Kansainvälinen viestintä on nykypäivän työelämässä arkipäivää, ja englannin kielen osaaminen on oletus työmarkkinoilla. Kansainvälisissä hankkeissa tiimit rakentuvat eri maiden edustajista ja yhteiseksi kieleksi valikoituukin lähes poikkeuksetta englanti. Vaikka yhteinen kieli mahdollistaakin yhteistyön se ei takaa sen esteettömyyttä.
Englannin kielen käyttö on yleistynyt kansainvälisesti 2000-luvun puolella ja se käytännössä toimii jo kansainvälisenä yleiskielenä. Englannin käyttö toisena tai kolmantena kielenä tuo kuitenkin mukanaan sekä kieli- että kulttuurimuurin, jotka vaikuttavat merkittävästi viestien ymmärrykseen.
Vaikka monelle vieraan kielen käyttö on arkista ja vaivatonta, on tärkeää huomioida myös ne, joille se ei ole luontevaa. On otettava huomioon, että kaikkien kielitaito ei ole välttämättä samalla tasolla. Toisille englanti on lähes äidinkielen tasoinen työväline, toisille se vaatii jatkuvaa ponnistelua. Verbaalisessa viestinnässä on hyvä myös huomioida puhetavat ja aksentit, jopa kielitaitajille vahva murre voi olla ymmärryksen vaikeuttaja.
Yksinkertaisuus on selkeyttä
Kielimuuri ei kaikesta huolimatta ole este laadukkaalle viestinnälle, vaan korkeintaan hidaste. Omassa viestinnässä kannattaa hidastaa puhetahtia ja tarkastella tekstiä uudesta näkökulmasta. Jos tiimissä on heikohkoa kielitaitoa omaavia henkilöitä, on järkevää pudottaa täytesanoja pois, avata yhdistelmäsanat sekä käyttää yksinkertaisempia termejä slangin tai jargonin sijaan.
Tiimissä, jossa kielitaso vaihtelee, keskustelua johtavat yleensä verbaalisesti taidokkaimmat. Asiantuntijuus jää helposti piiloon, kun sanasto on puutteellinen tai puhuminen vaatii tuplasti keskittymistä. Tällaisissa tilanteissa on hyvä jakaa puheenvuoroja tasaisesti sekä antaa tilaa hiljaisemmille kollegoille.
Vaikka monelle vieraan kielen käyttö on arkista ja vaivatonta, on tärkeää huomioida myös ne, joille se ei ole luontevaa.
Valitettavasti viestien yksinkertaistaminen poistaa myös kielen vivahteita, mutta sitä suuremmalla syyllä piilomerkitykset tai vihjailut kannattaa suosiolla tuoda suoraan esille.
Kielen ja kulttuurin yhdistelmä
Kansainvälisessä viestinnässä nousee usein esille ajatus, että yhteinen kieli ratkaisee kaiken. Todellisuudessa jaettu kieli on vasta lähtökohta kommunikoinnille. Kun ihmiset viestivät vieraalla kielellä, he tuovat mukanaan oman kulttuurinsa ajattelutavat, viestintätyylit ja oletukset.
Tästä erinomaisia esimerkkejä ovat idiomit, joissa itse sanonta kuulostaa erilaiselta kielen mukaan, vaikka pääsanoma pysyykin samana. ”Kaksi kärpästä yhdellä iskulla” on englanniksi ”kaksi lintua yhdellä kivellä”. Lopputulokseltaan sama asia luo erilailla muotoiltuna erilaisen vaikutelman ja herättää erilaisia ajatuksia kuulijassa.
Viestinnässä erot nousevat huomaamattamme esille. Hiljaisuus voidaan tulkita eri tavoin: hyväksynnäksi, epävarmuudeksi tai kohteliaisuudeksi. Suorapuheisuus taas voidaan tulkita ammattimaiseksi, töykeäksi tai kärsimättömäksi.
Suomalaiseen työkulttuuriin kuuluu vahvasti suoraan asioista keskustelu, ilman suurempaa kuulumisten kyselyä tai small talkia. Siksi on hyvä muistaa pehmittää viestiä. Monissa kulttuureissa asiat esitetään kohteliaan kysymyksen muodossa, joten suorasukainen toteamus voi tuntua jopa töykeältä vastapuolelle.
Lopulta hyvä kansainvälinen viestintä ei synny täydellisestä kielitaidosta, vaan halusta ymmärtää toista ihmistä. Kulttuuri- ja kielimuuri tuovat uudenlaisen ulottuvuuden tiimiläisiin tutustumisessa. Kärsivällisyys ja lyhytkin tutustuminen toiseen kulttuuriin auttavat paljon.
