Vanhemmat tarvitsevat tukea pikkulapsiperheiden arkeen niin vertaistuen kuin ammatillisten palvelujen muodossa. Varhain tarjottavat matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisiä ongelmien ennaltaehkäisyssä ja haasteiden syvenemisen estämisessä. Kuitenkin nykyisessä taloustilanteessa juuri nämä palvelut joutuvat säästöpaineiden alle.
Vanhempien barometrin mukaan tukiverkkojen puute kuormittaa monia vanhempia. Arkea rasittavat myös yksinäisyys, erityislasten tuen tarpeet, arjen haasteet, vähäiset kohtaamiset muiden vanhempien kanssa sekä riittämättömyyden tunteet. Siksi vanhemmat kaipaavat arkeen käytännöllisiä neuvoja varhaiskasvatuksen ammattilaisilta sekä vertaistukea muilta vanhemmilta. (Suomen Vanhempainliitto, 2024.)
Lapsen edun kannalta on tärkeää, että vanhemmuus vahvistuu, parisuhde saa tukea ja luottamus omiin kasvatustaitoihin kasvaa (Häggman-Laitila, 2002, s. 204; Mäkelä, 2019, s. 15). Lisäksi oikea-aikainen apu on keskeistä, sillä varhainen tuki voi ehkäistä ongelmien syvenemistä ja raskaampien tukitoimien tarvetta (Pölkki, 2016, s.263).
Lapsiperhepalveluiden ammattilaisten merkitys tuen tarpeiden tunnistamisessa, perheiden tukemisessa esimerkiksi mallintaen, ohjaten tai sanoittaen tunteita tasavertaisessa vuoropuhelussa perheen kanssa on merkittävä (Ranne, 2008, s. 108; Rautaparta-Pennanen ym., 2022, s. 33; Sorsa ym., 2022, s. 84).
Tukiverkostojen vähentyessä vertaistuen merkitys korostuu; kokemusten jakaminen muiden vanhempien kanssa lisää jaksamista ja ymmärrystä omasta tilanteesta (Heiskanen ym., 2019, s. 32). Avoin varhaiskasvatus, kuten perhekahvilat ja avoimet päiväkodit, tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia kohdata muita vanhempia ja ammattilaisia (Heiskanen ym., 2019, s. 31; Kalland, 2019, s. 42; Opetushallitus, 2022, s. 21).
Tämä asiantuntija-artikkeli liittyy sosionomi (AMK) opintojen opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena on selvittää, millaista asiakaspalautetta Perhekeskus Tourutuvan avoimen varhaiskasvatuksen asiakkaat ovat antaneet toiminnasta ja siihen liittyvistä kokemuksistaan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton [MLL] Jyväskylän yhdistyksen Perhekeskus Tourutuvassa järjestetään kerhotoiminnan lisäksi kahta varhaiskasvatuksen toimintamuotoa: avointa päiväkotia ja vauvakerhoa. Näiden tavoitteena on tukea perheitä, vanhemmuutta ja kotikasvatusta tarjoamalla perheille kohtaamispaikka. (MLL Jyväskylän yhdistys,i.a.-a; i.a.-b; i.a.-c.) Opinnäytetyön tavoitteena on ymmärtää asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia Perhekeskus Tourutuvan avoimen varhaiskasvatuksen toiminnan arvioimisen ja kehittämisen tueksi.
Tutkimusprosessi
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tavoitteena on ymmärtää ilmiötä siihen osallistuvien henkilöiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat avoimeen varhaiskasvatukseen osallistuneiden perheiden vanhempien näkemykset ja kokemukset. (Juuti & Puusa, 2020, s. 9.) Tutkimuskysymys on, millaisia kokemuksia asiakkailla on Perhekeskus Tourutuvan avoimesta toiminnasta.
Työntekijät keräsivät asiakaspalautteet kyselylomakkeella vuoden 2025 aikana. Osallistujille kerrottiin suullisesti, että vastaukset julkaistaan yhteenvetomuodossa sekä Perhekeskus Tourutuvan asiakkaille että osana perhekeskuksen viestintää ja laadun arviointi- ja kehittämistoimintaa. Kyselylomakkeet sisälsivät avoimia kysymyksiä, joihin vastattiin lausein tai muutamin sanoin, ja niihin osallistuminen oli vapaaehtoista ja anonyymiä. Menetelmän etuja ovat helppokäyttöisyys, ajansäästö, osallistumisen vapaaehtoisuus ja anonymiteetti. Toisaalta haasteina ovat vastausten vaihteleva pituus, kysymysten mahdollinen väärinymmärtäminen sekä vähäinen vastausprosentti. (Tombs & Strange, 2024, s. 281–282; Zipp, 2022, s. 147.)
