Huono-osaisuus ja moniongelmaisuus on kasvussa tämän päivän Suomessa. Sosiaaliturvan leikkaukset ja väestön hyvinvoinnin heikkeneminen ovat jo johtaneet siihen, että apua tarvitsevien määrä on ollut kasvussa. Diakoniatyössä apu lähtee aina asiakkaan tarpeiden mukaan, keskeisenä näkökulmana on tuoda elämän vaikeisiin tilanteisiin toivon näköalaa.
Diakoniatyössä tarvitaan kykyä tunnistaa toivon merkitys osana auttamistyötä, että asiakkaan tilanne voidaan kohdata kokonaisvaltaisemmin. Tämä artikkeli esittelee opinnäytetyönä laaditun tuotoksen, joka kokoaa käytännönläheisiä näkökulmia auttamistyöhön.
Toivo diakoniatyön asiakaskohtaamisissa
THL:n julkaiseman katsauksen mukaan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin myönteinen kehitys on hidastunut ja koettu hyvinvointi heikentynyt. Elinkustannusten nousu on lisännyt taloudellista epävarmuutta. Väestön ikääntyessä monisairastavuuden, psyykkisen kuormituksen, muistisairauksien ja heikon työkyvyn ennakoidaan lisääntyvän, mikä kasvattaa avun tarvetta. Sosiaaliturvan leikkaukset ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nousu kuormittavat erityisesti pienituloisia ja haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia. (Kestilä, Karvonen, 2025, s. 8–9).
Diakoniabarometrin 2022 -tutkimuksen mukaan diakoniatyöntekijöillä on kasvavaa huolta sote-palveluiden riittävästä saatavuudesta, sekä ihmisten kasvavasta avuntarpeesta. (Hammarén, Hietaniemi, & Kalanti, 2022). Kirkon tilastojen mukaan evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyö oli esimerkiksi toukokuun 2024 loppuun mennessä myöntänyt avustuksia jo lähes 3,5 miljoonaa euroa, kun vastaavana aikana edellisenä vuonna diakonia-avustuksia annettiin 2,6 miljoonaa euroa (Suomen ev. lut. kirkko, 2024).
Diakoniatyössä apu perustuu asiakkaan tarpeisiin. Kirkon diakonisen toiminnan periaatteissa diakonia kuvataan haavoittuvassa elämäntilanteessa olevan ihmisen apuna ja tukena. Samalla korostetaan asiakkaan toimijuuden ja omien päätösten kunnioitusta. (Suomen ev.lut. kirkko, 2024). Diakoniatyöntekijän tehtävänä ei ole ainoastaan tarjota valmiita ratkaisuja ja ohjeita, vaan tehdä toivolle tilaa, jotta toimijuus kasvaa.
Diakoniatyössä toivo on olennainen osa asiakaskohtaamisia ja työn perustehtävää. Diakoniabarometri 2018- tutkimuksen mukaan lähes kaikki kyselyyn vastanneista diakoniatyöntekijöistä pitivät toivon välittämistä yhtenä diakoniatyön tärkeimpänä tehtävänä. (Isomäki, Lehmusmies, Salojärvi, Wallenius, 2018, s. 34–35).
Kirkkopalveluiden toteuttamassa Bikva-haastattelussa diakoniatyön asiakkaat kuvasivat avun tuottaneen toivoa kolmesta eri näkökulmasta; Asiakkaat kokivat muutoksen olevan mahdollista omassa elämässään, kokivat itsensä arvokkaaksi ja tunsivat etteivät ole yksin tilanteessaan. (Suomen evankelisluterilainen kirkko, 2023).
Snyderin toivonteorian mukaan toivo rakentuu tavoitteista, realistisista keinoista ja uskosta omiin kykyihin edetä niitä kohti (Snyder, 2002, s. 249). Haapakoskikin korostaa tavoitteisiin suuntautuvaa toimijuutta ja kykyä etsiä uusia reittejä tavoitteiden edistämiseksi. Toivoon kuuluu myös luottamus tulevaan ja kokemus siitä, että maailmassa on mielekkyyttä ja hyvää. Toivo ja toivottomuus eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat kulkea rinnakkain. (Haapakoski, 2025, s. 196–197).
Kymmenen toivon teesiä kehittämistyön tuotoksena
Kehittämistyön tuotoksena laadittiin kymmenen toivoa käsittelevää teesiä uuden diakoniatyöntekijän tueksi. Työskentelyssä hyödynnettiin yhteiskehittämisen periaatteita, joihin kuuluvat avoin vuorovaikutus, osallisuus sekä erilaisten näkökulmien ja asiantuntemuksen yhdistäminen. Yhteiskehittämisen tavoitteena on muodostaa tarkasteltavasta ilmiöstä yhteinen ymmärrys ja tuottaa käytännössä hyödynnettäviä ratkaisuja (Yhteiskehittäminen ja sen menetelmät).
