Hanketoiminnassa kerätään paljon tietoa erilaisista mittareista, ja sen käyttötarkoituksia voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Miksi yhteisiä mittareita tarvitaan, mihin tietoa käytetään ja mitä hyötyä siitä on hankkeen arjessa? Näihin kysymyksiin vastaaminen on tärkeää, kun TKI-toimintaa kehitetään kohti vaikuttavampaa ja tiedolla johdettua kokonaisuutta.
TKI-hankkeilta edellytetään yhä useammin selkeästi määriteltyjä ja mitattavia tuloksia. Rahoittajat vaativat mittareilta konkretiaa ja saattavat edellyttää myös tiettyjen mittarien sisällyttämistä hankkeiden seurantaan. Samalla myös hankkeita toteuttavat organisaatiot rakentavat omia mittaristojaan, joilla hanketoimintaa tarkastellaan kokonaisuutena. Tämä voi näyttäytyä hanketyössä toimiville lisätyönä, ellei mittaritiedon merkitys kytkeydy selkeästi omaan työhön.
Mittareissa kysymys ei kuitenkaan ole vain raportoinnista, vaan siitä, miten hanketoiminnan tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää monella tasolla, niin hankkeissa, ohjelmissa kuin koko organisaation kehittämisessä.
Yhteismitallisuus mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen
Yksi keskeinen syy yhteisten mittareiden käyttämiseen liittyy tiedon yhteismitallisuuteen. Rahoittajilla on omat mittarinsa ja raportointivaatimuksensa, jotka ohjaavat hankekohtaista seurantaa. Ne ovat kuitenkin usein keskenään erilaisia eivätkä yksin riitä vastaamaan organisaation tarpeeseen ymmärtää, mitä hanketoiminnalla kokonaisuutena saavutetaan.
Kun hankkeissa kerätään osittain yhteistä mittaritietoa, tuloksia voidaan tarkastella ohjelmatasolla ja eri hankkeiden tuottamaa tietoa voidaan yhdistää. Näin syntyy laajempi kuva siitä, millaista muutosta toiminnalla saadaan aikaan. Ilman tätä yhteismitallisuutta hankkeet jäävät helposti irrallisiksi, eikä niiden yhteisvaikutusta pystytä arvioimaan.
Mittarit tukevat suunnittelua
Mittareiden rooli liitetään usein hankkeen seurantaan ja raportointiin. Vähintään yhtä tärkeä rooli niillä on kuitenkin jo ennen hankkeen käynnistymistä. Kun tavoitteille määritellään mittarit, täsmennetään, mitä muutosta tavoitellaan ja jäsennetään, miten tämä muutos syntyy.
Kun hankkeissa kerätään osittain yhteistä mittaritietoa, tuloksia voidaan tarkastella ohjelmatasolla ja eri hankkeiden tuottamaa tietoa voidaan yhdistää.
Mittareilla tehdään myös näkyväksi, millä tavoin tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan. Tämä tukee myös realististen tavoitetasojen asettamista. Kun organisaatiolla kertyy tietoa aiemmista hankkeista, voidaan arvioida, millaiset tavoitteet ovat saavutettavissa. Samalla vältetään sekä yli- että aliarviointia ja vahvistetaan hakemusten uskottavuutta rahoittajien suuntaan. Mittaritieto ei siis ole vain menneen tarkastelua, vaan myös tulevan suunnittelun väline.
Yhteiset mittarit hanketyön tukena
Keskeinen kysymys hanketyöntekijän näkökulmasta on, mitä hyötyä yhteisistä mittareista on käytännön hanketyössä. Yhteisesti määritellyt mittarit ja niiden tiedonkeruun tavat helpottavat konkreettisesti hanketoimijan työtä.
Hankkeen alkaessa projektipäällikön ei tarvitse aloittaa mittareiden miettimistä tyhjästä, vaan yhteinen mittaripankki tarjoaa valmiiksi määriteltyjä mittareita ja tiedonkeruumenetelmiä hankkeen käyttöön. Hanke myös hyötyy siitä, että tieto palautuu käyttöön hankkeiden omaan seurantaan ja arviointiin, uusien hankkeiden ideointiin ja valmisteluun sekä yhteiseen oppimiseen.
Kun tietoa hyödynnetään aktiivisesti, mittarit eivät jää irrallisiksi vaan auttavat seuraamaan muutosta, tukevat päätöksentekoa hankkeen aikana ja vahvistavat kykyä perustella työn merkitystä myös laajemmassa mittakaavassa, johon hanke asettuu.
Koottu tieto ohjaa TKI-toiminnan kehittämistä
Hankkeista yhteisesti kerätty mittaritieto mahdollistaa TKI-toiminnan tarkastelun strategisella tasolla. Se tarjoaa välineitä esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Millaisiin kohderyhmiin toiminta kohdistuu ja keitä se saavuttaa?
- Millaista muutosta hankkeilla saadaan aikaan yksilötasolla?
- Missä on kehittämisen, uudenlaisten avausten tai tarkemman tiedon keruun tarvetta?
Tämä tieto tukee TKI-ohjelmien ohjausta, jolloin resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Onnistuneita toimintamalleja voidaan tunnistaa ja skaalata, ja kehittämistoimintaa voidaan suunnata strategisten tavoitteiden kannalta vaikuttavampiin kokonaisuuksiin. Samalla mittaritieto kytkee yksittäiset hankkeet osaksi laajempaa kokonaisuutta, osaksi strategisesti johdettua TKI-toimintaa.
Toimintakulttuurin muutos vaatii yhteistä ymmärrystä
TKI-toiminnan kehittäminen kohti vaikuttavuuden systemaattisempaa osoittamista on ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos. Se edellyttää yhteistä ymmärrystä siitä, miksi tietoa kerätään, miten sitä käytetään ja mitä hyötyä siitä syntyy eri toimijoille. Tämä ymmärrys ei synny yhdellä kertaa, vaan kehittyy asteittain. Siksi perusviestien avaaminen ja toistaminen on tärkeää, samoin yhteiset keskustelut ja käytännön esimerkit.
Kun mittarit kytkeytyvät aidosti työn tavoitteisiin ja niistä saatava tieto nähdään yhteisenä resurssina, ne alkavat tukea sekä hankkeiden arkea että koko organisaation oppimista. Lopulta kyse ei ole mittareista itsestään, vaan siitä, että TKI-toiminnan tuottama muutos voidaan tehdä näkyväksi, ymmärrettäväksi ja hyödynnettäväksi sekä hankkeiden sisällä että koko organisaation tasolla.
Blogin rakenteen hahmottelussa ja kieliasun muokkauksessa on hyödynnetty Microsoft 365 Copilot -tekoälyä (käytetty 4.6.2026).
Kirjoittajat
Anne Seppänen
Diakonia-ammattikorkeakoulu SPMO-päällikkö
