Kolmekymppisten elämä on hyvin monenlaista. Osa kolmekymppisistä vielä opiskelee, osa siirtyy opinnoista uraputkeen ja osa perustaa perheen. 30-vuotiaat käyttävät mediaa ja digitaalisia välineitä ahkerasti. Mielikuva kuitenkin on parhaassa iässään olevasta nuoresta aikuisesta.
Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kirjasto on yltänyt 30 vuoden ikään ja käyttää digitaalisia välineitä ahkerasti ja osaavasti. Samalla se on myös kirjastolaitoksen ansiokkaita perinteitä noudattava nuori aikuinen.
Viisi vuotta sitten kirjoitettu blogi Diak 25 vuotta: kirjaston historiaa (Hiltunen, 2021) luo katsauksen Diakin kirjaston historiaan. Mikä on muuttunut viidessä vuodessa?
Muutosten tuulia
Viimeisen viiden vuoden aikana on tullut muutama iso rakenteellinen muutos kirjaston toimintaan. Vuonna 2023 Turun kirjaston aineisto siirrettiin Helsingin kirjaston kokoelmiin samaan aikaan, kun Turun-kampuksen opiskelijat siirtyivät Helsingin opiskelijoiksi. Kokoelma karttui kattavalla viittomakielisillä aineistoilla. Vuonna 2024 Pieksämäen kampuksen kirjasto lakkautettiin ja Pieksämäen kirjaston aineistot jaettiin Diakin ja STEP-opiston kirjastojen kesken.
Vuonna 2024 kirjasto siirtyi myös organisatorisesti koulutuksen alle. Aiemmin kirjasto on ollut muun muassa osa tukipalveluja. Muutos koulutuksen alle oli sinänsä täysin luonnollinen jatkumo siihen, että kirjastolaisten työ nykyään on ennen kaikkea asiakkaiden ohjaamista luotettavan tiedon äärelle ja tiedonhaun opetusta eri opintojaksoilla.
Viime vuosien aikana kirjastossa on pyritty kehittämään uudenlaisia palveluita. Kirjastossa on järjestetty kielikahvilaa suomen kielen tukemiseksi erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille. Kielikahvila on samalla toiminut kohtaamispaikkana kaikille opiskelijoille ja asiakkaille kahvikupposen äärellä.
Myös verkossa toimiva kirjallisuuspiiri lukuinnon kasvattamiseksi on alkanut vasta viimeisten vuosien aikana. Kirjallisuuspiiri toimii verkossa, jotta se palvelisi kaikkia Diakin opiskelijoita ja henkilökuntaa ympäri Suomea.
Lukemisen tukea
Celia-palvelut ovat nykyään olennainen osa kirjastojen palveluita. Celia on toiminut jo pitkään, mutta vuosi vuodelta tuen tarve on kasvanut suuremmaksi. Celia-palvelut on suunnattu erityisesti erilaisten lukuvaikeuksien parissa painiskeleville opiskelijoille, jotka saavat käyttöönsä ääni- tai pistekirjoja.
Ellibs on suuri e-kirjojen tuottaja Suomessa. Viime vuosina Ellibs e-kirjoihin on tullut paljon lukemiseen tukevia toimintoja. Mahdollisuus kuunnella kirjoja Thorium readerissa-lukuohjelmassa tai mahdollisuus vaihtaa sivun värien kontrastia itselle sopivaksi. Ellibsissä voi myös muuttaa fonttia tai vaihtaa sivun eri ominaisuuksia. Monia Ellibsin e-kirjoja voi myös kuunnella, joka on mieluinen ominaisuus monille opiskelijoille.
Tiedonhaun tuki
Kirjastolaisten eräs tärkeimmistä työtehtävistä on tiedonhaun ohjaus ja -opetus. Viime vuosina on panostettu paljon tiedonhaun opetukseen. Viimeisten viiden vuoden aikana on valmistettu erilaisia itsenäiseen opiskeluun tukevia aineistoja, kuten videoita ja osaamistestejä. Myös kirjaston verkkokurssi tukee opiskelijoita tiedonhaun maailmassa.
Tärkeä opiskelijan tuki on viikottaiset verkko-ohjaussessiot. Mukaan pääsee ilman ennakkoilmoittautumisia minkä tahansa tiedonhaun ongelman mietityttäessä. Sen lisäksi voi varata ajan informaatikoilta esimerkiksi opinnäytetyön tiedonhaun tueksi.
Mobiilipelit suomeksi ja englanniksi tutustuttavat kirjaston hyllyluokkiin. Opiskelijoilta on tullut niistä paljon myönteistä palautetta. Vaikka pelaaminen on nuorille tuttua, ei monella ole kokemusta pelin ja kirkojen etsimisen yhdistämisestä.
