Lyhytkestoiset ja monimuotoiset intensiivikurssit ovat nousseet tärkeäksi vaihtoehdoksi perinteisille pitkille opiskelijavaihdoille. Ne tarjoavat joustavan tavan kartuttaa kansainvälistä osaamista ja vahvistaa työelämässä tarvittavia valmiuksia. Samalla ne voivat toimia ponnahduslautana pidemmille ulkomaanjaksoille.
Kansainvälinen liikkuvuus on vaikuttanut jo yli 30 vuoden ajan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisyysosaamiseen. Kun Erasmus-ohjelma käynnistyi 1980-luvun lopulla, kansainvälinen vaihto tarkoitti pitkään pääasiassa lukukauden tai lukuvuoden mittaisia vaihtojaksoja.
Viime vuosina korkeakouluopiskelijoiden pitkät liikkuvuusjaksot ovat kuitenkin vähentyneet. Samalla lyhyet monimuotoiset liikkuvuusjaksot ovat nostaneet suosiotaan etenkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.
Monimuotoisista kansainvälisistä liikkuvuusjaksoista tunnetuimpia ovat Blended Intensive Programme (BIP) -intensiivikurssit. Ne ovat Erasmus+-ohjelman rahoittamia lyhytkestoisia liikkuvuusjaksoja, jotka yhdistävät fyysistä ja virtuaalista opetusta. Kurssien laajuus on vähintään kolme opintopistettä, ja fyysinen vaihto kestää vähintään viisi päivää. (Euroopan komissio, 2026, 57.)
Opetushallituksen keväällä 2026 teettämä selvitys osoittaa, että myös lyhytkestoinen liikkuvuus tuottaa merkittäviä oppimis- ja kansainvälistymishyötyjä. Lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot laajentavat vaihtoehtoja erityisesti niille korkeakouluopiskelijoille, joille pidempikestoinen vaihto ei ole mahdollinen. (Jokila ym., 2026.) Tämä näkyy myös Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak), jossa suurin osa opiskelijaliikkuvuudesta on lyhytkestoista monimuotoliikkuvuutta.
Opiskelijat tarvitsevat erilaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen
Opiskelijan elämäntilanne, erityisesti perhe-elämä, työssäkäynti ja taloudellinen tilanne, vaikuttaa olennaisesti siihen, millainen liikkuvuusjakso on hänelle realistinen vaihtoehto. Myös eri koulutusalojen vaatimukset vaikuttavat mahdollisuuksiin kansainvälistyä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa opetussuunnitelmien rakenne ja aloja ohjaavat säännöt ja direktiivit rajoittavat pitkille vaihtojaksoille lähtemistä.
Suomessa sote-alan opiskelijat hakeutuvat kuitenkin aktiivisesti lyhyisiin liikkuvuusjaksoihin. Diakissa monimuotoiset intensiivikurssit ovat suuressa suosiossa: vuonna 2025 opiskelijamäärään suhteutettuna Diakin opiskelijoita osallistui monimuotoliikkuvuuteen toiseksi eniten suomalaisten ammattikorkeakoulujen opiskelijoista. (Opetushallitus & Opetus- ja kulttuuriministeriö, i.a.)
Opiskelijan elämäntilanne, erityisesti perhe-elämä, työssäkäynti ja taloudellinen tilanne, vaikuttaa olennaisesti siihen, millainen liikkuvuusjakso on hänelle realistinen vaihtoehto.
Diak on järjestänyt lyhyitä monimuotoliikkuvuuksia vuodesta 2022 alkaen, ja niihin osallistuu vuosittain noin 100 Diakin opiskelijaa. Osa opiskelijoista suuntaa ulkomaille kansainvälisten yhteistyökumppanien intensiivikursseille, kun taas osa osallistuu Diakin järjestämille kursseille Diakin kampuksella.
Lyhytkestoiset intensiivikurssit tarjoavat mahdollisuuden kartuttaa kansainvälistä kokemusta matalalla kynnyksellä. Kursseille osallistuu samanaikaisesti myös muita opiskelijoita ja lehtori omasta korkeakoulusta, mikä helpottaa mukaan lähtemistä.
Monimuotoliikkuvuuden monet hyödyt
Opiskelijapalautteen perusteella lyhyet monimuotoiset liikkuvuusjaksot tukevat sekä oppimista että kansainvälisen osaamisen kehittymistä. Intensiivikursseilla opiskelijat perehtyvät yhden opintokokonaisuuden teemoihin. Samalla he oppivat toimimaan monikulttuurisissa ympäristöissä, vahvistavat vuorovaikutusosaamistaan sekä kehittävät ongelmanratkaisu- ja tiimityötaitojaan. Näitä valmiuksia tarvitaan yhä enemmän nykypäivän työelämässä.
Kursseille osallistuu usein myös opiskelijoita eri koulutusaloilta. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan myös oman koulutusalansa ulkopuolisiin näkökulmiin.
Pitkät vaihdot ovat edelleen tarpeen
Vaikka lyhyt liikkuvuus on lisännyt suosiotaan saavutettavana kansainvälistymisen muotona, pitkille vaihtojaksoille on edelleen tarvetta. Opetushallituksen selvityksen mukaan ne tukevat lyhyitä liikkuvuusjaksoja vahvemmin kansainväliselle työuralle suuntautumista ja työllistymistä (Jokila ym., 2026).
Monille opiskelijoille lyhyt liikkuvuusjakso toimii myös porttina pidempään vaihtoon. Opiskelijapalautteen mukaan intensiivikurssi vahvisti itseluottamusta ja rohkaisi hakemaan myöhemmin pidemmälle ulkomaanjaksolle.
Erilaisia reittejä kansainvälisyyteen
Kansainvälisen osaamisen tarve työelämässä kasvaa jatkuvasti. Sosiaali- ja terveysaloilla tämä näkyy sekä asiakastyössä että monikulttuurisissa työyhteisöissä.
Korkeakoulujen tehtävä on tarjota opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä osaamista. Pienikin kansainvälinen kokemus voi olla opiskelijalle merkittävä askel omalla kansainvälistymisen polulla.
Lähteet
Euroopan komissio. (2025). Erasmus+ -ohjelma. Ohjelmaopas. https://erasmus-plus.ec.europa.eu/sites/default/files/2024-11/erasmus-programme-guide-2025_fi.pdf
Jokila, S., Herrala, K., Lietzén, O., Kallo, J., & Altun, Y. (2026). Korkeakouluopiskelijoiden lyhytkestoinen ja monimuotoinen vaihto-opiskelu ja työharjoittelu ulkomailla: tilannekuva. (Raportit ja selvitykset 2026:2). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Korkeakouluopiskelijoiden%20lyhytkestoinen%20ja%20monimuotoinen%20vaihto-opiskelu.pdf
Opetushallitus & Opetus- ja kulttuuriministeriö. (i.a.). Ammattikorkeakoulutus. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi. Saatavilla 18.9.2026. https://vipunen.fi/fi-fi/amk
