Ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään valtionrahoitukseen, jonka painotukset ovat vuosien varrella vaihdelleet. Lisäksi ammattikorkeakoulut hakevat erilaisia hankerahoituksia, myyvät liiketoiminnan palveluita ja sijoittavat varojaan. Mistä ammattikorkeakoulujen rahoitus muodostuu?
2010-luvun alussa kaikki ammattikorkeakoulut muutettiin osakeyhtiöiksi ja vuodesta 2014 ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttui tulosperusteiseksi. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta arvioidaan erilaisten rahoitusmittareiden avulla.
Eri sopimuskausien aikana rahoitusmittareita on hieman muuteltu. Joitain rahoitusmittareita on jäänyt pois ja muutamia uusia tullut tilalle. Enemmän muutoksia on kuitenkin tapahtunut rahoitusmittareiden painotuksissa.
Tulosperustainen rahoitus
Suomen hallitus päättää vuosittain ammattikorkeakouluille jaettavan valtionrahoituksen kokonaismäärästä, joka jaetaan ammattikorkeakouluille rahoitusmallin mukaisesti. Vuonna 2026 valtio jakaa ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksina noin 940 miljoonaa euroa, joka jaetaan 22 opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivan ammattikorkeakoulun kesken rahoitusmittareiden tulosten perusteella. Mukaan ei lasketa Poliisiammattikorkeakoulua, joka toimii sisäministeriön alaisuudessa, eikä Högskolan på Ålandia, joka toimii Ahvenanmaan maakuntahallinnon alaisuudessa.
Koska rahoitusmalli on tulosperusteinen, voi ammattikorkeakoulu omalla toiminnallaan vaikuttaa saamansa rahoituksen määrään. Samoin muiden ammattikorkeakoulujen toiminta vaikuttaa ammattikorkeakoulun saamaan rahoitukseen.
Koska rahoitusmalli on tulosperusteinen, voi ammattikorkeakoulu omalla toiminnallaan vaikuttaa saamansa rahoituksen määrään.
Rahoitusosuudet lasketaan aina kolmen vuoden mittaritulosten keskiarvoilla. Vuoden 2026 rahoitukseen vaikuttavat ammattikorkeakoulun vuosien 2022–2024 mittaritulokset.
Rahoitusmittarit ohjaavat rahoituksen jakautumista
Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii jokaisen ammattikorkeakoulun kanssa korkeakoulun tavoitteet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Samalla on tiedossa nelivuotiskaudelle sovitut rahoitusmittarit.
Sopimuskaudella 2025–2028 esimerkiksi Diakin ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä sopimuksessa on Diakin tavoitteeksi asetettu 800 AMK-tutkintoa/vuosi, 100 YAMK-tutkintoa/vuosi sekä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattaminen vuosittain.
Sopimuskauden 2025–2028 rahoitusmittarit ammattikorkeakouluille on listattu alla olevassa laatikossa.
Koulutuksen mittarit (75 %)
- Ensikertaiset uudet opiskelijat 3 %
- Suoritetut AMK-tutkinnot 56 %
- Valmistuneet työlliset 2 %
- Laadullinen työllistyminen 3 %
- Opiskelijapalaute 3 %
- Jatkuva oppiminen 5 %
- Yhteistyössä suoritetut opinnot 1 %
- Opettajakoulutuksen tutkinnot 2 %
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mittarit (20 % rahoituksesta)
- Suoritetut YAMK-tutkinnot 6 %
- Ulkopuolinen TK-rahoitus 12 %
- Julkaisut 2 %
Strategiaperusteinen rahoitus (5 % rahoituksesta)
- Strategiaperusteisesta rahoituksesta sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulun välisessä sopimuksessa.
TKI-rahoitusta ja liiketoimintaa
Ammattikorkeakoulun perustehtäviä on tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Ammattikorkeakoulut hakevatkin erilaisia hankerahoituksia. Hankkeita voidaan rahoittaa joko julkisella rahoituksella tai yksityisellä rahoituksella.
Diakissa on erilaisia koulutushankkeita, opiskelija- ja henkilökunnan kansainväliseen liikkuvuuteen liittyviä hankkeita sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tutkimus- ja kehittämishankkeista saatu rahoitus lasketaan mukaan rahoitusmittareihin, joten sillä on vaikutusta ammattikorkeakoulun tulevaan valtionrahoitukseen.
Ammattikorkeakoulut voivat myös myydä liiketoimintana erilaisia täydennyskoulutuksia ja muita palveluita. Liiketoiminnan kuluja ei saa kattaa valtion perusrahoituksella vaan toiminnan pitää pystyä kattamaan omat kulunsa.
Diakin palveluliiketoimintaan sisältyy esimerkiksi koulutuksia ja asiantuntijapalveluita, työnohjaus-, konsultointi- ja valmennuspalveluita, asiantuntijapuheenvuoroja, tulkkauspalveluita ja ZekkiPro-työkalu. ZekkiPro on ammattilaisille, palveluiden kehittäjille ja päätöksentekijöille suunnattu työkalu, jolla voi todentaa ja kehittää oman organisaation ja sen tuottamien palveluiden vaikuttavuutta.
Henkilöstön merkitys ammattikorkeakoulun valtionrahoituksessa
Ammattikorkeakoulun henkilöstö voi myös omalla työllään vaikuttaa valtionrahoitukseen. Opiskelijoiden auttaminen etenemään opinnoissaan ja valmistumaan ajallaan edistää tutkintotavoitteisiin pääsemistä. Myös muiden kuin tutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa tai erikoistumiskoulutuksissa ovat tärkeä osa rahoitusta.
Opiskelijan kokemus opetuksen laadusta, ohjauksesta ja työelämäyhteyksistä muuttuu euroiksi opiskelijakyselyn kautta. Pienikin muutos palautteen keskiarvoissa voi vaikuttaa rahoituksen määrään.
Mitä paremmin opiskelijat työllistyvät koulutusta vastaaviin tehtäviin, sitä paremmat pisteet ammattikorkeakoulu saa uraseurannassa.
Laadukkaan harjoittelupaikan löytämisellä opiskelijalle varmistetaan opiskelijan valmistuminen ja työllistyminen.
Hankerahoitushakuihin voi kuka tahansa esittää ideoita. Tutkimus- ja kehittämishankkeisiin saatu rahoitus on yksi rahoitusmittareista. Kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoituksen saaminen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin on erityisen kannattavaa, koska niistä saadun valtionrahoituksen painokerroin on korkea (1,3).
Pelkkä hankerahoituksen saaminen ei kuitenkaan riitä, vaan rahoitus pitää myös käyttää hankesuunnitelman mukaisesti. Rahoitusmittareihin laskettava tutkimus- ja kehittämisrahoitus tarkoittaa käytännössä käytettyä rahoitusta.
Henkilöstö voi edistää rahoitukseen vaikuttaviin tavoitteisiin pääsemistä myös julkaisemalla, sillä julkaisut ovat osa rahoitusmallia.
