Varhaiskasvatuksen sosionomilla on tärkeä rooli osana varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria. Melko uutena ammattina varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva tarvitsee kuitenkin tukea ja kehittämistä.
Varhaiskasvatuksen sosionomin ammattinimike otettiin käyttöön vuonna 2018 uuden varhaiskasvatuslain (L 540/2018) myötä. Varhaiskasvatuksen sosionomin työskentelyssä korostuu sosiaalipedagoginen työote. Työn keskiössä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä vuorovaikutus- ja vertaissuhdetaitojen edistäminen. Tämän lisäksi tehtävään kuuluvat olennaisesti yhteistyö perheiden kanssa, monialainen verkostotyö sekä toimintakulttuurin kehittäminen. (Talentia i.a.) Varhaiskasvatuksen sosionomin tulo uutena ammattiryhmänä osaksi päiväkodin ryhmää voi ymmärrettävästi aiheuttaa työyhteisössä epäselvyyksiä ja hämmennystä. Varhaiskasvatuksen sosionomin työtä ja integroitumista työyhteisöön tulisikin tukea. Talentian tekemän selvityksen mukaan suuri osa varhaiskasvatuksen sosionomeista kokee perehdytyksen riittämättömänä. Myös tehtävänkuvan selkeydessä koettiin puutteita. Tämä vaikuttaa kielteisesti varhaiskasvatuksen sosionomin mahdollisuuksiin työskennellä tarkoituksenmukaisesti. Vastaavasti varhaiskasvatuksen sosionomin työn kehittäminen ja toimijuuden vahvistaminen lisäävät työn vaikuttavuutta. (Talentia, 2026.)
Tämä artikkeli perustuu kehittämispainotteiseen opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli kehittää Vantaan kaupungin päiväkotiyksikölle perehdytysmateriaali varhaiskasvatuksen sosionomeille. Tavoitteena oli koostaa materiaali, joka auttaa uusia työntekijöitä työhön perehtymisessä ja selkeyttää varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa päiväkotiyksikön työntekijöille. Konkreettisen perehdytysmateriaalin tekemisen lisäksi prosessin tavoitteena oli varhaiskasvatuksen sosionomin työn kehittäminen.
Kuvaus kehittämistoiminnan prosessista
Kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä toteutettiin perehdytysmateriaali varhaiskasvatuksen sosionomeille vantaalaisen varhaiskasvatusyksikön käyttöön. Opinnäytetyö haluttiin toteuttaa työyhteisöä osallistaen, minkä vuoksi toteutuksessa käytettiin dialogista menetelmää. Dialoginen keskustelu sopii opinnäytetyön tavoitteisiin, kun halutaan avointa keskustelua ja yhteisen ymmärryksen löytämistä varhaiskasvatuksen sosionomin työn ympärille (Salonen ym., s. 61). Koska opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää perehdytysmateriaali eli konkreettinen tuote työyhteisöä osallistaen, voidaan puhua yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittäminen edellyttää avoimuutta uusia ideoita kohtaan, kuuntelua ja osallistujien arvostavaa huomiointia. Yhteiskehittäminen tähtää jonkin tietyn asian kehittämiseen, minkä vuoksi se on tavoitteellista yhteistyötä. (Aaltonen ym., 2016.)
Opinnäytetyön yhteiskehittämistä varten järjestettiin kaksi erillistä yhteiskehittämispalaveria, molemmille yksikön päiväkodeille omansa. Ensimmäisessä palaverissa oli viisi osallistujaa ja toisessa yhdeksän. Yhteiskehittämispalaverit kestivät yhden tunnin. Aiheen esittelyn ja tehtävän alustuksen jälkeen osallistujat jakautuivat kahteen pienryhmään, joissa heidän tuli keskustella annetusta aiheesta. Pienryhmien tehtävänä oli yhdessä keskustellen miettiä, millaisia työtehtäviä ja vastuita juuri varhaiskasvatuksen sosionomilla voisi näissä päiväkodeissa olla, perheiden tarpeet huomioiden. Pienryhmät kirjoittivat ajatuksensa paperille, ja keskustelujen jälkeen oli yhteinen purku. Pienryhmät jakoivat ryhmälle ajatuksiaan varhaiskasvatuksen sosionomin rooliin liittyen. Lopuksi keskusteltiin vielä yhteisesti ja kerrattiin pääkohtia.
Yhteiskehittämispalaverit työyhteisössä auttoivat selkeyttämään perehdytysmateriaalin sisältöä. Valmis perehdytysmateriaali sisältää varhaiskasvatuksen sosionomin keskeisten työtehtävien ja osaamisalueiden avaamista ja ideoita käytännön työn tueksi. Lisäksi alueen perhepalveluita ja niiden tarjoajia on kartoitettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Vantaan kaupungin ja järjestöjen osalta. Valmiista perehdytysmateriaalista kysyttiin palautetta päiväkodin johtajalta, joka oli myös opinnäytteen työelämän ohjaaja. Palauteen mukaan perehdytysmateriaalissa oli hyvin kuvattuna toteutuksen prosessi. Perhepalveluita oli esitelty kattavasti ja kokonaisuus oli selkeä. Palautteen perusteella tehtiin pieniä korjauksia, kunnes perehdytysmateriaali tallennettiin yksikön Microsoft Teams-kansioon työntekijöiden saataville. Perehdytysmateriaali laadittiin tukemaan varhaiskasvatuksen sosionomin työtä ja omiin työtehtäviin perehtymistä. On hyvä muistaa, että onnistunut perehdytys koostuu monesta asiasta ja tarvitsee rinnalleen työyhteisön tuen. Työyhteisön vastaanotolla on suuri merkitys uuden työntekijän työtyytyväisyyteen ja sitä kautta sitoutumiseen. Kannustus ja positiivinen palaute luovat työntekijälle tunteen siitä, että hänen työllään on merkitystä ja sitä arvostetaan. (Eklund, 2018, s. 35.)
Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvan kehittäminen synnytti paljon hyvää keskustelua.
Yhteiskehittämisestä nousevia huomioita
Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvan kehittäminen synnytti paljon hyvää keskustelua. Työntekijät tuntuivat suhtautuvan positiivisesti varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaan ja näkivät siinä paljon mahdollisuuksia. Näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä vaihdettiin mielellään. Keskustelu on alalla tärkeää asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseksi. Yhteiskehittämisessä nousseet asiat olivat päiväkodista riippumatta pääpiirteittäin samoja. Erityisesti toisessa päiväkodissa koettiin tarvetta sisarussuhteiden ja vanhemmuuden tukemisessa sekä kasvatukseen liittyvissä asioissa. Perheiden tukemisen nähtiinkin olevan keskeinen osa-alue varhaiskasvatuksen sosionomin työssä. Tätä voisi konkreettisesti edistää myös esimerkiksi erilaisissa keskustelu- ja infotilaisuuksissa sekä vanhempainilloissa. Hyvä ja luottamuksellinen asiakassuhde on tietenkin toimivan yhteistyön lähtökohta. Esimerkiksi huolen puheeksi otto, palveluohjaus ja monikulttuuristen perheiden tukeminen vaatii työntekijältä sensitiivisyyttä ja hyviä yhteistyötaitoja.
Vaikka lapsiryhmän pedagoginen päävastuu kuuluu ryhmän varhaiskasvatuksen opettajalle, voi varhaiskasvatuksen sosionomi tuoda ryhmään erityisen sosiaalipedagogisen vahvistuksen. Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen merkitystä lapsiryhmässä ei voi liikaa korostaa. Varhaiskasvatuksen opettajat näkivät sosionomin roolin arvokkaana ja myös heidän työtään tukevana. Varhaiskasvatuksen sosionomi voi käytännön tasolla laatia esimerkiksi turvallisen tilan periaatteet yhdessä lasten kanssa ja pitää neljävuotiaiden lasten niin sanotut hyvekeskustelut huoltajien kanssa.
Lopuksi
Tämän artikkelin tarkoitus oli osoittaa, että varhaiskasvatuksen sosionomin työn kehittäminen työyhteisössä kannattaa. Yhteiskehittäminen lisää ammattiryhmien välistä ymmärrystä ja tätä kautta myös osaamisen hyödyntämistä, jolla voi olla positiivinen vaikutus varhaiskasvatuksen laatuun. Varhaiskasvatuksen sosionomin perehdytyssuunnitelman lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli varhaiskasvatuksen sosionomin työn kehittäminen ja varhaiskasvatuksen sosionomin työn tunnetuksi tekeminen työyhteisölle.
Juuri kenelläkään yhteiskehittämiseen osallistuneista ei ollut ollut varhaiskasvatuksen sosionomia aiemmin samassa tiimissä. Työntekijät kuitenkin tunnistivat arjessa tilanteita, joissa varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisesta on hyötyä. Keskustelujen sisältö oli myös linjassa esimerkiksi Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvauksen kanssa. Varhaiskasvatuksen sosionomi on vielä monin paikoin melko vieras ammattinimike varhaiskasvatuksessa, minkä takia ammatin ja työn kehittämiselle sekä henkilökohtaiselle ammatilliselle kasvulle jää tilaa. Perehdytysmateriaalin tekemisen mielekkyyttä lisää, että se on saanut pohjustusta työyhteisössä käydyistä keskusteluista. Perehdytysmateriaali voisi ilman työyhteisön yhteistä pohdintaa jäädä irralliseksi. Toiveena onkin, että perehdytysmateriaali tukee varhaiskasvatuksen sosionomin työtä ja selkeyttää myös muille ammattiryhmille tätä työnkuvaa. Varhaiskasvatustyö on moniammatillinen kokonaisuus, joka toimii parhaiten silloin, kun sen jäsenet voivat työskennellä vahvuuksiensa kautta.
Lähteet
Aaltonen, S., Hytti, U., Lepistö, T., & Mäkitalo-Keinonen, T. (4.4.2016). Yhteiskehittäminen: kaikki siitä puhuu, mutta mitä se on ja miten siinä onnistua? Turun yliopisto. Saatavilla 31.3.2026. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/yhteiskehittaminen-kaikki-siita-puhuu-mutta-mita-se-on-ja-miten-siina
Eklund, A. (2018). Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Impact.
L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540#chp_7__sec_35
Salonen, K., Eloranta S., Hautala T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-649-4
Talentia ry. (i.a.). Varhaiskasvatuksen sosionomi. Saatavilla 21.3.2026 https://www.talentia.fi/nain-vaikutamme/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuksen-sosionomin-tehtavakuva/
Talentia ry. (2.2.2026.) Talentian selvitys: varhaiskasvatuksen sosionomin rooli kirkastumassa työpaikoilla. https://www.sttinfo.fi/tiedote/71765072/talentian-selvitys-varhaiskasvatuksen-sosionomin-rooli-kirkastumassa-tyopaikoilla?publisherId=69817898&lang=fi
Kirjoitus on opiskelijan tuottama oppimistehtävä, jota ei ole muokattu julkaisijan toimesta.
Kirjoittajat
Heidi Sanmark
sosionomi (AMK), varhaiskasvatus -kelpoisuusopintojen opiskelija
