Diakoniatyössä kohdataan ihmisiä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, sairaudet, mielenterveyden haasteet ja epävarmuus tulevaisuudesta näkyvät seurakuntien arjessa yhä vahvemmin. Siksi ihmisillä on kasvava tarve tulla aidosti kuulluksi ja kohdatuksi.
Diakoniatyössä kohtaaminen ei vaadi suuria tekoja. Usein merkityksellisintä on pysähtyä ihmisen tarinan äärelle, kuunnella aidosti ja olla läsnä. Juuri nämä yksinkertaiset teot voivat vahvistaa ihmisen kokemusta siitä, että hän on Jumalan luoma, arvokas ja toivon arvoinen. Tämä artikkeli on osa sosionomi (AMK) diakoniatyön kelpoisuuskoulutuksen opinnäytetyötä.
Artikkelia varten kysyimme diakoniatyön tiimiltä ajatuksia kohtaamisesta diakoniatyössä. Vastauksien pohjalta kokosimme diakoniatyöntekijöille suunnatun Kohtaamisen muistilistan, joka sisältää konkreettisia ohjeita kohtaamistyöhön. Se toimii parhaimmillaan työntekijän arjen tukena sekä perehdytyksen apuna uusille työntekijöille.
Diakonia on osa kirkon missiota ja ydintehtävää
Kirkon tekemä diakoniatyö on ihmisten auttamistyötä, joka pohjautuu kristilliseen lähimmäisenrakkauteen. Kuten Raamatun evankeliumiteksteistäkin voimme lukea, Jeesus opetti ihmisiä rakastamaan ja palvelemaan ihmisiä. (Niemi 2015, 9.)
Diakoniatyöllä pyritään parantamaan ihmisten elämäntilanteita. Kirkon diakoniatyö eroaa kuntien tarjoamasta sosiaali- ja terveydenhuollon auttamistyöstä siihen kuuluvan hengellisen tukemisen ja sielunhoidollisen näkökulman vuoksi. Diakoniatyö ei ole kirkon vapaaehtoinen tai ylimääräinen työmuoto, vaan sitä tehdään kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti. Kirkkolain (652/2023) 3 luvun 1§:n mukaan diakoniatyö on seurakunnan perustehtävä. Lisäksi kirkkojärjestyksen (657/2023) 3 luvun 24§:ssä avataan diakoniatyön toteuttamista, joka kuuluu seurakunnan ohella myös sen jäsenille. Työn tulee kohdistua erityisesti niihin, joiden hätä on suurin ja joihin muu avustustoiminta ei ulotu. Tavoitteena on inhimillisen kärsimyksen vähentäminen sekä ihmisten elinolosuhteiden ja elämänlaadun parantaminen. (Gothóni ym. 2010, 7, 87.) Hengellisen kohtaamistyön ohella diakoniatyö vastaa tärkeällä tavalla yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Diakonisessa kohtaamisessa luottamuksen syntyminen on merkittävässä roolissa.
Tavoitteena on myös välittää ihmisille toivon sanomaa, joka nousee kristinuskosta. Toivon välittäminen voi tapahtua konkreettisena auttamisena, mutta myös kohtaamisessa esim. keskustelujen kautta. Kristillisyys näkyy diakoniatyöntekijän tavassa kohdata asiakas. Kristuksen rakkaus kuuluu kaikille. Tämä lähtökohta luo perustan kunnioittavalle kohtaamiselle ja ihmisarvolle. (Helin ym. 2010, 42.)
Diakonisessa kohtaamisessa luottamuksen syntyminen on merkittävässä roolissa. Se luo perustan toimivalle asiakassuhteelle ja vahvistaa asiakkaan kokemusta siitä, että hän tulee kuulluksi ja arvostetuksi. Diakoniatyöntekijällä on mahdollisuus luoda asiakkaalle uskoa selviytymiseen. (Helin ym. 2010, 66.)
Kohtaamisen äärellä – ajatuksia diakoniatyöstä
Diakoniatyön kohtaamisen muistilistaa varten perehdyimme diakoniatyön teologiaan sekä käytäntöihin tutkimuskirjallisuuden, Internet-lähteiden sekä ajankohtaisen, marraskuussa 2025, julkaistun diakonian asiakas- ja osallisuuskyselyn avulla. Kysely oli Helsingin seurakuntien tekemä ja julkaisema, ja se antoi hyvää sekä ajankohtaista tietoa diakoniatyön tarjoamista palveluista sekä asiakkaista. Erityisen puhuttelevana kyselyn tuloksista nousi ihmisten tarve hakeutua diakoniatyön asiakkaaksi kohdatakseen toisia ihmisiä. Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin yhteiskehittäminen, koska siinä työntekijöiden kokemustietoa ja asiantuntemusta voidaan hyödyntää yhteisen kehittämistavoitteen saavuttamisessa (Raivio 2018). Tässä kehittämistyössä yhteiskehittäminen toteutui diakoneille suunnatun kyselyn avulla, jonka vastausten ja teoriatiedon pohjalta laadittiin kohtaamisen muistilista.
Työelämäyhteistyökumppanin kanssa käytyjen keskustelujen lisäksi toteutimme lyhyen sähköpostikysely diakoniatyöntekijöille. Heiltä kysyttiin, voisiko tällainen muistilista palvella seurakunnassa työskenteleviä. Vastauksista kävi ilmi, että tällainen muistilista koettiin hyvänä muistuttajana arkisen työn keskellä. Muistilistan äärelle voisi pysähtyä arvioimaan omaa työskentelyään, sekä se voisi palvella kaikkia kohtaamistyötä tekeviä. Lisäksi kysyimme diakoniatyötä tekeviltä, minkälaisia ajatuksia diakoniatyön kohtaamiseen liittyen olisi heidän mielestään tärkeää huomioida aloittelevan työntekijän näkökulmasta. Diakoniatyöntekijöiden vastauksissa korostui kunnioittavan kohtaamisen merkitys kaikenlaisten asiakkaiden kanssa toimiessa. Tärkeää on keskittyä kuuntelemaan ja kulkea rinnalla. Ihminen on oman elämänsä asiantuntija ja keskustelut etenevätkin asiakkaan ehdoilla. Diakoniatyö on tavoitteellista ja tarkoitus on vahvistaa ihmisen omaa selviytymistä. Verkostojen tunteminen ja monialainen toimiminen on osa nykyaikaista diakoniatyötä, sillä usein asiakas saattaa tarvita myös muita tahoja avukseen kuin diakonian.
Kohtaamisen muistilista työn tueksi
Kohtaaminen ei ole yksittäinen menetelmä tai suoritus, vaan tapa tehdä työtä. Diakoniatyössä kohtaamisen merkitys korostuu, sillä työntekijä tapaa ihmisiä usein tilanteissa, joissa elämä on jollakin tavalla kuormittanut, yllättänyt tai pysäyttänyt.
Prosessin tuotoksena laadimme kohtaamistyön muistilistan, joka kokoaa yhteen työn kannalta keskeisiä ajatuksia ja periaatteita. Muistilistasta tehtiin tulostettava versio, joka toimitettiin työelämäyhteistyökumppanille sähköpostitse. Muistilistassa on neljä kohtaa, jotka kuvataan seuraavasti:
Pysähdy aidosti ihmisen äärelle. Kohtaaminen ei ole vain samassa tilassa olemista tai asioiden suorittamista, vaan toisen ihmisen huomaamista. Katsekontakti, tervehtiminen ja kiireetön läsnäolo viestivät, että toinen ihminen on tärkeä. Aito kohtaaminen edellyttää myös sitä, että toiselle annetaan aikaa kertoa oma tarinansa omalla tavallaan.
Älä kiirehdi ratkaisuja, kuuntele enemmän kuin puhut. Työntekijän tehtävänä ei aina ole kysyä seuraavaa kysymystä tai siirtyä ratkaisuun. Joskus tärkeintä apua on se, että ihminen saa tulla aidosti kuulluksi. Kuunteleminen on yhtä merkityksellistä kuin puhuminen.
Kulje rinnalla, älä edellä. Työntekijän tehtävä ei ole asettua tietäjän tai ongelmanratkaisijan rooliin, vaan kulkea ihmisen rinnalla yhdessä ratkaisuja ja seuraavia askelia etsien. Tärkeää on kunnioittaa jokaisen ihmisen omaa asiantuntemusta elämästään.
