuden peruuttaminen, Huumausainetestaus Diakonia-ammattikorkeakoulussa sekä SORA-lainsäädännön edellyttämät kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa.


36 § Humanistisen alan loppukokeet ja tulkkina toimiminen

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintoon johtavan koulutuksen tulkkiopiskelijat suorittavat opintojensa loppupuolella loppukokeen (viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa LOP0007A11H, asioimistulkkauksen koulutuksessa LOP0002A12H). Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa opiskelijat voivat osallistua loppukokeeseen suoritettuaan koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden ammattiopinnot ja harjoittelu. Poikkeuksena tästä ovat vapaasti valittavat kirjoitustulkkauksen opinnot, joiden tulee olla suoritettuina kokonaisuudessaan ennen kirjoitustulkkauksen loppukokeeseen osallistumista.  Asioimistulkkauksen koulutuksessa opiskelijat voivat osallistua loppukokeeseen suoritettuaan koulutukseen kuuluvat tulkkausympäristökokonaisuudet (KAO, SOS, TER, MAM, POL) kokonaisuudessaan sekä harjoittelut 1-3.

Ennen vaadittavien loppukokeiden suorittamista ja tutkintoon valmistumista Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksen opiskelija ei saa toimia itsenäisesti viittomakielen-, puhevammaisten- tai kirjoitustulkin tehtävissä. Mikäli voidaan todeta, että opiskelija on luvatta toiminut tulkkina, opiskelijalle ilmoitetaan mahdollisimman pian todisteellisesti kurinpitomenettelyn käynnistämisestä. Koulutuksen edustajat hoitavat opiskelijan kuulemisen ja toimittavat asiakirjat rehtorille. Rehtori päättää kirjallisen varoituksen antamisesta. Useammasta kuin yhdestä varoituksesta seuraa asian vieminen ammattikorkeakoulun hallitukseen mahdollista määräaikaista erottamista varten.


37 § Opiskelumaksut

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa ja muussa aikuiskoulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lainsäädännössä ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävien maksujen perusteista (L 932/2014 12 § ja 1440/2014) säädetään.

1.8.2017 tai sen jälkeen aloittavilta EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta, jotka ovat hyväksytty vieraskieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin peritään lukuvuosimaksu. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 13a§).

Lukuvuosimaksut ovat ammattikorkeakoulututkinnoissa 4 000 €/lukuvuosi ja ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa 6 000 €/lukuvuosi.  Lukuvuosimaksu maksetaan opiskelupaikan vastaanoton ja läsnä olevaksi ilmoittautumisen yhteydessä.  Maksettu lukuvuosimaksu palautetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että opiskelijaksi valittu ei saa opintoihin liittyvää oleskelulupaa Suomeen.


38 § Vaitiolo

Opiskelija ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen, yrityksen tai perheen salaisuutta, josta hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella opiskelun tai harjoittelun aikana saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy opiskeluajan päättymisen jälkeen.


6 Voimaantulo

Tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2018 alkaen. Tutkintosääntöä sovellettaessa noudatetaan yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Tutkintolautakunta vastaa tutkintosäännön tulkinnasta ja soveltamisperiaatteista. Ammattikorkeakoulun hallitus tarpeen vaatiessa täydentää ja/tai muuttaa tutkintosääntöä. Muutoksista saa tietoja opiskelijapalveluiden verkkosivuilta.