Kysymykset laativat osa MLL:n Jyväskylän yhdistyksen hallituksen jäsenistä ja perhekeskuksen johtaja yhteistyönä. Niissä kartoitettiin asiakkaiden mielipiteitä ohjatusta toiminnasta, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta, tiloista, vierailijoista, työntekijöistä sekä avoimen varhaiskasvatuksen vaikutuksista perheiden arkeen. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus esittää toiveita ja parannusehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
Vuonna 2025 Perhekeskus Tourutuvalla järjestettiin avointa toimintaa 77 kertaa. Käyntikertoja oli aikuisilla 950 ja lapsilla 1087; keskiarvo kävijöiden suhteen päivän aikana oli noin12 aikuista ja 14 lasta. Asiakaspalautteita oli 31 kappaletta.
Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla, jossa tunnistetaan toistuvia teemoja ja muodostetaan niistä laajempia kategorioita (Juhila, 2026, luku Teemoittelu ja temaattinen analyysi). Analyysissa muodostui kaksi pääteemaa: viikon rytmittäjä ja monenlainen sosiaalinen tuki.
Avoimeen varhaiskasvatustoimintaan osallistuminen rytmittää perheiden arkea
Asiakaspalautteissa ilmeni toiminnan merkitys perheiden arkeen; toimintaan osallistuminen nähtiin rytmittävän perheiden viikkoa. Moni vastaaja korosti, että Perhekeskus Tourutupa oli tuttu ja turvallinen paikka, joka toi sisältöä perheen viikkoon: lapset pääsivät leikkimään ja vanhemmat saivat hetkittäisen lepotauon kotiarjesta.
Avoimeen toimintaan osallistumisena pidettiin lapsille mahdollisuutena, missä voi harjoitella erilaisia taitoja tulevaa varten, kuten päiväkodin aloittamisen suhteen. Muiden lasten kanssa toimimista ja tutustumista eri-ikäisiin lapsiin pidettiin positiivisena asiana. Lyhyet ohjatut tuokiot nähtiin myös hetkinä, joissa lapset pääsivät harjoittelemaan kärsivällisyyttä, kuuntelemista ja osallistumista yhteiseen tuokioon, vaikka niitä myös pidettiin ”pakollisena pahana”.
Avoimeen toimintaan osallistumisena pidettiin lapsille mahdollisuutena, missä voi harjoitella erilaisia taitoja tulevaa varten, kuten päiväkodin aloittamisen suhteen.
Vanhempien mielestä heidän lapsensa saivat tarpeeksi iälleen sopivia virikkeitä avoimessa toiminnassa, mikä helpotti heidän arkeansa kotona: lapset olivat tyytyväisempiä ja levollisempia, puhuivat Perhekeskus Tourutuvasta kotonakin, halusivat tulla leikkimään sinne myös muulloin kuin avoimen toiminnan aikaan ja nukkuivat päiväuniansa paremmin toiminnan jälkeen.
Vanhemmat saavat monenlaista sosiaalista tukea
Asiakaspalautteista ilmeni, että vanhemmat saavat Perhekeskus Tourutuvassa kolmea erilaista sosiaalista tukea: työntekijöiden antamaa sosiaalista tukea, muiden vierailevien ammattilaisten tarjoamaa tukea tai neuvoja ja vertaistukea muilta vanhemmilta.
Työntekijöiden merkitys paikalle tullessa korostui vastauksissa. Lämminhenkisyys ja tervetulleeksi tunteminen mainittiin olennaisina tekijöinä työntekijöiden toiminnassa. Vanhemmat arvostivat sitä, että työntekijät tulivat aktiivisesti kyselemään kuulumisia, olivat helposti lähestyttäviä ja ottivat huomioon niin lapset kuin aikuisetkin. Ammatillisuutta myös arvostettiin työntekijöiden toiminnassa.
