Mediakasvatus yhdistetään varhaiskasvatuksessa usein digilaitteisiin ja ruutuaikaan. Todellisuudessa mediakasvatus on muutakin ja tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuksia tukea lasten tunnetaitojen kehittymistä. Opinnäytetyönä tehdyssä kehittämistyössä tarkasteltiin, miten median eri alueita voidaan hyödyntää myös pedagogisesti, ja syntyi opas lasten tunnetaitojen vahvistamiseen median avulla.
Varhaiskasvatussuunnitelman (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2022) mukaan mediakasvatuksen tehtävänä on tukea lasten mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja ilmaista itseään yhteisössä. Mediakasvatus alkaa yleensä jo ennen päiväkotiin tuloa lapsen kodista, jossa erilaiset ruudut ja äänet tuovat lapselle ensimmäiset käsitykset mediasta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2016).
Tunnetaitojen kehittyminen on lapselle yksilöllinen prosessi, kuten muidenkin taitojen oppiminen. Kuitenkin tunnetaidot kehittyvät lapsen mukana koko hänen elämänsä ajan. On tärkeää muistaa, että lapsella ei ole yksin valmiuksia käsitellä epämukavia tunteita, vaan hän tarvitsee siihen aikuisen apua. Esimerkiksi lastenohjelmassa tulleen jännittävän kohdan jälkeen aikuisen syli voi olla turvallinen paikka käsitellä pelästymistä (Opetushallitus, i.a; Asikainen, 2020).
Miksi yhdistää mediakasvatus tunnetaitojen tukemiseen? Mediassa esiintyvät hahmot, tarinat ja tilanteet auttavat lasta tunnistamaan erilaisia tunteita, harjoittamaan empatiaa sekä harjoittelemaan arkisia tilanteita. Ruudun takana oleva hahmo tarjoaa aluksi turvallisen etäisyyden vaikeidenkin tunteiden käsittelyyn (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2016).
Tämä artikkeli pohjautuu kehittämispainotteiseen opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli tehdä opas mediakasvatuksen käytöstä tunnetaitojen tukemiseen. Tavoitteena oli lisätä kasvattajien tietämystä ja monipuolistaa tapoja, joilla mediakasvatusta voi käyttää osana tunnetaitokasvatusta.
Kehittämistyön lähtökohtana oli havainto, että mediakasvatus yhdistetään usein pelkkään ruutuaikaan. Samalla tunnetaitojen merkitys lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle on korostunut. Kehittämistyössä tarkasteltiin, millaisin käytännön keinoin mediakasvatusta voitaisiin hyödyntää tietoisemmin osana tunnetaitojen tukemista varhaiskasvatuksen arjessa.
Mediakasvatuksen keinot tunnetaitojen tukena
Nykypäivänä mediakasvatus on osa yhteiskuntaa ja yhteisöjä, joissa lapset kehittyvät ja kasvavat (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, 2026). Varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksen tehtävänä on tukea lasten mahdollisuuksia ilmaista itseään. Se on siis osa lapsen kasvatusta. Mediakasvatus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia lasten tunnetaitojen tukemiseen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2022; Zeelig, 2020.)
Erilaiset hahmot, tarinat ja tilanteet auttavat lasta tunnistamaan erilaisia tunteita, harjoittamaan empatiaa sekä sanoittamaan omia tekojaan ja tuntemuksiaan. Media tarjoaa aluksi turvallisen etäisyyden vaikeiden tunteiden käsittelyyn, sillä tunteita voidaan tarkastella ensin kuvitteellisten hahmojen kautta. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2016.)
Esimerkiksi digitaalisen muistipelin muodossa lapsi opettelee oman vuoron odottamista sekä epäonnistumista parin löytämisessä. Tällaiset tilanteet tarjosivat mahdollisuuksia harjoitella pettymysten sietämistä sekä omien tunteiden tunnistamista turvallisesti kasvattajan tuella. (Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2025.)
Tunnetaitoja voidaan harjoitella myös pelkästään yhdessä lastenohjelmia katsomalla. Keskusteleminen jaksoista ja jaksojen tapahtumista auttaa lasta tunnistamaan erilaisia tunnetiloja ja ymmärtämään, miksi hahmo tuntee kyseisessä tilanteessa tietyllä tavalla. Kasvattaja voi myös kysyä, onko lapsi itse kokenut vastaavanlaista tunnetta, ja mikä sen ylipääsemiseen on ollut avuksi.
Kehittämistyöstä käytännön oppaaksi
Kehittämistyön taustalla oli tarve tuoda mediakasvatuksen monipuolisuutta esiin. Työssä haluttiin tarkastella erityisesti, miten mediaa voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen arjessa pedagogisesti tunnetaitojen tukemisessa.
Oppaan aloitusvaiheessa kerättiin materiaalia ja koottiin pohjaksi teoreettinen tausta havaintojen avulla. Kerätyn tiedon avulla saatiin selvyys, mitä kaikkea oppaan olisi hyvä pitää sisällään. Oppaan tavoitteena oli lisätä tietoa ja tapoja, miten mediakasvatusta voi hyödyntää varhaiskasvatuksen maailmassa niin, että se tukee lasten tunnetaitojen kehitystä. Tehtyjen havaintojen perusteella huomattiin, että tunnetaitojen harjoittelu tapahtui pääsääntöisesti osana yhteistä toimintaa. (Lehtinen, 2019)
Oppaan kehittämisprosessi osoitti, että mediakasvatusta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa tunnetaitojen tukemisessa ilman, että lasten median käyttöä tarvitsee lisätä merkittävää määrää.
