Vuonna 2026 julkaistu uusi strategia laajentaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämisen näkökulmaa koko yhteisötalouteen. Samalla se avaa uusia mahdollisuuksia myös Diakonia-ammattikorkeakoulun koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, jossa yhteisötalouden teemat ovat jo vahvasti läsnä.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi uuden Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategian juuri ennen vuoden vaihdetta. Vuosille 2026–2030 ulottuva strategia korvaa aiemman vuonna 2021 julkaistun Yhteiskunnallisten yritysten strategian, ja kattaa Suomen osalta EU:n neuvoston suosituksen ja kansalliset kehittämistarpeet.
Yhteisötalous yhdistää taloudellisen kestävyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden
Päivitetyn strategian painopiste siirtyy yhteiskunnallisista yrityksistä kattamaan koko yhteisötalouden kehittämisen. Yhteisötalous voidaan nähdä julkisen sektorin ja avoimien markkinoiden välimaastoon sijoittuvana toimintana, jossa yhdistyvät taloudellinen kestävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Se korostaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvoinnin edistämistä sekä edellyttää toimijoilta kykyä toimia markkinaehtoisesti.
Yhteisötaloudella – jonka keskeinen osa ovat yhteiskunnalliset yritykset – on merkittävä rooli työllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä talouden vakauden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Teemat ohjaavat myös Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) toimintaa ja näkyvät koulutusstrategiassa, kumppanuusverkostoissa, tutkimus- ja kehitystyössä sekä opiskelijoiden tulevaisuuden työelämävalmiuksissa.
Diakin asema suhteessa uuteen strategiaan on kuitenkin vielä avoin ja vaatii tarkempaa määrittelyä.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen rooli yhteisötalouden edistämisessä
Lokakuussa 2021 käynnistynyt Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on toiminut keskeisenä voimana edellisen strategian toteutuksessa sekä yhteisötalouden kansallisessa toimeenpanossa. Osaamiskeskus on muuntanut eurooppalaiset ja kansainväliset tavoitteet käytännön toiminnaksi. Sen työ on luonut vakaan pohjan yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yhteisötalouden pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Osaamiskeskus on auttanut tunnistamaan yhteisötalouden osaksi elinkeinopolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa ja kestävän kasvun kokonaisuutta. Samalla se on luonut edellytyksiä pysyvämmille rakenteille, joiden varaan alan kehittämistä voidaan jatkossa systemaattisesti rakentaa.
Se vaikutti merkittävästi myös uuden strategian valmisteluun tuomalla käytännön yhteistyökokemukset sekä yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden toimijoiden näkökulmat osaksi strategiatyötä.
Osaamiskeskus toimi aluksi työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Nyt se jatkaa ESR-rahoituksella vuoteen 2027 saakka. Osaamiskeskus on kasvanut kuuden organisaation verkostosta 11 toimijan kokonaisuudeksi, jonka toimintaan Diak on osallistunut alusta lähtien.
Väliarviointi osoittaa suunnan olevan oikea
Helmikuussa valmistunut väliarviointi tunnistaa osaamiskeskuksen tiedon, verkostojen ja osaamisen välittäjäksi sekä yhteisötalouden kansalliseksi katalysaattoriksi, joka kokoaa toimijat yhteen ja tukee alan kehittymistä. Osaamiskeskus on kantanut merkittävän roolin strategian tavoitteiden saavuttamisessa ja onnistunut konkretisoimaan EU:n, kansallisen tason ja OECD:n tavoitteita yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämiseksi.
Helmikuussa valmistunut väliarviointi tunnistaa osaamiskeskuksen tiedon, verkostojen ja osaamisen välittäjäksi sekä yhteisötalouden kansalliseksi katalysaattoriksi, joka kokoaa toimijat yhteen ja tukee alan kehittymistä.
Arvioinnin perusteella osaamiskeskus on vahvistanut sekä alan tukirakenteita että käytännön palveluita, kuten neuvontaa, ohjausta ja tiedonvälitystä. Vaikutukset näkyvät konkreettisesti muun muassa palveluihin hakeutumisen lisääntymisenä, tapahtumien osallistujamäärien kasvuna sekä opitun tiedon soveltamisena käytännön toiminnassa. Teeman tunnettuus ja osaaminen on vahvistunut paikallisissa, alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa, mikä luo edellytyksiä kestävien ratkaisujen syntymiselle.
Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2026–2030
Uusi strategia tukee osaamiskeskuksessa tehdyn työn jatkumista ja ohjaa jäljellä olevan hankekauden toimenpiteitä kohti päivitettyjä painopisteitä. Strategian tavoitteet painottavat yhteisötalouden tunnettuuden ja markkina-aseman vahvistamista, työllisyyden ja yhteiskunnallisten innovaatioiden vauhdittamista sekä alan toimintaedellytysten ja tietopohjan parantamista.
Strategia tavoittelee yhteisötalouden toimijoiden ja yhteiskunnallisten yritysten tunnettuuden lisäämistä ja aseman vahvistamista avoimilla markkinoilla. Alan potentiaali tulee tunnistaa ja saada näkyväksi osaksi elinkeinoelämää, työmarkkinoita ja alueellista elinvoimaa ja yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteet pitää huomioida yritysten palvelu- ja tukijärjestelmissä.
Strategia tuo esiin yhteisötalouden roolin vaikuttavan kasvun ja hyvinvoinnin tuottamisessa. Se painottaa alan toimijoiden tunnistamista työllisyyden edistäjänä ja osaamisen vahvistajana. Myös yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittämisen, juurruttamisen ja skaalaamisen tukeminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi strategia- ja politiikkatoimissa kaikilla tasoilla.
Strategiassa korostetaan toimintaympäristön kehittämistä ja rakenteellisten esteiden purkamista vakaampien ja kilpailukykyisempien toimintaedellytysten luomiseksi. Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat rahoituksen saatavuus, julkisiin hankintoihin pääsy sekä verotuksen ennakoitavuus. Lisäksi alan tutkimus- ja tietopohjan vahvistamista pidetään tärkeänä yhteisötalouden kehittämisen tukena.
Strategian ytimeen kuuluu osaamiskeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen. Tarkoituksena on luoda Suomeen poikkihallinnollinen toimielin, joka ohjaa alan kehittämistä ja seuraa yhteisötalouden edistymistä, samalla kun pysyvä osaamiskeskus vastaa käytännön toteutuksesta tiiviissä yhteistyössä maanlaajuisesti muiden toimijoiden kanssa.
Kohti pysyvää yhteisötalouden osaamiskeskusta
Strategian tavoitteiden toteutuminen edellyttää käytännönläheistä, selkeästi vastuutettua ja riittävästi resursoitua toimenpideohjelmaa. Erityisen ratkaisevaksi muodostuu, miten osaamiskeskuksen tuleva rakenne määritellään, sillä se luo perustan työn jatkuvuudelle.
Korkeakouluna Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) voisi ottaa merkittävän roolin pysyvässä osaamiskeskuksessa erityisesti koulutuksen, työelämän kehittämisen ja vaikuttavuusosaamisen suunnannäyttäjänä. Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamisen vahvistaminen tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuksia tuottaa täydennyskoulutusta, integroida teemoja vahvemmin tutkintokoulutukseen sekä kehittää oppimisympäristöjä, joissa koulutus, tutkimus ja käytännön kehittäminen kytkeytyvät toisiinsa.
Myös vaikuttavuusosaamiselle ja -ratkaisuille on tilausta. Vaikuttavuuden arvioinnin, mittaamisen ja kehittämisen asiantuntemuksella voidaan tukea sekä yhteisötalouden toimijoita että julkista sektoria rakentamaan näyttöön perustuvia toimintamalleja, jotka vahvistavat yhteiskunnallisten innovaatioiden juurtumista ja skaalautumista.
Lähteet
Lindberg, J., & Kallama, S. (2026). Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2026–2030: Osaamiskeskuksesta pysyvä toimija (1/4). Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Saatavissa: https://yyo.fi/asiantuntijalta/yhteiskunnallisten-yritysten-osaamiskeskuksesta-pysyva-toimija/
Valtioneuvosto. (2025). Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2026–2030. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/822d694a-62dd-47c2-bb48-14a439243a93
Kirjoittajat
Elina Pöllänen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
