Hyppää sisältöön
Piirroskuva kahdesta henkilöstä; etualalla näkyy henkilön kasvot ja ylävartalo, taustalla toinen henkilö on liikkeessä. Kuvassa on käytetty korosteväreinä suuria oransseja ympyröitä.

Yhtenäinen toimintamalli tukee kasvatusyhteistyötä vuoropäivähoidossa

Jeanette Borg.
Jeanette Borg

Huoltajayhteistyö on keskeinen osa laadukasta varhaiskasvatusta, mutta vuorohoidon erityispiirteet asettavat sille omat haasteensa. Kun lasten hoitoajat ja henkilökunnan työvuorot vaihtelevat, tiedonkulun ja yhteistyön jatkuvuutta ei voi rakentaa ainoastaan päivittäisten kohtaamisten varaan. Tässä artikkelissa raportoidaan opinnäytetyö, jossa kehitettiin tutkimus- ja teoriatietoon perustuva viestinnän toimintamalli. Mallin tavoitteena on yhtenäistää henkilöstön viestintäkäytäntöjä ja tukea huoltajayhteistyötä vuorohoidon arjessa.

Varhaiskasvatustyön lähtökohtana on lapsen etu ja lapsen hyvinvoinnin tukeminen kokonaisvaltaisesti. Kaikissa arjen ratkaisuissa ja päätöksissä tulisi ensisijaisesti huomioida lapsen etu. Yhteistyössä korostuvat luottamus, vuorovaikutus ja yhteinen ymmärrys lapsen hyvinvoinnista. Yhteistyön jatkuvuus ja tiedonkulku edellyttävät henkilökunnalta yhteisiä toimintatapoja ja vastuuta niiden toteutumisesta. Yksittäisten työntekijöiden toimintatavat voivat erota toisistaan, jos yhteisesti sovittuja käytäntöjä ei ole riittävästi määritelty. (Opetushallitus, 2026.)

Pääosin vuoropäiväkodeissa opettajat ja sosionomit tekevät niin sanottua virka-aikaa. Usein lapsi on tullut jo ennen oman ryhmän aikuisten vuoron alkua ja lapsi haetaan vasta kun oman ryhmän aikuisten vuorot ovat jo päättyneet. Vanhemmalta tullut tieto saattaa kiertää kahden tai kolmen työntekijän kautta ennen kuin saavuttaa oman ryhmän kasvattajat. Miten tuetaan päätöksessä lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja turvallista arkea? Varhaiskasvatustyössä tulisi rakentaa lapsen huoltajan kanssa toimivaa yhteistyötä. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa tulee huomioida vuorohoidon eriaikaisuus. Huoltajan tuntemus lapsesta, hänen tilanteestaan ja tarpeistaan ovat hyvin tärkeitä. Vastuu yhteistyön työstämisestä on ammattilaisella. (Opetushallitus, 2026.)

Tämä artikkeli perustuu varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuusopintoihin kuuluvaan kehittämispainotteiseen opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli kehittää vuorohoidossa tapahtuvaa kasvatusyhteistyötä ja viestintää laatimalla tutkimustietoon perustuva yhtenäinen toimintamalli. Tavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka helpottaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja huoltajien välistä päivittäistä vuorovaikutusta ympärivuorokautisessa varhaiskasvatuksessa.

Yhteiset viestintäkäytännöt turvaavat lapsen arkea

Ympärivuorokautinen päiväkoti on aivan erityisessä asemassa lapsen arjessa. Vuorohoidossa lapsen turvallisen ja tasapainoisen arjen perusoikeus horjuu. Lapsen oikeuksien toteutumiseen vaaditaan työntekijöiltä erityistä sitoutuneisuutta. Ympärivuorokautisessa päiväkodissa tulisi aikuisten keskittyä ennen muuta sensitiiviseen kohtaamiseen. Yhdenmukaiset viestintä tavat työntekijöiden kesken sekä vanhempien kanssa yksilöllisesti sovitut viestintätavat varmistavat, ettei tiedonkulku katkea. Työntekijät helposti olettavat asioita ja luottavat vuosia karttuneeseen ammattitaitoonsa ilman huoltajan kuulemista. Päiväkodin eivät saa tehdä olettamuksia. Lapsen kannalta tärkeää on, että hänen ympärillään olevat aikuiset tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa tavalla, joka tukee lapsen turvallista ja eheää arkea sekä kodissa että varhaiskasvatuksessa. (Kaskela & Kekkonen, 2006.)

Lyhyiden kohtaamisien merkitys vanhempien kanssa vuoropäivähoidon hektisessä arjessa korostuu.

Lyhyiden kohtaamisien merkitys vanhempien kanssa vuoropäivähoidon hektisessä arjessa korostuu. Luottamus rakentuu pikkuhiljaa ja vaatii työntekijältä sinnikkyyttä. Huoltajien kanssa tulisi yksilöllisesti sopia, minkälaisissa tilanteissa ollaan esimerkiksi tekstiviestillä kesken päivän yhteydessä ja minkälaisissa tilanteissa tiedon voi jättää toisen ryhmän työntekijälle päivän kuulumisien yhteyteen kerrottavaksi. Esimerkiksi puhelinkeskusteluita tai tapaamisia päiväkodilla voisi sopia virallisten VASUn tai LEOPSin lisäksi, mikäli huoltajat näin toivovat. Ympärivuorokautisessa varhaiskasvatuksessa viestinnän jatkuvuus edellyttää henkilökunnalta yhteisiä toimintatapoja. Yhteisesti sovitut viestintäkäytännöt tukevat sitä, että lapsen arkea koskeva tieto välittyy työntekijältä toiselle. (Opetushallitus, 2018.) Esimerkiksi niin, että sama lapsilista, jossa on lapsen päivästä tietoa, kulkeutuu aamuvuorosta iltavuoroon ja edelleen yöhoitajalle.

Tutkimustiedosta käytännön kehittämistyöhön

Työyhteisössä keskusteltiin päiväkodin kehittämistarpeista, ja kehittämiskohteeksi valikoitui ympärivuorokautisessa varhaiskasvatuksessa pitkään haasteena ollut huoltajien ja henkilökunnan välinen viestintä. Aluksi suunnitteilla oli kysely huoltajille tai henkilökunnalle toimintamallin tietopohjaksi. Aikataulullisista syistä toimintamalli laadittiin tutkimustietoon ja ajankohtaisiin tutkimuksiin perustuen. Näin luotiin toimintamalli, jota voitaisiin hyödyntää muissakin ympärivuorokautisissa päiväkodeissa.

Suunnitelman kirjoittamisesta aloitettiin. Etsittiin teoriatietoa, jota pystyisi hyödyntämään toimintamallin tietopohjana. Aiheesta löytyi useita aiemmin tehtyjä opinnäytetöitä ja tutkimuksia. Tietoa haettiin huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, kasvatusyhteistyöstä, vuorohoidon erityispiirteistä sekä uuden toimintamallin kehittämisestä kehittämiseen liittyvistä tarpeista ja mahdollisuuksista. Suunnittelussa hyödynnettiin lineaarista mallia, jossa kehittämisprosessi jaetaan neljään osaan: tavoitteen määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen sekä päättämiseen ja arviointiin (Toikko & Rantanen, 2009, s. 64–66).

Toimintamalli toteutettiin Canvas-ohjelmalla. Mallista pyrittiin tekemään lyhyt ja selkeä kokonaisuus, jota koko työyhteisön on helppo hyödyntää. Siinä korostuvat kohtaaminen, kuunteleminen, välittäminen, tiedonkulun varmistaminen, sovittujen viestintätapojen käyttäminen ja yhdessä toimiminen. Lisäksi mallissa huomioitiin vuorohoidon eriaikaisuus, joka vaikuttaa sekä huoltajien kohtaamiseen, että henkilökunnan väliseen yhteistyöhön. Valmis toimintamalli esitettiin päiväkodin esihenkilölle, joka piti sitä hyvänä. Toimintamallista tulostettiin oma kappale jokaiseen ryhmään.

Arvioinnissa käytettiin SWOT-analyysia. SWOT-analyysissa arvioidaan tuotosta eri näkökulmista. S-strengths eli vahvuudet, W-weaknesses eli heikkoudet, O-opportunities eli mahdollisuudet sekä T-threats eli uhat. Analyysi tehtiin valmiista toimintamallista. (Salonen ym. 2017.) Toimintamallin vahvuuksia on, että se perustuu tutkittuun tietoon ja varhaiskasvatusta ohjaaviin säädöksiin. Se on selkeä ja se on helppo ottaa käyttöön koko työyhteisössä. Siinä huomioidaan vuoropäivähoidon eriaikaisuus. Heikkous on, että toimintamalli ei perustu henkilöstön tai asiakkaiden esille tuomiin tarpeisiin tai epäkohtiin. Henkilöstöltä tai asiakkailta ei myöskään kerätty palautetta. Toimintamallin heikkoutena on, ettei sen toimivuutta kyseisen päiväkodin arjessa voida vielä varmuudella tietää. Mahdollisuutena toimintamallissa on, että se voi helpottaa uuden työntekijän perehdyttämistä, se voi yhtenäistää tiedonkulkua eri työntekijöiden ja työvuorojen välillä ja mallia voi soveltaa myös muihin vuoropäiväkoteihin. Toimintamalli mahdollistaa myös kasvatusyhteistyön rakentumisen. Uhkia ovat esimerkiksi se, miten työntekijät sitoutuvat uuteen toimintamalliin, arjen kiireisyys ja eri työvuorot. Myös vanhempien työajat voivat vaikeuttaa toimintamallin toteuttamista.

Lopuksi

Artikkeli käsittelee ympärivuorokautisen varhaiskasvatuksen viestintään liittyviä haasteita ja viestinnän kehittämistä. Siinä esitellään tutkittuun tietoon ja varhaiskasvatusta ohjaaviin säädöksiin perustuva toimintamalli, jonka avulla voidaan yhtenäistää tiedonkulkua työntekijöiden ja eri työntekijöiden ja eri työvuorojen välillä sekä vahvistaa huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisäksi artikkelissa tuodaan esille yhteisten viestintäkäytäntöjen merkitys lapsen hyvinvoinnin ja turvallisen arjen tukemisessa. Toimintamalli tarjoaa käytännönläheisen välineen viestinnän kehittämiseen ympärivuorokautisessa päiväkodissa.

Jokaista varhaiskasvatuksen työntekijöitä ohjaa valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman linjaukset. Kun työtä tehdään annettujen linjausten mukaan sen tavoitteet toteutuvat. Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisen työntekijän tulee, niin kuin työnkuvassa määritellään, kehittää itseään aina ajantasaisella tutkitulla tiedolla ja jokaisen tulee ottaa uusia menetelmiä käytäntöön niin, että lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi toteutuu (L 540/2018, 39§).

Vuorohoidon erityispiirteet edellyttävät huoltajayhteistyöltä joustavuutta mutta myös yhteisiä rakenteita. Yhteiset käytännön menetelmät tukevat tiedonkulkua, kasvatusyhteistyön rakentumista sekä edistävät huoltajien yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua lapsensa varhaiskasvatusta koskevaan yhteistyöhön. Opinnäytetyön keskeinen tavoite ei ollut korvata toimintamallilla ammatillista vuorovaikutusta tai yksilöllistä kohtaamista, vaan sen tarkoituksena on luoda yhteisiä lähtökohtia vuorohoidon vaihtelevissa tilanteissa. Pienikin yhteinen toimintatapa voi tukea yhteisen toimintakulttuurin muodostumista, kunhan se perustuu tietoon ja vastaa tarpeisiin. Sitä kautta se muodostuu osaksi arkea.

Lähteet

Kaskela, M & Kekkonen, M. (2006). Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta. Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. [Opas]. Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus, Stakes 63. Gummerus Kirjapaino Oy.

L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

Opetushallitus, (2018) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Opetushallitus, (2018) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T.&Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/817817/isbn9789522166494.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Toikko, T. & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampereen Yliopistopaino Oy. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100802/Toikko_Rantanen_Tutkimuksellinen_kehittamistoiminta.pdf?isAllowed=y&sequence=1&utm_source=chatgpt.com

Kirjoitus on opiskelijan tuottama oppimistehtävä, jota ei ole muokattu julkaisijan toimesta.

Kirjoittajat

Jeanette Borg

opiskelija, varhaiskasvatuksen kelpoisuusopinnot
Jeanette Borg.
Kuvaaja Sirpa Anundi
Viittaaminen:

Borg, J. (17.11.2026). Yhtenäinen toimintamalli tukee kasvatusyhteistyötä vuoropäivähoidossa. Dialogi.

Lisenssi:

Jaa artikkeli