Suunnittelussa käytettiin myös paljon havainnointia. Lapsiryhmässä havainnointiin viikkotoiminnan sisältöjä sekä ohjelmien tuomia reaktioita. Havainnointi on varhaiskasvatuksessa erittäin hyödyllinen menetelmä, jonka avulla saadaan tietoa niin lapsiryhmästä kuin lapsesta yksilönä (Lehtinen, 2019).
Oppaan laatimisessa pyrittiin huomioimaan varhaiskasvatuksen arjen realiteetit. Kiireinen toimintaympäristö sekä henkilöstön vaihtelevuus asettavat jo itsessään pieniä vaatimuksia materiaalin käytettävyydelle. Oppaan tavoitteena oli tarjota selkeästi esitettyjä ja helposti käyttöönotettavia ideoita ja toimintamalleja ilman suurempia valmisteluja. Sähköinen toteutus mahdollistaa päivittämisen ja nopean jakamisen työyhteisössä. Oppaassa esitellään varhaiskasvatukseen sopivia ohjelmia, sekä kysymysideoita tunnekeskusteluihin.
Oppaan kehittämisprosessi osoitti, että mediakasvatusta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa tunnetaitojen tukemisessa ilman, että lasten median käyttöä tarvitsee lisätä merkittävää määrää. Ruutuajan nostamisen sijaan huomio keskitetään sisältöihin, yhteisiin keskusteluihin ja arjessa tapahtuviin tilanteisiin, joissa lapset harjoittelevat tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista.
Oppaan merkitys ja tulevaisuuden näkymät
Mediakasvatus ei siis ole vain laitteiden käyttöä. Mediassa erityisesti sisältöjen valinta on keskeisessä roolissa. Osa mediassa esiintyvistä sisällöistä soveltuu hyvin pedagogiseen käyttöön varhaiskasvatuksessa, kun taas osa toimii paremmin kotona viihteellisenä sisältönä. Esimerkiksi osa lastenohjelmista tarjoaa arkisia tilanteita ja niihin sopivia ratkaisuja ja ohjeita lapsille. (Lastenmieli, 2023)
Kehittämistyönä syntyneestä oppaasta löytyvät sisällöt voivat olla hyödyksi kasvattajille sekä madaltaa kynnystä ottaa mediakasvatusta rohkeammin ja monipuolisemmin esiin osana varhaiskasvatuksen arkea. Opas tarjoaa tukea niin kokemusta omaavalle, kuin myös tuoreelle varhaiskasvatuksen ammattilaiselle. Tulevaisuudessa oppaan toimivuutta ja monipuolisuutta on mahdollista tarkastella varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemusten kautta.
Oppaan haasteena on kasvattajien eritasoiset lähtötiedot ja -taidot. Oppaan helppokäyttöisyydestä huolimatta arki voi joskus olla varhaiskasvatuksessa myös niin hektistä, että opasta ei ehdi käyttämään tarpeeksi. Kuitenkin itse oppaan käsittelemät teemat, mediakasvatus sekä tunnetaidot, ovat tärkeitä ajankohtaisia asioita. Tämän vuoksi myös oppaan merkitys kasvattajille korostuu.
Lähteet
Asikainen, J. & Rask, M. (2020). Lapsen tunnekasvatustaitojen kehittäminen
varhaiskasvatuksessa. LAB Pro. https://www.labopen.fi/lab-pro/lapsen-tunnekasvatustaitojen-kehittaminen-varhaiskasvatuksessa/
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. (2016). Lapset ja media kasvattajan opas.
https://mediataitokoulu.fi/lapsetjamedia.pdf
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. (i.a). Mediakasvatus kuuluu kuvaan varhaiskasvatuksessa. Saatavilla 10.9.2026.
https://www.mediataitokoulu.fi/kuuluukuvaan.pdf
Lastenmieli. (2023). Parhaat lastenohjelmat netissä: Viihdettä ja oppimista koko perheelle. https://lastenmieli.fi/parhaat-lastenohjelmat-netissa/
Lehtinen, T., & Koivunen, P. (2019). Kasvu kiikarissa: Havainnoinnin käsikirja
varhaiskasvattajille. PS-kustannus
Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL. (2025). 3–4-vuotiaan sosiaalinen kehitys
https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/3-4-v/3-4-vuotiaan-sosiaalinen-kehitys/
Opetushallitus. (2026). 3 Tunnetaitoja oppii harjoittelemalla
https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/tunteesta-tunteeseen-ohjaajan-opas/3-tunnetaitoja-oppii-harjoittelemalla
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Zeelig, Z. (2020). Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa: opinnäytetyö ajalla
11.12.2019-17.3.2020 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817765
Kirjoitus on opiskelijan tuottama oppimistehtävä, jota ei ole muokattu julkaisijan toimesta.
Kirjoittajat
Essi Murto
sosionomi-diakoni, varhaiskasvatuksen sosionomi