Muista toivo ja ihmisarvo. Ihmistä ei pidä määritellä hänen tilanteensa, ongelmiensa, elämäntilanteensa kautta. Jokainen kohdataan arvokkaana ihmisenä. Toivon ylläpitäminen on tulevaisuususkon vahvistamista ja muistuttamista siitä, että tämänhetkinen vaikea tilanne ei määritä koko tulevaisuutta.
Lopuksi
Kohtaaminen on sekä diakoniatyön perusta että taito, jota on tärkeää pysähtyä tietoisesti arvioimaan. Kohtaamisen muistilista on koottu tätä tarkoitusta varten. Sen tavoitteena ei ole antaa yksiselitteisiä vastauksia kaikkiin kohtaamistilanteisiin, vaan toimia työntekijän tukena, ajatusten herättäjänä ja apuna oman kohtaamistyön tarkastelussa. Se voi toimia osana uuden työntekijän perehdytystä tai pohjana keskusteltaessa kohtaamisen merkityksestä niin yhteistyöseurakunnassa kuin muissakin seurakunnissa. Kokonaisuudessaan prosessi eteni suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toteutettu kehittämistyö vahvisti omaa ammatillista osaamistamme diakoniatyön kohtaamisesta ja sen merkityksestä. Kohtaamisen muistilista on selkeä kokonaisuus, joka nostaa esille olennaisia ja käytännön työtä tukevia periaatteita.
Työelämäyhteistyökumppanilta saadun palautteen perusteella muistilistaan valitut periaatteet koettiin diakonian kohtaamistyön kannalta olennaisiksi. Tulostettava muistilista koettiin helppokäyttöisenä ja sitä voisi kuljettaa mukana kalenterin välissä. Lisäksi visuaalinen ilme ja hengelliseen teemaan sopiva kuvitus sai kiitosta.
Diakoniatyössä ei aina ole mahdollista ratkaista ihmisen kaikkia ongelmia. Aina on kuitenkin mahdollista pysähtyä, kuunnella ja kulkea hetki rinnalla. Kohdatuksi tuleminen välittää ihmiselle kokemuksen siitä, ettei hän ole yksin. Tämä on diakonisen kohtaamisen ydin: ihminen kohdataan arvokkaana ja ainutlaatuisena. Haasteiden takana on aina ihminen. Kun ihminen kohdataan ihmisenä, kuuntelemisesta tulee enemmän kuin hiljaa olemista – siitä tulee läsnäoloa, toivon välittämistä ja lähimmäisenrakkautta.
Lähteet
Gothóni, R. & Jantunen, E. (2010.) Käsitteitä ja käsityksiä diakoniatyöstä ja diakonisesta työstä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.6.2026. Saatavilla:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-089-5
Helin, M. Hiilamo, H. Jokela, U. (2010) Diakoniatyö. Asiakkaan palveluksessa. Juva: Edita Publishing Oy.
Helsingin seurakunnat, 2025. Diakonian asiakaskysely: Tulojen pieneneminen ei pelkästään kiristä taloutta, vaan myös heikentää kokemusta terveydentilasta ja elämänlaadusta. Viitattu 1.6.2026. Saatavilla:
https://www.helsinginseurakunnat.fi/uutiset/diakonianasiakaskysely160tulojenpienenemineneipelkastaankiristatalouttavaanmyosheikentaakokemustaterveydentilastajaelamanlaadusta
Kirkkojärjestys 657/2023. Finlex. Viitattu 6.9.2026. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/657.
Kirkkolaki 652/2023. Finlex. Viitattu 6.9.2026. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/652
Niemi, M. (2015.) Ilo palvella: diakoniatyötä Raumalla 130 vuotta. Rauman museo.
Raivio, H.(toim.)2018 Enemmän sosiaalista toimintakykyä, lisää osallisuutta!
Yhteiskehittäen vaikuttavampaa sosiaalista kuntoutusta. Sosiaalisen kuntoutuksen loppuraportti. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ’
Viitattu 28.8.2026. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-070-9
Kirjoitus on opiskelijan tuottama oppimistehtävä, jota ei ole muokattu julkaisijan toimesta.
Kirjoittajat
Heta Huttula
sosionomi (AMK), diakonin täydentävät opinnot
Hanna Leppänen
sosionomi (AMK), diakonin täydentävät opinnot