Tässä kehittämistyössä tietoperustaa kerättiin Maaret Kallion Voimana toivo- verkkokurssilla ja sekä työelämäyhteistyökumppanina toimineen Salon seurakunnan diakoni Annika Kivilahden asiantuntijanäkemyksillä. Kivilahden näkemyksiä kerättiin sähköpostiviestittelyn avulla ja niitä tarkasteltiin suhteessa työn teoreettiseen tietoperustaan sekä hyödynnettiin teesien muotoilemisessa. Tässä artikkelissa nostetaan esille verkkokurssilta ja asiantuntijanäkemyksistä keskeisiä ajatuksia.
Kallion mukaan toivo rakentuu kokemuksesta hyvästä elämästä ja kyvystä selviytyä vaikeuksista. Keskeistä on toimijuus: ihminen saa tehdä pieniä, realistisia valintoja ja huomata voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Avuttomuus ei tarkoita toivon puuttumista, vaan voi korostaa tuen ja kohtaamisen tarvetta. Toivo vahvistuu, kun vaikeat tunteet hyväksytään ja ihminen tulee kuulluksi, nähdyksi ja kannatelluksi. Surulle ja vaikeille kokemuksille on suostuttava ja annettava niiden tuntua. Vaikeassa elämäntilanteessa ihminen voi olla niin kuormittunut, ettei hän kykene näkemään ratkaisuja tai mahdollisuuksia eteenpäin. Tällöin on tärkeää kohdata toisen kokemus rauhallisesti ja auttaa häntä jäsentämään, mitä tilanteessa tapahtuu ja millaisia tunteita siihen liittyy. Toivo rakentuu vuorovaikutuksessa, jossa ihminen ei jää yksin kokemuksensa kanssa. Tunnetasolla kohtaaminen liittää meidät yhteen ja se luo turvallisuutta ja lisää toivoa. (Kallio, 2020)
Keskeistä on toimijuus: ihminen saa tehdä pieniä, realistisia valintoja ja huomata voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä.
Salon seurakunnan diakoni Annika Kivilahden asiantuntijakommentin mukaan yhteisöön kuuluminen ja mahdollisuus olla hyödyksi toisille voivat vahvistaa sekä merkityksellisyyden kokemusta että toimijuutta. Osallistumisen tulee kuitenkin olla suhteutettuna asiakkaan elämäntilanteeseen ja voimavaroihin. Toimijuus voi toteutua esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai kotona tehtävässä, muita hyödyttävässä toiminnassa. Jos aktiivinen osallistuminen ei ole mahdollista, toivoa voidaan vahvistaa myös läsnäolon, rinnalla kulkemisen ja kannattelun avulla. Työntekijältä tämä edellyttää herkkyyttä tunnistaa, millainen osallistuminen tukee juuri kyseistä asiakasta. (Annika Kivilahti, diakoni, henkilökohtainen tiedonanto 11.06.2026).
Toivon vahvistamiseen liittyy myös asiakkaan kokemusten ja tunteiden jäsentäminen. Kuunteleminen, tunteiden nimeäminen ja vaikean tilanteen tarkasteleminen pienempinä kokonaisuuksina voivat auttaa tekemään näkyviksi asiakkaan pelkoja ja tarpeita. Samalla keskustelu voi avata uusia näkökulmia tilanteeseen ja auttaa tunnistamaan vaikeuksien taustalla olevia tekijöitä. Emotionaalisella differentiaatiolla tarkoitetaan tässä työntekijän kykyä olla tunneyhteydessä asiakkaaseen sekä erottaa omat tunteensa asiakkaan tunteista. Tämä auttaa säilyttämään rauhallisen ja ammatillisen läsnäolon myös kuormittavissa tilanteissa. Aito ja kokonaisvaltainen kohtaaminen muodostaa diakoniatyön keskeisen lähtökohdan. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ja luovuttamaton arvo. Tämä periaate ohjaa kohtaamista myös silloin, kun asiakkaan tilanne herättää työntekijässä vaikeita tunteita. Toivoa voidaan konkretisoida kysymällä asiakkaalta, mitä hän toivoo ja millaista tukea hän tarvitsee. Yhdessä asetetut pienet ja realistiset tavoitteet voivat vahvistaa asiakkaan kokemusta omasta toimijuudestaan ja mahdollisuudestaan vaikuttaa elämänsä suuntaan (Annika Kivilahti, diakoni, henkilökohtainen tiedonanto 11.06.2026).
