Sosiaali- ja terveyspalveluiden haastavan tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Yhteiskunnalliset yritykset ja muut yhteisötalouden toimijat voivat monipuolistaa sote-palvelutuotantoa ja tuottaa palvelujen rinnalla laajempaa yhteiskunnallista hyötyä. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaa ohjaa ensisijaisesti yhteiskunnallinen tavoite, ja ne käyttävät voittonsa pääosin tavoitteensa edistämiseen. Näin varoja voidaan ohjata takaisin palveluihin ja niiden pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa etsitään keinoja vastata kasvavaan palvelutarpeeseen samalla, kun julkisen talouden liikkumavara on niukka. Keskustelu keskittyy usein hyvinvointialueiden omaan toimintaan, mutta yhtä tärkeä kysymys on, millaiseksi niiden ympärille rakentuva palveluntuottajien kenttä muodostuu. Palveluntuottajien monimuotoisuus onkin asetettava sote-politiikan tavoitteeksi, jotta hyvinvointialueilla olisi todellisia vaihtoehtoja.
Sote-palvelumarkkinoiden uudistaminen vaatii kuitenkin useita rinnakkaisia uudistuksia. Hankintoja on kehitettävä niin, että ne tukevat kilpailua, laatua ja vaikuttavuutta, eivätkä sulje pieniä tai uudenlaisia toimijoita markkinoiden ulkopuolelle. Jos lupaavia ratkaisuja syntyy, niille tarvitaan toimiva reitti kokeiluista arviointiin, hankintaan ja pysyvään käyttöön.
Monipuolinen palveluntuottajakenttä vahvistaa kilpailua
Yksityiset sote-markkinat ovat Suomessa voimakkaasti keskittyneet. Neljän suurimman yrityksen osuus yksityisistä sote-markkinoista on noussut noin 75 prosenttiin (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2026). Suuria palveluntuottajia tarvitaan, mutta hyvinvointialueiden kannalta on tärkeää, että niiden rinnalla säilyy riittävästi vaihtoehtoja.
Yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt, säätiöt, osuuskunnat sekä muut pienet ja keskisuuret toimijat voivat monipuolistaa palvelutuotantoa.
Yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt, säätiöt, osuuskunnat sekä muut pienet ja keskisuuret toimijat voivat monipuolistaa palvelutuotantoa. Niiden vahvuus voisi olla kyvyssä rakentaa paikallisiin tarpeisiin perustuvia ratkaisuja ja yhdistää palveluihin myös työllisyyttä, osallisuutta ja paikallistaloudellisia hyötyjä. Yhteiskunnallinen yritys ei silti ole automaattisesti parempi palveluntuottaja, vaan senkin on osoitettava palvelunsa laatu, kustannukset ja vaikutukset.
Mahdollistetaan uusien ratkaisujen syntyminen
Jotta sotemarkkinan palveluntarjoajien monipuolisuus säilyy, erilaisten toimijoiden on päästävä markkinoille. Julkisilla hankinnoilla vaikutetaan siihen, millaiseksi palveluntuottajakenttä tulevaisuudessa muodostuu. Markkinavuoropuhelu, hankintojen tarkoituksenmukainen jakaminen sekä laatu-, vaikuttavuus- ja sosiaaliset kriteerit voivat parantaa myös pienempien ja uudenlaisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia.
Tarvitaan myös suorempi reitti kokeiluista pysyvään toimintaan. Uusi tai yhteisölähtöinen palveluratkaisu voi osoittautua toimivaksi, mutta jäädä hankerahoituksen päättyessä ilman jatkoa. Hyvinvointialueilla tarvitaan siksi malleja, joissa ratkaisuja voidaan kokeilla, arvioida ja ottaa osaksi normaalia palvelutuotantoa.
Yhteiskunnallisten yritysten vahvistamisessa ei ole kyse yhden yritysryhmän suosimisesta, vaan edellytysten luomisesta monipuoliselle ja uudistumiskykyiselle palvelutuotannolle. Hyvinvointialueiden on tärkeää huolehtia siitä, että erilaisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen – ja että toimiviksi osoitetut ratkaisut voivat myös vakiintua osaksi palvelujärjestelmää.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO)
- Artikkeli on osa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeen politiikkasuositustyötä. Tutustu politiikkasuositukseen(Avautuu uudessa välilehdessä).
- Euroopan unionin osarahoittama hanke on käynnissä vuosina 2023–2027.
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina.
Lähde
Kilpailu- ja kuluttajavirasto. (2026). Kymmenen toimenpidettä tehokkuuden ja kilpailun lisäämiseksi yksityisissä sote-palveluissa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/kymmenen-toimenpidetta-tehokkuuden-ja-kilpailun-lisaamiseksi-yksityisissa-sote-palveluissa.pdf
Kirjoitus on ilmestynyt myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) blogissa.
Kirjoittajat
Harri Kostilainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija, YTT
Susanna Kallama
toimitusjohtaja, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry, KTM