Metatiedon mestariksi
Tiedon dokumentointi, kuvailu, luokittelu ja luettelointi ovat aina kuuluneet kirjastolaisten perustehtäviin. Nykyaikana luetteloinnin opiskelu on huomattavasti vähentynyt kirjastoalan opinnoissa. Diakin kirjastossa valmisteltiin Metatiedon mestariksi -verkkoalusta tiedonhaun Libguides-oppaisiin.
Kirjastolaitos on inklusiivisen yhteiskunnan parhaita esimerkkejä.
Sitä voi hyödyntää koko Suomen korkeakoulukentän kirjastolaiset. Metatiedon mestariksi-kurssi otettiin käyttöön vuonna 2023. Kansalliskirjaston kuvailukoulutusryhmän on tarkoitus myös julkaista se korkeakoulujen DigiCampus-alustalla. Sen siirtotyö on vielä osin kesken, ja tällä hetkellä se on vielä löydettävissä Diakin Libguides-oppaissa.
Kirjastot, kohtaaminen ja erilainen avun tarve
Kirjastot tarjoavat perinteisesti osaamistaan ja palveluitaan kaikille asiakkaille. Kirjastolaitos on inklusiivisen yhteiskunnan parhaita esimerkkejä. Kirjastot kohtaavat myös asiakkaita, joilla on monenlaisia haasteita. Yksi niistä on yhteiskunnan digitalisoituminen, mikä haastaa myös kirjastoja. Opiskelijat ja muut asiakkaat pyytävät tukea yhä useammin paitsi kirjaston omien laitteiden myös omien laitteidensa ongelmiin liittyvissä asioissa.
Yhteiskunnassa digitaalinen kuilu on tosiasia. Kaikilla ei ole samanlaisia kompetensseja tai mahdollisuuksia hoitaa asioitaan. Kirjastolaisilta kysytään asioita, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet heidän työnkuvaansa. Opiskelijoilla ja asiakkailla on suuri kohtaamisen tarve. Tällöin kyse ei olekaan pelkästään digituesta.
Poutanen, Kovalainen ja Lehtinen laajentavat digituen termiä ja kutsuvat sitä nimellä digihoiva, jossa voi joutua ratkomaan myös muunlaisia ongelmia. Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä asiakastyössä ja nuo vuorovaikutussuhteet sisältävät erilaisia tunnetiloja ja niihin vastaamista. Niihin liittyy myös luottamusta, haavoittuvuutta ja eräänlaisia valtatilanteita. (Poutanen ym., 2025, s. 234–251.)
Tekoälyn vaikutus näkyy
Tekoäly on muuttanut kirjastomaailmaa yhtä suuresti kuin muutakin yhteiskuntaa. Tekoäly luo tiedonhakuun mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia.
Tekoäly tarjoaa nopeasti artikkeleita, tilastoja ja muita dokumentteja, kunhan hakija osaa muotoilla kehotteen oikein. Tekoälysovellukset kuitenkin myös tuottavat valheellista tietoa ja paikkansapitämättömiä lähteitä. Liiallinen luottamus tekoälyn antamiin tuloksiin saattaa vähentää opiskelijoiden tiedonhakutaitoja.
Tekoäly muuttaa opiskelijoiden tai muiden käyttäjien tapaa muotoilla kysymyksiä ja sitä, kuinka he navigoivat tulosjoukkoja. Tekoäly ja algoritmit myös muuttavat sitä, kuinka he tulkitsevat tieteellisiä tutkimuksia ja kuinka he tekevät päätöksiä koko tutkimusprosessinsa aikana. (McCrary, 2026, s. 1.)
Mc Craryn tutkimuksessa nostettiin esiin myös kirjaston rooli tekoälyyn liittyvässä opetuksessa. Olisiko hyvä asia, että kirjastolaiset ottaisivat vastuulleen enemmän tekoälyn opettamista? Siihen tarvittaisiin kuitenkin enemmän aikaa ja resursseja. (McCrary, 2026, s. 4.)
Tulevaisuuden näkymät kirjan ja tiedon maailmasta ovat mielenkiintoiset. Tietotulva on lähes ehtymätöntä ja tiedon maailmassa navigointia voikin pitää lähes tulevaisuuden supervoimana. Kirjastoilla on tässä oma tärkeä roolinsa.
Lähteet
Hiltunen, M. (14.12.2021). Diak 25 vuotta: kirjaston historiaa. Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121060055
McCrary, Q. D. (2026). Are we ghosts in the machine? AI, agency, and the future of libraries. The Journal of Academic Librarianship, 52(1), 103181.
Poutanen, S., Lehtinen, E., & Kovalainen, A. (2025). Verkkopankki ja Kela dekkareiden välissä: Tutkimus kirjastotyön laajenemisesta digihoivaksi. Työelämän tutkimus, 23(2), 232-263. https://doi.org/10.37455/tt.147709
Kirjoittajat
Markku Hiltunen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Informaatikko, FM
