Suomalaiset työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset ovat voimavara, jota meillä ei ole varaa menettää. Ne ovat resilienttejä toimijoita, jotka tarjoavat monipuolisia ratkaisuja työllistymiseen ja rakentavat ketteriä ja kestäviä toimintamalleja muuttuvassa toimintaympäristössä.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ovat ryhmä, joiden pääsy avoimille työmarkkinoille on vaikeutunut, vaikka he pystyvät ja haluavat tehdä työtä omien vahvuuksiensa ja mahdollisuuksiensa puitteissa. Tähän ryhmään lukeutuvat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttaneet, vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt. Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten (work integration social enterprises, WISE-yritykset) perustehtävänä on edistää näiden henkilöiden työllistymistä ja luoda heille mahdollisuuksia työllistymiseen ja työelämäosaamisen kehittämiseen.
Näiden yritysten toiminta on vakiintunut useissa Euroopan maissa. Niiden toimintamalli rakentuu kahden toisiaan täydentävän tehtävän varaan: ne toimivat markkinaehtoisesti harjoittaen liiketoimintaa, samalla keskittyen heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen (B-WISE, 2024). Tätä kaksoistehtävää tuetaan usein toiminnoilla ja palveluilla, jotka kehittävät osaamista, edistävät kuntoutumista ja vahvistavat osallisuutta. Näin voidaan edistää laajempaa yhteiskunnallista osallisuuttakin (Galera ym., 2022).
Työhön integroivan yhteiskunnallisen yrityksen käsite on Suomessa toistaiseksi melko tuntematon (Kostilainen & Lindberg, 2021; Salmi ym., 2023), ja siksi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus onkin kartoittanut näiden toimijoiden joukkoa paremman ymmärryksen muodostamiseksi.
Kestävä talous ja vahva työllistämisosaaminen kulkevat käsi kädessä työhön integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä
Viime syksynä julkaistun työllisyyttä edistäviä yhteisötalouden toimijoita koskeneen selvityksen jatkoksi laadittu raportti luo kokonaiskuvaa Suomen työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Se syventää ymmärrystä näiden yritysten liiketoimintamalleista ja toimintaedellytyksistä vertaillen niitä muihin työllistymistä edistäviin toimijoihin.
Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset näyttäytyvät ketterinä toimijoina, jotka yhdistävät markkinaehtoisen liiketoiminnan ja kohderyhmiensä työllistymistä tukevat, monipuoliset ratkaisut.
Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset näyttäytyvät ketterinä toimijoina, jotka yhdistävät markkinaehtoisen liiketoiminnan ja kohderyhmiensä työllistymistä tukevat, monipuoliset ratkaisut. Ne hyödyntävät laajaa rahoituspohjaa, jonka muodostavat liiketoiminnan tuotot, avustukset sekä TKI-rahoitus. Liiketoiminta on useimmiten palvelujen ja tuotteiden myyntiä yksityisille asiakkaille, jonka lisäksi julkiset ostajat muodostavat monille merkittävän osan liiketoiminnasta. TKI-rahoitusta haetaan kotimaan lisäksi myös kansainvälisesti, mutta selvityksen aineistossa ei ollut yrityksiä, jotka osallistuisivat julkisten hankintojen kilpailutuksiin Euroopan tasolla. Tästä on kuitenkin olemassa jo käytännön esimerkkejä.
Näiden yritysten toiminnassa korostuu käytännönläheinen ote kohderyhmien työllistymiseen: palkkatyöhön työllistäminen on keskeistä, mutta rinnalla hyödynnetään joustavasti myös muita työllistymistä edistäviä toimintoja, mitkä mahdollistavat erilaisten elämäntilanteiden huomioimisen. Yksilölliset tarpeet huomioidaan myös työkyvyn ja osaamisen kehittämisessä: yritykset hyödyntävät laajasti esim. oppisopimuksia ja muita työssä oppimisen muotoja sekä tarjoavat yksilöllistä ohjausta ja tukea. Näin työllistyminen ei jää irralliseksi toimenpiteeksi, vaan rakentuu osaksi kokonaisvaltaista tukea.
Vaikka epävarmuus koskettaa koko kenttää, yhteiskunnalliset yritykset suhtautuvat tulevaan keskimäärin luottavaisemmin kuin muut työllisyyttä edistävät yhteisötalouden toimijat. Tätä voi selittää yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli, joka mahdollistaa laajemman ja vakaamman rahoituspohjan.
Työllistymistä edistävien yritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettava
Nykyisessä työllisyystilanteessa ja sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten keskellä on keskeistä varmistaa, ettei heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden pääsy työelämään vaikeudu entisestään. Jotta työllistymistä edistävät yritykset pystyvät tarjoamaan heille työllistymismahdollisuuksia jatkossakin, tulee niiden toimintaedellytykset turvata.
Yhteiskunnallisen yrityksen, ja erityisesti työhön integroivan sellaisen, toimintamalli ja monipuolinen rahoituspohja voi luoda resilienssiä erityisesti silloin, kun toimintaympäristö on epävarma ja rahoituspaineet kasvavat (Toikkanen & Kostilainen, 2025). Jotta emme menetä työllistymisen edistämisen ketteriä osaajia, tulee niiden siirtymää monipuolisempaan rahoituspohjaan ja vahvempaan liiketoimintaosaamiseen tukea. Näin voidaan edistää myös uusien, muutoskykyisten ja vaikuttavasti toimivien yritysten syntymistä ja kasvua. Työllistymistä edistävien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on merkittävä investointi työllisyyteen.
Lähteet
Galera, G., Carini, C., Franchini, B., Tallarini, G., Signoretti, A., Bussuyt, A., Messely, L., Belafatti, F., Bezzina, L., García Antequera, J. J., Moder, C. & Baturina, D. (2022). Report on trends and challenges for work integration social enterprises (WISEs) in Europe. Current situation of skills gaps, especially in the digital area. B-WISE Project, Brussels.
Kostilainen, H., & Lindberg, J. (2021). Yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittyminen Suomessa. Teoksessa Salmi, E., & Savela-Vilmari, K. (toim.). Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa – Malli osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen, s. 23–42. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak Työelämä 24). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-387-2
Salmi, E., Kumlander, K., & Uotila, M. (2023). Missiona työllistäminen. Teoksessa Kostilainen, H., & Nieminen, A. (toim.). Yhteiskunnallinen Yritys, s. 89–101. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak työelämä 31). Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-420-6
Toikkanen, J., & Kostilainen, H. (27.11.2025). Sote-järjestöt murroksessa: kohti yhteiskunnallisen yrityksen mallia. YYO Asiantuntijalta-kirjoitus. Saatavilla: https://yyo.fi/ajankohtaista/sote-jarjestot-murroksessa-kohti-yhteiskunnallisen-yrityksen-mallia/
Kirjoitus on ilmestynyt aiemmin myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen blogissa.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO)
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina.
- Artikkeli on osa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeen toimintaa.
- Euroopan unionin osarahoittama hanke on käynnissä vuosina 2023–2027.
Kirjoittajat
Elina Pöllänen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
Jaana Toikkanen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija
Eeva Salmi
johtaja, Silta-Valmennusyhdistys ja Valo-Valmennusyhdistys
Tytti Elo
tutkijatohtori, LUT-yliopisto