Mielipiteet ammatillisista vierailijoista erosivat Perhekeskus Tourutuvan kahden avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan osallistujien kesken. Ammatilliset vierailijat olivat eri sektoreilta perheitä koskevissa asioissa ja he käsittelivät muun muassa lasten terveyttä tai kehitysvaiheita. Avoimen päiväkodin asiakkaat eivät pitäneet näitä vierailuja niin tarpeellisina itselleen, vaan toiminta nähtiin erityisesti lasten viihtymispaikkana ja vierailuja pidettiin lasten näkökulmasta tylsähköinä. Vauvakerhon asiakkaat puolestaan pitivät vierailijoita hyödyllisinä itselleen, sillä toimintaan osallistuminen nähtiin olevan enemmän vanhemmalle osoitettua kuin lapsille lasten nuoren iän takia.
Palautteissa korostettiin vertaistuen merkitystä vanhemmuuden tukemiseksi. Vertaistukea muilta vanhemmilta, jotka olivat samassa tilanteessa tai kokeneet samat haasteet pikkulapsiarjessa, pidetiin erittäin merkityksellisenä. Muiden vanhempien kanssa juttelemista pidettiin ajatusten ja ideoiden vaihtona tai vinkkien ja neuvojen antamisena ja saamisena arjen haastavissa tilanteissa. Yhdessä palautteessa myös vastaaja kertoi saaneensa avoimesta toiminnasta uusia tuttuja ja ystäviä muista asiakkaista.
Lopuksi
Vanhemmuus on muuttunut aikojen saatossa. Ennen lasten kasvatukseen osallistui laajempi yhteisö, kuten suku tai kylä, mutta nykyisin vastuu on yhä enemmän ydinperheellä, vaikka ihminen tarvitsee yhteisön tukea hyvinvointinsa tueksi (Mäkelä, 2019, s. 12; Pulkkinen, 2022, s. 164).
Perhekeskus Tourutuvan asiakaspalauteen pohjalta voi todeta, että matalan kynnyksen palveluille on tarvetta perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Perhekeskus Tourutuvan kaltaiset kohtaamispaikat täyttävät juuri ne tarpeet ja toiveet, mitkä vanhempien barometrissä nousivat esille: tukiverkkojen muodostus, vertaistuen saaminen ja käytännöllisiä neuvoja niin muilta vanhemmilta kuin ammattilaisilta pikkulapsiarjen haasteissa (Suomen Vanhempainliitto, 2024). Oman ”kylän” muodostus varhaisessa vaiheessa edesauttaa perheiden hyvinvointia, sillä vanhempien ei tarvitse itsenäisesti sinnitellä pikkulapsiperhearjen haasteiden parissa.
Silti tämän kaltaiset perheiden matalan kynnyksen palvelut sinnittelevät nykyään säästöjen keskellä. Perhekeskus Tourutuvan toimintaa uhkaavat säästötarpeet samalla tavalla kuin monien muiden matalan kynnyksen palveluiden toimijoita; viimeisimpinä hyvinvointialueiden perheneuvoloita (Kallunki, 2026; Koskinen, 2026). Säästäminen perheiden matalan kynnyksen palveluista voikin pitkällä aikavälillä lisätä ja vakavoittaa perheiden arjen haasteita, jolloin tosiasialliset kustannukset voivat nousta suuremmiksi (Pitkänen ym., 2024, s. 149).
Lähteet
Heiskanen, L., Helamaa, T., Laru, S., Muuronen, K., Salmi, A., Satuli-Kukkonen, T., & Ukkonen-Wallmeroth, J. (2019). Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen järjestöjen yhteistyönä. Teoksessa T. Hakulinen, T. Laajasalo, & J. Mäkelä (toim.), Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (s. 30–37). (Ohjaus 9/2019). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/f8d0cff7-e514-4eec-8bcd-20586e70fa1a/content
Häggman-Laitila, A. (2002). Varhainen tuki perheen terveyden edistämisessä – analyysi perhetyön vaikuttavuudesta. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 39(3), 192–207.https://doi.org/10.23990/sa.152391
Juhila, K. (2026). Teemoittelu ja temaattinen analyysi. Teoksessa J. Vuori (toim.), Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja (päivitetty versio). [Tampere:
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto]. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/
menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyysitavat/teemoittelu/
Juuti, P., & Puusa, A. (2020). Johdanto. Mitä laadullisella tutkimuksella
tarkoitetaan? Teoksessa A. Puusa, & P. Juuti (toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät (s. 9–19). Gaudeamus.
Kalland, M. (2019). Vahvuutta vanhemmuuteen tutkimuksen tuloksia: perhekahvila ja
mentalisaatio. Teoksessa T. Hakulinen, T. Laajasalo, & J. Mäkelä (toim.), Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (s. 38–44). (Ohjaus 9/2019). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/f8d0cff7-e514-4eec-8bcd-20586e70fa1a/content
Kallunki, E. (19.5.2026). Jopa 50 000 asiakasta vuosittain vaarassa menettää apua, kun
hallitus poistaa perheneuvolat laista. YLE. https://yle.fi/a/74-20226222
Koskinen, A. (11.3.2026). ”Täällä sain vertaistukea ja tunsin kuuluvani johonkin”
– 40-vuotias Jyväskylän Tourutupa sinnittelee leikkausten keskellä. Keskisuomalainen. https://www.ksml.fi/paikalliset/9287314
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän yhdistys. (i.a.-a). Perhekeskus Tourutupa. Saatavilla 29.4.2026 https://jyvaskyla.mll.fi/perhekeskus-tourutupa/
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän yhdistys (i.a.-b). Avoin päiväkoti.
Saatavilla 29.4.2026 https://jyvaskyla.mll.fi/perhekeskus-tourutupa/avoin- paivakoti/
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän yhdistys. (i.a.-c). Vauvakerho. Saatavilla 29.4.2026 https://jyvaskyla.mll.fi/perhekeskus-tourutupa/vauvakerho/
Mäkelä, J. (2019). Yhteisöllinen kasvatus – kukaan ei selviä vanhemmuudesta
yksin. Teoksessa T. Hakulinen, T. Laajasalo, & J. Mäkelä (toim.), Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön (s.11–19). (Ohjaus 9/2019). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/f8d0cff7-e514-4eec-8bcd-20586e70fa1a/content
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. [Määräykset
ja ohjeet 2022:2a]. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/
Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Pitkänen, S., Ranta, T., Mäkkylä, K., Aro, R., Aro, N., Kortelainen, J., Koski, N., & Stenvall, J. (2024). Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut. Varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:15). Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/c689b494-6b72-45a8-9891-ab974cd1c6e8/content
Pulkkinen, L. (2022). Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. PS-kustannus.
Pölkki, P. (2016). Ehkäisevä lasten suojelu ja varhainen tuki lapsiperheille. Teoksessa M.
Törrönen, K. Hänninen, P. Jouttimäki, T. Lehto- Lundén, P. Salo & M. Veistilä (toim.), Vastavuoroinen sosiaalityö (s. 261–277). Gaudeamus.
Ranne, K. (2008). Sosiaalipedagogisen ja sosiaalisen todentuminen
varhaiskasvatuksessa. Sosiaalipedagogiikka, 9, 107–116. https://doi.org/10.30675/sa.120853
Rautaparta-Pennanen, K., Kekkonen, M., Böök, M. L., Collin, K., & Rönkä, A.
(2022). Vanhemmuuden ja selviytymiskykyisyyden tukeminen ohjatussa
äiti-lapsi-vertaisryhmässä. Sosiaalipedagogiikka, 23(1), 13–40. https://doi.org/
10.30675/sa.107618
Sorsa, M., Hopia, H., Heino-Tolonen, T., & Raitakari, S. (2022). Lapsiperheiden psykososiaalinen tuki Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 59(1), 83–103. https://doi.org/10.23990/sa.97265
Suomen vanhempainliitto. (2024). Vanhempien barometri- varhaiskasvatus ja esiopetus.
https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2025/08/Vanhempien_barometri_varhaiskasvatus_ja_esiopetus.pdf
Tombs, M., & Strange, H. (2024). Using qualitative questionnaires in medical education research. Perspectives on medical education, 13(1), 280-287. DOI: 10.5334/pme.1102
Zipp, L. (2022). Questionnaires to elicit qualitative data. Teoksessa R. Kircher, & L. Zipp (toim.), Research methods in language attitudes (s. 145-159). Cambridge University Press.
Kirjoitus on opiskelijan tuottama oppimistehtävä, jota ei ole muokattu julkaisijan toimesta.
Kirjoittajat
Johanna Läärä
kasvun ja oppimisen ohjaaja, sosionomi (AMK)
