Etäpalveluiden lisääntyminen on tuonut tarpeen harjoitella jo koulutuksen aikana etäsimulaatiota. Etäsimulaatioharjoitus tarjoaa tähän turvallisen ja käytännönläheisen oppimisympäristön.
Etäsimulaatio-opetusta hyödynnetään Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) suunnitelmallisesti osana hoitotyön opetusta ja opiskelijoiden ammatillisen osaamisen vahvistamista. Uusi opetussuunnitelma tukee simulaation monipuolista hyödyntämistä osana hoitotyön opetusta.
Etäsimulaatiot opetuksessa – esimerkit Pieksämäeltä ja Helsingistä
Etäsimulaatio on tullut uutena lisänä sairaanhoitajakoulutuksen toisen lukukauden taitopaja- ja simulaatio-opetukseen. Opiskelijoilla on ensin taitopaja-opetusta, johon he tulevat valmistautuneena eli he ovat suorittaneet taitopajoihin kuuluneet tehtävät ja tentit. Taitopaja-päivien jälkeen koululla on simulaatioharjoitus, jonka jälkeen on etäsimulaatio. Etäsimulaatioita toteutettiin Diakissa keväällä 2026.
Pieksämäen opiskelijoille järjestetty etäsimulaatio toteutettiin zoomissa. Aiheena oli rintakipupotilaan hoidontarpeen arviointi puhelimessa. Simulaatiotilanne suunniteltiin etukäteen niin, että opettajat valmistelivat rintakipuun liittyvän case-esimerkkitilanteen.
Simulaatioon opiskelijat osallistuivat kolmessa eri ryhmässä. Jokaisessa ryhmässä toteutettiin sama case. Ryhmäläisille arvottiin roolit. Jokaisessa ryhmässä oli kaksi toimijaa, joilla oli sairaanhoitajan rooli ja muut opiskelijat toimivat vertaispalautteen antajina. Opettajat toimivat ohjaajan ja potilaan rooleissa. Harjoituksen jälkeen opiskelijat saivat vertaispalautetta, jossa tarkasteltiin sitä, kuinka potilaan tausta ja oireet selvitettiin, etenikö haastattelu järjestelmällisesti ja ohjattiinko potilas jatkohoitoon.
Helsingissä puolestaan toteutettiin kolme eri etäsimulaatiota, kolmen eri ryhmän kanssa. Opiskelijat ja lehtorit olivat kaikki etäyhteydellä omilla tietokoneillaan. Opetuksen alussa käsiteltiin etävastaanoton periaatteet ja hoidon tarpeen arvioinnin kriteerit. Alustuksen jälkeen oli vuorossa case-tilanne.
Ensimmäisessä tilanteessa oli miespotilas, joka oli varannut etävastaanotto ajan alaraajaturvotuksen ja -punoituksen vuoksi. Hoitotyön opettajista toinen esitti potilasta ja toinen oli hoitaja. Tilanne eteni niin, että hoitaja haastatteli potilasta. Tilanne pysäytettiin aina välillä ja kyseltiin opiskelijoilta, mitä tietoa vielä tarvitaan. Tilanteen lopussa kysyttiin vielä, mikä mahdollisesti on potilaan diagnoosi ja miten potilas ohjataan jatkohoitoon. Opiskelijoilta tuli hyviä ohjeita ja arvioita oireiden syistä ja jatkohoidon ohjauksesta.
Etäyhteydellä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ohjaus tulee toteuttaa potilaslähtöisesti.
Toinen potilasesimerkin potilas oli nainen, jolla oli tullut kaupassa epämääräisiä rytmihäiriötuntemuksia. Oireiden vuoksi hän oli varannut ajan etävastaanottoon. Etäsimulaatio eteni vastaavanlaisesti kuin ensimmäisen simulaatiotilanne. Myös tässä potilasesimerkissä opiskelijoiden osallistaminen oli keskeinen osa tilanteen etenemisessä.
Etäohjaukseen tarvitaan resursseja
Tulevaisuudessa eri keinoin toteutettavat etävastaanotot tulevat lisääntymään. Tämän vuoksi terveysalan opetuksessa tulee lisätä resursseja etäohjaukseen.
Etäyhteydellä hoitaja ei pysty havainnoimaan potilaan kokonaistilannetta samalla tavalla kuin lähitapaamisessa. Arviointi perustuu tällöin enemmän potilaan kertomaan tietoon sekä siihen, mitä voidaan havaita puhelun tai videoyhteyden välityksellä. Tämä korostaa hoitajan tarkentavien kysymysten, aktiivisen kuuntelun ja systemaattisen arvioinnin merkityksen korostumista. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020.)
Etäyhteydellä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ohjaus tulee toteuttaa potilaslähtöisesti. Tällöin turvallisen tilan luominen on tärkeää. Hoitajan tulee kuunnella potilasta ja varmistaa, että hän on ymmärtänyt saamansa ohjeet.
Diakissa toteutettujen etäsimulaatioiden kokemukset olivat positiiviset niin opettajien kuin opiskelijoiden palautteen perusteella. Palautekeskustelussa opiskelijoiden kanssa nousi esille, että opiskelijat kokivat etäsimulaation käytännönläheisenä harjoituksena.
Jatkossa etäsimulaatioita voisi kehittää enemmän yhteistyössä työelämän kanssa. Harjoituksiin voitaisiin tuoda todellisia työelämän tilanteita. Samalla voidaan vahvistaa opiskelijoiden etävuorovaikutuksen, kliinisen päätöksenteon ja asiakaslähtöisen ohjauksen osaamista.
Lähde
Sosiaali ja terveysministeriö. (2020). Aikuisen valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2020:19.
Kirjoittajat
Hanna Kolehmainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
