Hyppää sisältöön
Kuvituskuva, jossa mieshenkilö seisoo ja osoittaa fläppitaulua pöydän ääressä istuville.

Käytännöllistä digipedagogiikkaa, tekoälyä ja katse kohti uutta

Liisa Keränen

Vuoden 2026 Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) -konferenssi tarjosi ajankohtaisen katsauksen digipedagogiikan keskeisiin teemoihin ja erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa. Konferenssi toimii ennen kaikkea suuntaa antavana kompassina kohti tulevaisuuden opetusta ja opiskelijan oppimiskokemusta.

Digipedagogisessa keskustelussa puhuttavat tällä hetkellä erityisesti tekoäly ja sen hyödyntäminen opetuksessa. Konferenssi tarjosi näkökulmia myös opetustyön ja digipedagogiikan roolin tarkasteluun ammattikorkeakoulukontekstissa.

Ammattikorkeakoulukoulutuksessa aikataulut, monimuotoiset opiskelijaryhmät ja vahva työelämäkytkös asettavat opetukselle oman erityisen kehyksensä. Opinnoissa täytyy olla samat säännöt kuin työelämässä. Tekoäly ja teknologiset, digipedagogiset ratkaisut eivät voi olla erillisinä oppimateriaaleissa vaan integroituneina pedagogiikkaan ja sisällön oppimiseen ja hallintaan.

Ajankohtaiseksi pohdinnan pedagogiikan ja teknologian tai digioppimisen välineiden keskinäisestä suhteesta tekee myös se, että Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) ollaan paraikaa ottamassa käyttöön uutta oppimisalustaa.

Uudet työvälineet pedagogisena mahdollisuutena

ITK:n keskustelut auttoivat jäsentämään vanhan oppimisalustan muutosta uuteen ja parhaillaan käynnissä olevaa murroskohtaa ennen kaikkea pedagogisesta näkökulmasta. Sen sijaan, että keskiössä olisi kysymys mitä alusta osaa, on tärkeää siirtää huomio siihen, mitä sillä halutaan mahdollistaa.

Konferenssi vahvisti ajatusta siitä, että uuden alustan käyttöönotto on ennen kaikkea opetuksen kehittämisen hetki. Se pakottaa (hyvällä tavalla) tarkastelemaan rakenteita, tehtävätyyppejä, vuorovaikutusta ja arviointia, ja pohtimaan, mitkä käytännöt todella tukevat oppimista. Samaan aikaan Diakissa on myös otettu käyttöön henkilöstölle uusia tekoälytyökaluja. Kaikkeen tähän uuteen ITK tarjosi vertaiskokemuksia ja esimerkkejä, jotka vahvistivat ajattelutapaa muutoksesta mahdollisuuksia avaavana.

Tekoälyn käyttöönotto vaatii selkeitä pedagogisia tavoitteita ja yhteistä keskustelua.

Tekoälyn aikakausi ja tekoäly opetuksen tukena

Tekoälylukutaito nousi esiin konferenssin joka käänteessä. Tekoälylukutaidon määritelmän hahmottamisen lisäksi arvokasta oli kuulla opetushenkilöstön edustajien omia kokemuksia tekoälyn käytöstä: mitä on kokeiltu, mikä on toiminut ja missä on tullut vastaan rajoja tai eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn käyttöönotto vaatii selkeitä pedagogisia tavoitteita ja yhteistä keskustelua. Tekoäly ei korvaa opettajaa, mutta se voi parhaimmillaan olla isoksi tueksi opettajan työssä. ITK:ssa nostettiin esiin ajatuksia siitä, miten tekoäly voisi tukea esimerkiksi opetuksen suunnittelua, ohjausta ja eriyttämistä, ja millaista lisäarvoa sillä voi tuottaa tehtäviin ja teemojen käsittelyyn.

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä se, kuinka tekoäly heikentää opiskelijoiden omaa ajattelua ja opiskelija ulkoistaa tehtävät tekoälylle. Ajattelua koulutuksessa kannattaakin muuttaa niin, että tekoälyn avulla opiskelija pystyy syventämään omaa ajattelua ja tukemaan opiskelussa. Tässä opettajan rooli, opiskelijan oma vastuu oppimisesta ja oppimisen halu ovat keskiössä.

Tekoälyn aikakaudella pitäisikin arvioida oppimisprosessia ennemmin kuin esimerkiksi kirjallista lopputyötä. Näkyväksi täytyisi tehdä myös, miten opiskelija arvioi tietoa ja käyttää tekoälytaitoaan. Myös vaatimustasoa voi nostaa, kun tiedetään tekoälyn käytön mahdollisuus. Tekoäly ei korvaa osaamista ja oppimista vaan testaa sitä. Tekoäly vaatii paljon kehittämistä ja myös ajattelutavan muutostyötä opetuksessa.

Tiedonjakamista ja kohtaamisia

Monilla korkeakoulutoimijoilla on juuri nyt meneillään samanlaisia muutoksia koskien tekoälykokeiluja ja jatkuvaa tarvetta arvioida omia käytäntöjä uudelleen. ITK-konferenssin yhteinen pohdinta opiskelijoiden motivaatiosta, digitaalisuuden ja tekoälyn mielekkyydestä ja opettajan jaksamisesta loi tunnetta siitä, ettei näitä kysymyksiä tarvitse ratkaista yksin.

ITK2026 tarjosi ennen kaikkea konkreettisia ideoita, joita voi soveltaa työssä ja jakaa kollegoille sekä rohkaisua edetä tekoälyn kanssa kokeillen ja opiskelijoiden kanssa yhdessä. Konferenssi alleviivasi myös luotettavan ja ajankohtaisen tiedon ja tutkimuksen seuraamisen tärkeyttä sekä vahvisti ajatusta siitä,  että taustalla oleva pedagoginen ajattelu on tärkeämpää kuin yksittäinen järjestelmä tai työkalu.

Digipedagogiikka, teknologia ja tekoäly ovat välineitä, eivät päämääriä. ITK2026-konferenssi tarjosi hyvän kompassin muuttuvaan opettajuuteen.  

Kirjoittajat

Liisa Keränen

Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060260899
Viittaaminen:

Keränen, L. (15.6.2026). Käytännöllistä digipedagogiikkaa, tekoälyä ja katse kohti uutta. Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060260899

Lisenssi:

Jaa artikkeli