Diakonia-ammattikorkeakoulun 30-vuotisjuhlavuoden teemana on radikaali inhimillisyys. Mitä tämä sanapari voi tarkoittaa käytännössä?
Inhimillisyys on arvo, johon on helppo samaistua niin yksilönä kuin organisaationakin. Se on jakamattoman ihmisarvon kunnioittamista, hyvän uskomista toisesta ja sen tiedostamista, ettei meillä kaikilla ole samat lähtökohdat hyvään elämään.
Mutta entä radikaalius?
Yhteiskunnallisten innovaatioiden parissa tiedetään, että totutut toimintatavat tuottavat harvoin mitään uutta. Uudistuminen vaatii aina uutta ajattelua, rohkeita ratkaisuja ja uskallusta toimia toisin. Nykyisessä maailmanajassa entinen ei enää riitä. Tarvitaan radikaaleja ratkaisuja.
Rohkeutta valita inhimillisyys
Radikaalia inhimillisyyttä voi lähestyä kysymysten kautta: Täytyykö tapojemme olla inhimillisiä uudistua? Vai onko kyse sittenkin paluusta perusasioiden äärelle? Voisiko radikaali inhimillisyys olla avain nuorten tulevaisuususkon palauttamiseen tai yksinäisyysepidemian nujertamiseen?
On selvää, että tarvitaan totutusta poikkeavaa lähimmäisyyttä ja rohkeutta pysähtyä toisen ihmisen äärelle.
Arjessa se tarkoittaa sitä, että kysyy kohtaamaltaan ihmiseltä ”Mitä sinulle kuuluu?” ja jää oikeasti kuuntelemaan vastauksen – kiireenkin keskellä. Yhteiskunnallisesti se on uskaltautumista puolustaa niitä, joiden ääni ei muuten kuulu, sekä sellaisten palveluiden kehittämistä, jotka eivät jätä ketään yksin.
On selvää, että tarvitaan totutusta poikkeavaa lähimmäisyyttä ja rohkeutta pysähtyä toisen ihmisen äärelle.
Inhimillisyyden valitsemista
Koventuneessa maailmassa aito kapina ei ole uhoa tai mahtipontisuutta, vaan yksinkertaisesti ehdottoman rakkauden ja inhimillisyyden valitsemista.
Diakissa tätä arvojen mukaista kapinaa ja työtä on tehty jo 30 vuotta kouluttamalla sote-, kirkon ja tulkkausaloille ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään haavoittuvimmassa asemassa olevia, sekä kehittämällä tutkimusperusteisia ratkaisuja eriarvoisuuden vähentämiseksi.
TKI-työssä kehitetään ihmislähtöisiä ratkaisuja ja viedään kehittäminen sinne, missä haasteet ovat kipeimpiä. Palveluita kehitetään yhdessä heidän kanssaan, joiden ääni jää liian usein kuulematta. Kysymme, miten teknologia ja digitaaliset palvelut tai data huomioivat erilaisissa tilanteissa olevat ihmiset ja miten voimme kestävällä tavalla kehittää digitaalisia sote-palveluita ja -järjestelmää.
Radikaali inhimillisyys kutsuu jokaista myös henkilökohtaiseen reflektioon. Mikä on minun radikaalisti inhimillinen tekoni tänään – ja miten voimme edistää sitä yhdessä?
Kirjoittajat
Reija Paananen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, FT, dos.
