Diakin YAMK-opinnäytetyössä on tutkittu tansanialaisten perheiden vaikutusta nuorten päihteiden käyttöön. Tutkimuksen mukaan erityisesti heikko vanhemmuus altistaa päihteiden käytölle. Perheiden ja yhteisön tuki puolestaan auttaa irrottautumaan niistä.
Perheillä on suuri vaikutus nuorten päihteiden väärinkäytön aloittamiseen ja lopettamiseen Tansaniassa. Aihetta on tutkittu Diakin YAMK-opinnäytetyössä, joka on osa Diakin ja kahden tansanialaisen yliopiston yhteistä Team Finland Knowledge -hanketta. Valmistumassa olevan opinnäytetyön aineisto kerättiin kesällä 2025 Tansanian Iringassa.
Heikko vanhemmuus altistaa päihteiden käytölle
Tutkimusaineiston perusteella heikko vanhemmuus (poor parenting) on merkittävä tekijä nuorten päihteiden käytön aloittamisessa. Vanhemmat, joilla on itsellään haasteita toimeentulon ja päihteiden väärinkäytön kanssa, saattavat edesauttaa tahattomasti omien lastensa päihteiden käyttöä lapsuus- tai nuoruusvaiheessa.
Esimerkiksi maaseudulla köyhyys saattaa ajaa perheitä valmistamaan viljelemistään kasveista alkoholia, koska alkoholin myyminen on kannattavampaa kuin sadon. Tämä kuitenkin voi altistaa myös perheenjäsenet alkoholin käytölle.
Vanhemmuutta voivat heikentää myös kiire ja parisuhdehaasteet, mikä aiheuttaa turvattomuutta perheessä. Stressaavassa ja epävakaassa ilmapiirissä alkoholi tarjoaa helposti ratkaisun nuoren ahdistukseen, yksinäisyyteen ja turvattomuuteen.
Nuoren päihteiden käyttö kuormittaa perhettä
Haastavassa elämäntilanteessa elävillä perheenjäsenillä ei useinkaan ole voimavaroja eikä välttämättä taitoa puuttua nuoren päihteiden väärinkäyttöön. Perheenjäsenet usein unohdetaan haasteellisessa tilanteessa, vaikka hekin voivat olla yksin ja tukea tarvitsevia. Tilanteen havaitseminen voi aiheuttaa perheenjäsenille lisää kuormitusta ja jopa häpeää. Uupuneina perheenjäsenet voivat toimia nuoren edun vastaisesti, sen sijaan, että kuulisivat ja kuuntelisivat nuorta.
Yksinhuoltajilla tilanne on vielä hankalampi, ja yksinhuoltajuudesta johtuvia haasteita pidetäänkin yhtenä syynä nuoren päihteiden väärinkäytön aloittamiseen. Tansaniassa yksinhuoltajuuteen liittyy paljon häpeää, eikä yhteiskunta tarjoa juuri apua.
Haastavassa elämäntilanteessa elävillä vanhemmilla ei useinkaan ole voimavaroja eikä osaamista puuttua nuoren päihteiden väärinkäyttöön.
Häpeän ja väsymyksen lisäksi nuoren päihdekäyttöön voi liittyä terveydellisiä riskejä sekä päihdesairastumiseen liittyviä mahdollisia kuluja. Perheen mahdolliset kasvavat kulut voivat lisätä perheen taloudellista kuormitusta. Perheen rakenne ja tulotaso voivat vaikuttaa tilanteen haastavuuteen eri tavoin, mikä on hyvä huomioida perheen ja nuoren tukemisessa.
Tansaniassa nuoret ovat vanhempiensa tärkein tuki ja sosiaaliturva. Tutkimusaineiston mukaan vanhemmat ovatkin huolissaan siitä, miten päihderiippuvainen nuori pystyy hoitamaan velvollisuutensa heitä kohtaan. Asian tuominen esille voi kuitenkin syyllistää nuorta entisestään ja aiheuttaa perheen sisäisiä jännitteitä. Tällaiset jännitteet voivat lisätä päihteiden käyttöä nuoren elämässä.
Päihdeongelma koskettaa koko yhteisöä
Tansanian yhteisöllisessä kulttuurissa nuoren päihderiippuvaisuus ei ole pelkästään perheen sisäinen yksityisasia, vaan se koskettaa koko ympäröivää yhteisöä. Nuoren voidaan pelätä aiheuttavan yhteisölle ongelmia rikollisella toiminnallaan tai häiriökäyttäytymisellään.
Yhteisö saattaa eristää nuoren ja hänen perheensä, jotta ongelmakäyttäytyminen ei leviäisi yhteisön muihin lapsiin ja nuoriin. Huoli eristämisestä ja julkisesta häpeästä on johtanut tilanteisiin, joissa perhe on piilotellut nuorta kodissaan tai lähettänyt hänet pois kotoaan.
Perheen tuki auttaa irrottautumaan päihteistä
Perheiden tarjoama tuki ja turva ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun nuori pyrkii irrottautumaan päihderiippuvuudesta. Tutkimusaineiston mukaan toipumista edesauttaa se, että perhe tiedostaa riippuvuuden olemassaolon ja osaa ennakoida tilanteita, jotka voivat johtaa retkahdukseen. Perheellä on myös oltava riittävästi voimavaroja.
Nuori tarvitsee perheeltään taloudellista tukea muun muassa monipuolisen ravinnon ja riippuvuuden hoitoon tarvittavien lääkkeiden hankkimiseen. Perheellä on myös ratkaiseva rooli sosiaalisen elämän ja verkostojen rakentamisessa, kun nuori hakee paikkaansa päihteistä irrottautuneena.
Perheen tuki on olennaista sekä hoidon aikana että sen jälkeisessä kuntoutuksessa. Iringassa perheellä on mahdollisuus käydä vertaistukiryhmässä vieroitushoitojakson jälkeen. Myös hengellisellä tuella on nuorelle iso merkitys, koska Tansaniassa hengellisyys on tärkeä osa arkea.
Päihdetyö vaatii yhteistyötä ja sitoutumista
Tutkimusaineisto toi esiin myös muita nuorten päihteiden väärinkäyttöön vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa päihteiden helppo saatavuus ja tehokas markkinointi, ympäristön paineet sekä lisääntyvä kaupungistuminen.
Ennaltaehkäisevän ja hoitavan päihdetyön onnistumiseksi tarvitaankin monien toimijoiden välistä yhteistyötä. Perheiden lisäksi tärkeitä tahoja ovat oppilaitokset, uskonnolliset yhteisöt, järjestöt ja erilaiset viranomaiset. Myös tutkimuskirjallisuus painottaa perheiden ja erilaisten yhteisöjen merkitystä nuorten päihteiden käytön ehkäisyssä Tansaniassa (Mavura ym. 2022; Zhang ym., 2022).
Onnistuneiden elämäntarinoiden esilletuominen on myös tärkeää. Päihderiippuvuudesta irti päässeiden nuorten onnistumiset motivoivat muita hoitoa tarvitsevia nuoria ja heidän perheitään sitoutumaan hoitoprosessiin. Valistavan työn lisäksi yhteisöllisen ja harrastustoiminnan lisääminen sekä nuorten itsetunnon vahvistaminen voivat vähentää alttiutta ajautua päihderiippuvuuteen.
Lähteet
Mavura, R. A., Nyaki, A. Y., Leyaro, B. J., Mamseri, R., George, J., Ngocho, J. S., & Mboya, I. B. (2022). Prevalence of substance use and associated factors among secondary school adolescents in Kilimanjaro region, northern Tanzania. PLoS One 2022 Sep 2;17(9) e0274102. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0274102
Zhang, S., Lim, Y., Boyas, J. F., & Burlaka, V. (2020). Family structure and youth illicit drug use, use disorder, and treatment services utilization. Children and Youth Services Review 111 (2020) 104880.
Kirjoittajat
Julia Jänis
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, VTT
