Sosionomin opintoihin sisältyy digiosaamisen opintojakso. Opiskelijoiden ollessa eri puolilta Suomea on opintojakso tarjonnut opettajallekin ikkunan digitaalisten palvelujen kehittämiseen.
Digitaalisten palvelujen laajeneminen ja tekoälyn lisääntyvä hyödyntäminen ovat arkea myös sosiaalialalla. Digitalisaatiota hyödynnetään sosiaalialalla eri hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti toimivissa palveluissa, kuten järjestöjensosiaalisen median kanavissa.
Opintojakson seminaarikeskusteluissa ja oppimistehtävissä on noussut esille arvokasta eettistä pohdintaa siitä, miten digiosaamisen puutteet tai esimerkiksi medialukutaidon heikkous voivat vaikuttaa hyvinvointiin ja miten näihin epäkohtiin voisi sosiaalialan ammattilaisena tarttua. Esimerkiksi monet digitaaliset palvelut ovat saatavilla edelleen ainoastaan kotimaisilla kielillä.
Digiohjauksen osaamiselle on suuri tarve
Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut vuodesta 2022 alkaen suomalaisten digitaitoraportin. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2023. Raportin mukaan suomalaisten digitaidot ovat parantuneet, mutta digituen tarpeet ovat edelleen suuret erityisesti vanhimpien ikäluokkien keskuudessa. Yli 75-vuotiaista vain 22 prosenttia kokee, että henkilöllä on hallussaan vähintään digitaaliset perustaidot. Tämä luku jo pelkästään nostaa esille niin lähteisten kuin ammattilaisten tarjoaman digituen tarpeen. Huomioitavaa on myös se, että tutkimuksen mukaan digitaitojen osaaminen heikkenee jo yli 45-vuotiaiden keskuudessa. Samaan aikaan jopa 89 prosenttia suomalaisista kertoo auttavansa läheisiään digipalveluihin tai -laitteisiin liittyvissä asioissa. (Digi- ja väestötietovirasto, 2023, s.11, 13).
Tulevien ammattilaisten osaamistarpeisiin vastaaminen
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digiosaamista koskevassa sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä esille nousee, että vaikka ammattilaiset kokevat digiosaamisensa keskimäärin hyväksi, on osaamisessa myös puutteita. STM:n selvityksessä todetaan, että hiljattain valmistuneilla voi olla paremmat taidot kuin jo pidempään työelämässä olleilla. (Tepponen ym., 2024.)
Eri työnantajien mahdollisuudet tukea työntekijöiden digiosaamista vaihtelevat. Yksi toimiva malli työpaikoilla voi olla käänteinen mentorointi, jossa nuoremmat työntekijät opastavat pidempään työelämässä olleita kollegoitaan. Toisaalta tarvitaan myös lisäkoulutusta ja esimerkiksi tiedolla johtamisen osaamista myös muille kuin johtotason työntekijöille.
Eri työnantajien mahdollisuudet tukea työntekijöiden digiosaamista vaihtelevat.
Hyvinvointialueiden tietohallinnosta vastaavien näkemysten mukaan (THL, 2026) sosiaalialalla voidaan tekoälyn avulla säästää jatkossa työaikaa, kun aikaa vapautuu esimerkiksi lausuntojen valmisteluun liittyvän työn tehostuessa. Silloin aikaa jää paremmin työtehtäviin, joissa ammattilaisen ydinosaamista tarvitaan, kuten yksilöiden ja perheiden kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, sekä osallisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen.
Palkitsevaa on ollut opiskelijoiden palautteet siitä, kun he ovat oivaltaneet miten monella tavalla digiosaaminen liittyy sosiaalialan työhön. Toisaalta opiskelijoiden omat valmiudet ovat myös vaihtelevat ja osa on kokenut opintojakson sisällön myös heille ennestään tuttuna. Tällöin opiskelija voi halutessaan hakea hyväksilukua aiemman osaamisen perusteella. Opettajalle opintojakso tuo aivan erityisen haasteen pysyä kehityksessä ajan tasalla, jotta ei opeta vanhentunutta tietoa ja jotta esillä olisi ajankohtaisia ilmiöitä ja esimerkkejä toimivista toimintamalleista.
Tavoitteena eettisesti valveutuneita ammattilaisia
Sosiaalialan digiosaaminen on mahdollisuuksien ja haavoittuvuuden välillä tasapainoilua. Sosiaalialan ammattilaisen tulee nähdä ne digitalisaation mahdollisuudet, jotka lisäävät ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja saada tietoa ja palveluja. Samaan aikaan Talentian ammattieettisten ohjeiden (2022) mukaan ammattilaisen tulee tunnistaa, milloin on tarpeellista tarjota lähitapaamisia ja ketkä tarvitsevat kasvokkain toteutuvaa neuvontaa tai ohjausta.
Tärkeää on, että valmistuvilla sote-alan ammattilaisilla on valmius tarkastella digitaalisia palveluja ja tekoälyn hyödyntämistä myös kriittisesti ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset huomioon ottavalla lähestymistavalla.
Lähteet
Arki, arvot ja etiikka. (2022). Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. Talentia.
Digi- ja väestötietovirasto. (2023). Digitaitoraportti 2023. https://dvv.fi/digitaitoraportti
Kyytsönen, M., Salovaara, S., Tuovinen, T., Reponen, J., Hautala, S., & Vehko, T. (2026). Hyvinvointialueiden tietohallinnosta vastaavien tulevaisuuden visioita digitalisaatiokehityksestä.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä THL, Tutkimuksesta tiiviisti 6/2026.
Tepponen, M., Ahonen, O., & Turja, T. (2024). Käsikirja: Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:37). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8657-2
