Helmikuussa 2026 Vantaalla oli lähes 20 000 työtöntä. Työttömyysaste, 14,8 prosenttia, oli suurin pääkaupunkiseudun kunnista. Haastava työllisyystilanne heijastuu suoraan diakoniatyön arkeen, jossa tuen tarpeet ovat yhä moninaisemmat. Työttömyyden lisäksi diakoniatyöntekijät kohtaavat vastaanotoillaan kasvavaa ruoka-avun tarvetta, köyhyyttä, mielenterveyden haasteita sekä asunnottomuutta.
OSUMA – Osallisuutta, suuntaa ja uusia mahdollisuuksia -hankkeen (ESR+ 2025–2028) verkostotyö pyrkii vastaamaan työllisyystilanteen moninaisiin haasteisiin. Vantaan seurakuntayhtymän ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama hanke etsii uusia tapoja tavoittaa ja auttaa työelämän ulkopuolella olevia vantaalaisia sekä rakentaa sujuvampia palvelupolkuja toimijoiden yhteistyöllä.
Monialainen yhteistyö auttaa tukemaan asiakkaan tavoitteita
Vantaalla, kuten monissa muissakin suurissa kaupungeissa, on tarjolla valtava määrä sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja järjestöpalveluita. Ongelmaksi on muodostunut erityisesti palveluiden pirstaleisuus. Nykyisellään asiakas saattaa kuulua samanaikaisesti monen eri tukitoimen piiriin ilman, että ne aidosti edistävät hänen tilannettaan. Haasteiksi on tunnistettu muun muassa puutteellinen tiedonkulku, aikaresurssien niukkuus sekä toimivien yhteistyörakenteiden puute.
Kohdennettuja palveluita löytyy paljon, mutta asiakkaan näkökulmasta hyvääkin tarkoittava ohjaus voi näyttäytyä turhana pompotteluna tai johtaa tarpeeseen nähden liian kapeaan palveluun. Monimutkainen palvelujärjestelmä voi johtaa siihen, ettei kukaan kanna vastuuta asiakkaan kokonaistilanteen seuraamisesta tai kulje asiakkaan rinnalla. Pahimmassa tapauksessa jokainen ammattilainen keskittyy tarjoamaan vain omaa palveluaan tietämättä lainkaan muiden toimijoiden työpanoksesta.
OSUMA-hankkeen ensimmäisten verkostotyöpajojen perusteella selvisi, että Vantaalla tehdään jo nyt paljon hyvää ammattilaisten välistä yhteistyötä. Eri organisaatioiden työntekijät tuntevat toisensa sekä palvelukentän ja löytävät useimmiten asiakkaalle sopivat palvelut. Työpajoissa nousi kuitenkin selkeä viesti siitä, että asiakasta täytyy tukea kokonaisvaltaisesti kohti hänen omia tavoitteitaan, eikä vain ohjata palvelusta toiseen. Näin palvelujärjestelmän aukkokohdat ja tiedonkulun katkokset jäävät pienemmiksi.
Asiakas mukaan kestävien ratkaisujen etsimiseen
Ratkaisuiksi nousee tavoitteellinen palvelu- ja yksilöohjaus, jossa asiakas ja hänen tavoitteensa asettuvat keskiöön. Silloin tarvittavat palvelut rakentuvat hänen ympärilleen. Palveluohjaus alkaa kysymyksillä: ”Mikä on sinun tavoitteesi?” ja ”Ketkä kaikki voivat tukea sinua sen saavuttamisessa?”.
Ajankohtainen ja aiheellinen kysymys onkin: kenellä ammattilaisella tai millä taholla on mahdollisuus kulkea ihmisen rinnalla pitkäkestoisesti?
Asiakas ja työntekijä selvittävät yhdessä, mitkä palvelut ovat juuri nyt ensisijaisia ja mitkä toissijaisia. Palvelujärjestelmän ohella työntekijä kartoittaa asiakkaan kanssa muuta tukiverkostoa, kuten läheisiä, ystäviä tai vertaisia. Näin syntyy selkeä kokonaiskuva siitä, kuinka laaja verkosto asiakkaan tilannetta tukee. Samalla asiakas vahvistaa omaa toimijuuttaan ja ottaa vastuuta matkalla kohti tavoitettaan.
Hankkeen yhteiskehittämisen työpajat pyrkivät jatkossa tukemaan monialaisten verkostotapaamisten toteutumista käytännössä. Tavoitteena on, että asiakkaan ympärille koottu monialainen verkosto kokoontuisi säännöllisesti. Lisäksi asiakas olisi itse mukana tapaamisissa kertomassa tilanteestaan ja toiveistaan. Samalla ammattilaiset oppivat tuntemaan toistensa osaamista ja tarjolla olevia palveluita, tiedonkulku varmistuu ja vastuu asiakkaan tuesta selkeytyy.
Diakoniatyö tukee yksilöä ja tarjoaa yhteisön
Ajankohtainen ja aiheellinen kysymys onkin: kenellä ammattilaisella tai millä taholla on mahdollisuus kulkea ihmisen rinnalla pitkäkestoisesti? Mikä taho auttaa ja tukee taustasta tai diagnoosista riippumatta?
Diakonian perustehtävään kuuluu kohdata jokainen ihminen ainutlaatuisena yksilönä ja auttaa silloinkin, kun muut ovet sulkeutuvat. Diakoniatyön arvo näkyy kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa ja asiakkaan tukemisessa – usein mahdottomaltakin tuntuvassa tilanteessa luomalla toivoa ja katsomalla eteenpäin.
OSUMA-hanke pilotoi mallia, jossa diakoniatyö auttaa asiakasta eteenpäin ja koordinoi koko palveluverkostoa. Hanke tarkastelee, onko tällaisella toimintatavalla mahdollista saada aikaan pysyvää muutosta asiakkaan kokonaistilanteessa ja estää hänen putoamisensa palveluiden ulkopuolelle. On myös selvää, että ihminen tarvitsee yksilöllisen tuen lisäksi yhteisöllistä tukea. Diakoniatyö kytkeytyy tiiviisti seurakuntaan, joka voi tarjota ihmiselle turvallisen yhteisön – paikan kuulua joukkoon ja kasvaa.
OSUMA – Osallisuutta, suuntaa ja uusia mahdollisuuksia
OSUMA – Osallisuutta, suuntaa ja uusia mahdollisuuksia ESR+-hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskuksen rahoittama kehittämishanke, jota toteuttavat Vantaan seurakuntayhtymä yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
Hanke jatkuu 28.2.2028 saakka ja sen tavoitteena on tukea 25–55-vuotiaita työelämän ulkopuolella olevien vantaalaisten osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä.
Kirjoittajat
Anne Tuuttu
Diakonia-ammattikorkeakoulu Projektikoordinaattori, KTM
Elina Ylianttila
projektipäällikkö, VTM, Vantaan seurakuntayhtymä