Kristillinen toivo tuo diakoniatyöhön myös hengellisen ulottuvuuden. Kivilahden mukaan työntekijällä tulee olla valmiutta keskustella toivosta, hyvästä elämästä ja elämän perimmäisistä kysymyksistä asiakkaan tilanteen ja tarpeiden pohjalta. Raamatun sanoma voi tarjota keskusteluun toivoa vahvistavia näkökulmia, kuten Jeremian kirjan lupaus tulevaisuudesta ja toivosta (Jer. 29:11). Hengellisiä sisältöjä on kuitenkin tärkeää käsitellä asiakkaan vakaumusta, yksilöllisyyttä ja tarpeita kunnioittaen (Annika Kivilahti, diakoni, henkilökohtainen tiedonanto 11.06.2026).
Kehittämistyön tulokset
Tiivistettynä kymmenen teesiä uudelle diakonille toivon vahvistamisesta:
1. Älä kiirehdi toivoon – kohtaa ensin se, mikä on 2. Siedä toivottomuutta asiakkaan rinnalla 3. Vahvista kokemusta siitä, että vaikeuksien keskellä voi olla myös hyvää 4. Kysy, millainen on asiakkaan oma hyvä elämä 5. Tee toivosta konkreettista pienillä ja realistisilla askelilla 6. Tue asiakkaan toimijuutta – älä tee hänestä pelkkää avun kohdetta 7. Rakenna turvallisuutta: näe, kuule ja ota vastaan 8. Vahvista yhteyttä toisiin ihmisiin 9. Kulje tunneyhteydessä, mutta säilytä oma erillisyytesi 10. Anna tilaa hengelliselle toivolle, jos asiakas näin toivoo.
Tarkoituksena oli tuottaa selkeä ja käytännönläheinen työväline toivon vahvistamiseen asiakaskohtaamisissa. Tuotos vastaa hyvin tähän tavoitteeseen kokoamalla keskeiset näkökulmat tiiviiseen ja helposti lähestyttävään muotoon yhdelle paperille koottuna. Salon seurakunta voi hyödyntää tuotosta esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksissä tai oman asiakastyön reflektoinnissa. 10 teesiä voidaan hyödyntää myös laajemmin seurakuntien diakoniatyössä ja muissa sosiaali- ja kirkonalan kohtaamistyön ympäristöissä. 10 teesiä toimii myös pitempään diakoniatyötä tehneellä huoneentauluna muistuttamassa toivon ylläpitämisen merkityksellisyydestä jokaisessa asiakaskohtaamisessa.
Lähteet
Haapakoski, K. 2025. Sosiaalisen toivon tutkimuksen tarpeellisuus. Yhteiskuntapolitiikka, s.196. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040824864
Hammarén, S., Hietaniemi, M. & Kalanti, M. (2022). Diakoniabarometri (2022). Muuttuva ja muuttava diakonia. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/783483
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Isomäki, P., Lehmusmies, J., Salojärvi, P. ja Wallenius, V. (2018). Diakoniabarometri 2018: Yksinäisyyden monet kasvot. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/153283
Kallio, M. (2020). Voimana toivo- verkkokurssi. Tavoitteet. [luentotallenne 1.] Voimana toivo -verkkokurssi – Maaret Kallio
Kallio, M. (2020). Voimana toivo- verkkokurssi. Toimijuus. [luentotallenne 3.] Voimana toivo -verkkokurssi – Maaret Kallio
Kallio, M. (2020). Voimana toivo- verkkokurssi. Toipuminen. [luentotallenne 4.] Voimana toivo -verkkokurssi – Maaret Kallio
Kallio, M. (2020). Voimana toivo- verkkokurssi. Toiset. [luentotallenne 5.] Voimana toivo -verkkokurssi – Maaret Kallio
Kestilä, L. & Karvonen, S. toim. (2025). Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. THL Raportti 1/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/items/7d565e02-d0f6-4596-a356-9e22d1e55958
Snyder, C.R. (2002). Hope theory: Rainbows in the mind. Psychological Inquiry. vol.13, nro.4. S.249-275 https://www.jstor.org/stable/1448867
Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (2023). Diakonia avaa kirkon ovia. PDF julkaisu. https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2023/11/DIAKONIA_avaa_kirkon_ovia_julkaisu_saavutettava.pdf
Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (2024). Diakonisen toiminnan periaatteet ja suuntaviivat. https://evl.fi/plus/diakonia/diakonisen-toiminnan-periaatteet/
Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (2024). Kirkon tilastot: Kirkon diakonia on auttanut yhä useampaa. https://evl.fi/tiedote/kirkon-tilastot-kirkon-diakonia-on-auttanut-yha-useampaa-alkuvuonna/
PanoSpaikka. I.A. Yhteiskehittäminen ja sen menetelmät. https://panospaikka.fi/yhteiskehittaminen-ja-sen-menetelmat/ Luettu 2.6.2026.
Kirjoitus on opiskelijan tuottama oppimistehtävä, jota ei ole muokattu julkaisijan toimesta.
Kirjoittajat
Johanna Hytönen
sosionomi (AMK), diakoni -kelpoisuusopiskelija
Hanna Salminen
sosionomi (AMK), diakoni -kelpoisuusopiskelija
