Tasa-arvotyö on edistänyt naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa monin tavoin. Samalla on kuitenkin syytä tarkastella, tavoittavatko tasa-arvon edistämiseen suunnatut toimenpiteet kaikkia naisia yhdenvertaisesti.
Romaninaisten kohdalla sukupuolen ja etnisen taustan yhteisvaikutus voi muodostaa sokean pisteen, jonka vuoksi heidän tarpeensa jäävät helposti huomaamatta palveluissa, koulutuksessa ja työelämässä.
Naiseus rakentuu eri tavoin
Yhteiskunnallisessa keskustelussa naiseuteen liitetään usein ominaisuuksia, kuten itsenäisyys, yksilöllisyys ja työelämässä eteneminen. Romaninaisten elämäntilanteissa naiseus voi rakentua kuitenkin myös vahvan yhteisöllisyyden, perhesuhteiden ja kulttuuristen odotusten kautta. Kyse ei ole vähäisemmästä toimijuudesta, vaan erilaisesta tavasta rakentaa omaa elämää ja tehdä valintoja.
Haasteita syntyy, kun palvelut tai ohjaus perustuvat oletukseen, että kaikki naiset tavoittelevat samanlaista elämäntapaa. Silloin romaninaisten voimavarat, tarpeet ja elämäntilanteet voivat jäädä tunnistamatta, mikä heikentää palvelujen vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
Moniperustainen syrjintä jää helposti näkymättömäksi
Suomalaisessa tasa-arvotyössä sukupuolta ja etnisyyttä tarkastellaan usein erillisinä ilmiöinä. Käytännössä romaninaiset voivat kuitenkin kohdata samanaikaisesti sukupuoleen, etniseen taustaan ja ikään liittyvää syrjintää. Tätä kutsutaan moniperustaiseksi syrjinnäksi tai intersektionaalisuudeksi.
Tutkimusten mukaan romaniväestö kohtaa edelleen syrjintää koulutuksessa, työmarkkinoilla ja arjen palveluissa.
Tutkimusten mukaan romaniväestö kohtaa edelleen syrjintää koulutuksessa, työmarkkinoilla ja arjen palveluissa. Romaniväestön koulutus- ja työllisyysaste ovat muuta väestöä matalampia, jolloin syrjintäkokemukset voivat heikentää hyvinvointia sekä luottamusta palvelujärjestelmään. Syrjintäkokemukset voivat kasautua erityisesti romaninaisille, jolloin yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää sukupuolen ja etnisen taustan tarkastelemista samanaikaisesti eikä toisistaan irrallisina tekijöinä (THL, 2023; Yhdenvertaisuusvaltuutettu, i.a.).
Yhteisölähtöinen toiminta vahvistaa toimijuutta
Kehittämistyössä on havaittu, että matalan kynnyksen yhteisölähtöiset toimintamuodot voivat vahvistaa osallistujien osallisuutta ja toimijuutta. Esimerkiksi keskusteluryhmät, harrastepajat ja muut turvalliset kohtaamispaikat tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa omia vahvuuksia, harjoitella oman äänen käyttämistä ja rakentaa luottamusta ilman suorituspaineita.
Toiminta edistää hyvinvointia ja sillä voidaan vahvistaa myös koulutus- ja työelämävalmiuksia. Kun osallistujat saavat mahdollisuuden vaikuttaa toiminnan sisältöihin ja tehdä omia valintojaan, vahvistuvat samalla osallisuus ja usko omiin mahdollisuuksiin.
Miten ammattilaiset voivat edistää romaninaisten tasa-arvoa ?
Romaninaisten aseman huomioiminen haastaa sosiaali-, nuoriso-, koulutus- ja työllisyysalan ammattilaisia arvioimaan omia toimintatapojaan. On tärkeää tarjota palveluja laaja-alaisesti kaikille naisille. Lisäski ammattilaisten täytyy varmistaa, että ne tavoittavat myös naiset, joiden elämäntilanne poikkeaa valtaväestöstä.
Käytännön työssä ammattilaisten täytyy osata:
- tunnistaa, että naiseus voi rakentua erilaisissa kulttuurisissa ja yhteisöllisissä ympäristöissä
- huomioida sukupuolen, etnisen taustan, iän ja muiden tekijöiden yhteisvaikutukset
- osallistaa romaninaisia palvelujen ja toimintojen suunnitteluun
- varata riittävästi aikaa luottamuksen rakentamiseen ja toimijuuden vahvistamiseen.
Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että ammattilainen tunnistaa tasa-arvotyössä myös ne ryhmät, joiden kokemukset jäävät helposti valtaväestöltä huomiotta. Kun romaninaisten näkökulma otetaan huomioon, se auttaa vahvistamaan palvelujen vaikuttavuutta ja tukee aidosti yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamista. Samalla tasa-arvotyö vastaa paremmin suomalaisen yhteiskunnan jo olemassa olevaan moninaisuuteen.
Lähteet
THL. (22.3.2023). Rasisminvastaiset toimet edellyttävät romanien työsyrjintään puuttumista. THL-blogi. https://blogi.thl.fi/rasisminvastaiset-toimet-edellyttavat-romanien-tyosyrjintaan-puuttumista/
Yhdenvertaisuusvaltuutettu. (i.a.). Romanien syrjintä. Saatavilla 9.9.2026 https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/romanien-syrjinta
Kirjoittajat
Kosar Naeemi
Diakonia-ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö
