Yhteiskunnallisilta yrityksiltä odotetaan samanaikaisesti liiketoiminnallista kannattavuutta, laajaa vaikuttavuutta ja kykyä vastata monimutkaisiin ajan haasteisiin. Olennaista on pohtia, miten tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja mitä se vaatii yritykseltä käytännössä.
Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset (WISE, Work Integration Social Enterprise) tukevat heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta, osaamista ja työllistymistä. Ne toimivat avoimilla markkinoilla ja suuntaavat tuottonsa yhteiskunnallisen tehtävänsä toteuttamiseen. Yritykset harvemmin avaavat sitä, miten niiden liiketoiminta käytännössä toimii.
Hybridirahoitus mahdollistaa monipuolisen toiminnan
Useimmat työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset ovat ns. hybridiorganisaatioita. Silloin organisaatio yhdistää useita erilaisia rahoituslähteitä ja toimintalogiikoita. Keskeinen hybridiorganisaatioiden piirre on, että yritys tavoittelee samanaikaisesti taloudellista tehokkuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Se synnyttää jännitteitä eri tavoitteiden välille, mutta mahdollistaa sellaisen työskentelyn, mitä pelkällä markkinatoiminnalla tai avustuksilla ei voi rakentaa. (Johanson ym., 2023.)
Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset (WISE, Work Integration Social Enterprise) tukevat heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta, osaamista ja työllistymistä.
Käytännössä malli voi näyttää esimerkiksi tältä: yhdistysmuotoinen yhteiskunnallinen yritys tuottaa työllisyyspalveluja työvoimaviranomaisille, kuntoutus- ja valmennuspalveluja hyvinvointialueille sekä koulutuspalveluja oppilaitoksille. Lisäksi se saa tuloja muusta liiketoiminnasta ja työllistää itse heikossa työmarkkina-asemassa olevia esimerkiksi palkkatuella. Erilaiset avustukset täydentävät toimintaa. Avustukset mahdollistavat matalan kynnyksen toiminnan sellaisille kohderyhmille, joita kilpailutetut palvelut eivät aina tavoita. Kehittämistyö toteutetaan merkittävältä osin TKI-rahoituksella.
Eurooppalaisessa hybridimallissa liiketoiminnan osuus vahva
Eurooppalaisessa WISE-kentässä rahoituspohja on tyypillisesti monipuolisempi kuin Suomessa. Erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa – esimerkiksi Italiassa, Ranskassa ja Belgiassa – yhteiskunnalliset yritykset ovat rakentaneet toimintansa vahvemmin liiketoiminnan varaan. European Social Enterprise Monitor -tutkimuksen (ESEM, 2023–2024) mukaan yli 60 prosenttia eurooppalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä myy palvelujaan tavallisille yrityksille (Gazeley ym., 2025).
Suomalaiset toimijat rakentavat rahoituksensa vahvemmin julkisten ostopalvelusopimusten varaan. Osa työllisyyttä edistävistä alan toimijoista on tähän asti kuitenkin toiminut ensisijaisesti avustusvaraisina järjestöinä ilman varsinaista liiketoimintamallia. Kostilainen ja Toikkanen (2025) kuvaavat tätä murrosta osuvasti. Heidän mukaansa järjestöt joutuvat nyt miettimään muuntautumista kohti yhteiskunnallisen yrityksen mallia – ei perinteistä järjestöidentiteettiä hylkäämällä, vaan rakentamalla sen rinnalle ansaintalogiikan, joka mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden avustusympäristön kiristyessä (Kostilainen & Toikkanen, 2025).
Hybridimalli konkretisoi miltä siirtymä voisi näyttää, sillä mallissa yhdistyvät julkiset sopimukset, yksityisen sektorin asiakkuudet, TKI-rahoitus ja avustukset.
Yritykset auttavat kehittämään alueita
Monipuolinen rahoituspohja mahdollistaa yksilöllisiä ja pitkäjänteisiä työllistymispolkuja. Eri rahoituslähteet tukevat asiakkaan polun eri vaiheita, jolloin palvelukokonaisuus rakentuu hänen tarpeidensa eikä hallinnollisten rajojen mukaan. Asiakas voi esimerkiksi aloittaa toimintakykyä vahvistavasta toiminnasta, siirtyä valmennukseen ja käytännön työtehtäviin, osallistua koulutukseen ja edetä edelleen palkkatuettuun tai avoimilla työmarkkinoilla tapahtuvaan työhön.
Laaja rahoituspohja vähentää myös riippuvuutta yksittäisestä rahoittajasta. Hybridimalli mahdollistaa sellaisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, jota markkinaehtoinen toiminta tai yksittäinen julkinen palvelu eivät yksin pysty tuottamaan. Myös kunnat, hyvinvointialueet ja muut alueelliset toimijat hyötyvät näistä yrityksistä. Yritykset kokoavat yhteen erilaisia rahoituslähteitä ja kanavoivat niitä alueen asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja työllistymisen edistämiseksi. Silloin ne toimivat palveluntuottajina sekä alueellisen kehittämisen edistäjinä ja resursoijina.
Kaksoistavoitteiden yhteensovittaminen on helpommin sanottu kuin tehty
Hybridimalli ei synny ilman haasteita. Eri rahoituslähteillä on omat tavoitteensa, sääntönsä ja raportointivaatimuksensa, mikä edellyttää yritykseltä eri kustannusten, rahoitusten ja toiminnan tarkkaa kohdentamista ja seurantaa. Laaja rahoituspohja vaatii lisäksi vahvaa taloushallintoa, sopimusosaamista ja kykyä johtaa monimutkaista organisaatiota, joka yhdistää samanaikaisesti liiketoimintaa, palvelutuotantoa ja kehittämistoimintaa. Myös rahoittajilta ja ostajilta tulee löytyä ymmärrystä, sillä vaatimukset eivät saa olla keskenään ristiriitaisia.
Suomalaiset WISE-toimijat ovat tekemässä siirtymää, jonka eurooppalaiset vertaisensa ovat monin paikoin jo tehneet. Se vaatii uudenlaista osaamista ja rakenteita, jotka tukevat kehitystä.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO)
- Blogi on osa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksenYhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeen toimintaa.
- Euroopan unionin osarahoittama hanke on käynnissä vuosina 2023–2027.
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina.
Lähteet
Gazeley, T, Bennett, T., & Dupain, W. (2025). The State of Social Enterprise in Europe: European Social Enterprise Monitor 2023-2024. The Hague, The Netherlands, Euclid Network – the European Social Enterprise Network.
Johanson, J.-E., Hjelt, J., Pekkola, E., & Vakkuri, J. (2023). Hybridisyys kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Teoksessa H. Kostilainen & A. Nieminen (toim.), Yhteiskunnallinen yritys (s. 37–52). Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Kostilainen, H., & Toikkanen, J. (2.12.2025). Sote-järjestöt murroksessa: kohti yhteiskunnallisen yrityksen mallia. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109695
Kirjoittajat
Eeva Salmi
johtaja, Silta-Valmennusyhdistys ja Valo-Valmennusyhdistys
Jaana Toikkanen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija
