KesTo-hankkeessa opiskelijat, oppilaitokset ja järjestökenttä yhdistävät voimansa uudenlaisen yksilöohjauksen, saattavan vapaaehtoistyön ja opiskelijatoimintamallin rakentamiseksi. Hankkeen tavoitteena on tukea yksilöiden osallisuutta ja tarjota opiskelijoille aito oppimisympäristö. Harjoittelujaksojen myötä opiskelijat pääsevät viemään teoriatason osaamisen suoraan käytäntöön: he kehittävät toimintamalleja, oppivat moniammatillista verkostotyötä ja vahvistavat valmiuksiaan voimavaraistavassa asiakaskohtaamisessa.
KesTo-hankkeessa kehitetään yhteistyössä järjestökentän ja ammattikorkeakoulun kanssa uudenlaista toimintamallia, joka yhdistää yksilöohjauksen, saattavan vapaaehtoistyön ja opiskelijatoiminnan. Hankkeen tavoitteena on rakentaa käytännönläheinen ja monistettava toimintamalli, joka tukee yksilöiden osallisuutta, vahvistaa arjessa selviytymistä ja tarjoaa samalla opiskelijoille merkityksellisiä oppimisympäristöjä.
Hanke toteutetaan monialaisena yhteiskehittämisprosessina, jossa keskeisessä roolissa ovat hanketyöntekijöiden lisäksi harjoitteluaan suorittavat opiskelijat. Harjoittelujaksojen aikana opiskelijat osallistuvat aktiivisesti toimintamallien suunnitteluun, pilotointiin ja arviointiin. Samalla he tuovat kehittämistyöhön uusia näkökulmia sekä ajankohtaista osaamista.
Opiskelijat kehittämistyön keskiössä
KesTo-hankkeessa opiskelijat suorittivat sekä ensimmäisen asiakastyön harjoittelunsa että kehittämistyöhön painottuvan kolmannen harjoittelunsa. Harjoittelujen aikana opiskelijat saivat kokemusta erityisesti asiakasohjauksesta ja yksilöohjausmallin kehittämisestä.
Kehittämistehtävien kautta opiskelijat osallistuivat konkreettisesti KesTo-polun ja yksilöohjausmallin rakentamiseen. Harjoittelujakso vahvisti opiskelijoiden osaamista monipuolisesti. Asiakasohjauksen lisäksi opiskelijat kehittivät taitojaan kehittämistyössä ja syvensivät ymmärrystään järjestökentästä sekä sektorien välisestä yhteistyöstä.
Moniammatillisuus vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin
Samalla konkretisoitui se, kuinka tärkeää moniammatillinen yhteistyö on nykyisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteiskunnalliset haasteet, kuten yksinäisyys, palveluiden pirstaleisuus ja tuen tarpeiden moninaistuminen, edellyttävät uudenlaisia, joustavia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Korkeakouluille vastaavat hankkeet tarjoavat mahdollisuuden yhdistää oppiminen ja työelämä aidossa toimintaympäristössä. Moniammatillinen työskentely kokoaa yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen yhteiseksi voimavaraksi. Monialainen yhteistyö perustuu ammattilaisten tietojen, taitojen ja kokemusten tasavertaiseen jakamiseen yhteisessä vuorovaikutuksessa. Yksilön osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vahvistavat samalla koko yhteisön osaamista (Timperi, 2022).
Yhteiskunnalliset haasteet, kuten yksinäisyys, palveluiden pirstaleisuus ja tuen tarpeiden moninaistuminen, edellyttävät uudenlaisia, joustavia ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja.
Ryhmätyöskentely kehittää ongelmanratkaisu-, arviointi- ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa kriittistä ajattelua (Heikintalo, 2022). Harjoittelujen aikana opiskelijat osallistuivat aktiivisesti hankkeen tiimityöhön ja pääsivät perehtymään moniammatilliseen yhteistyöhön käytännössä. Opiskelijat kokivat tulleensa osaksi työyhteisöä avoimesti ja tasavertaisesti. Tämä mahdollisti turvallisen ympäristön uusien näkökulmien esittämiselle sekä yhteiselle pohdinnalle siitä, miten hankkeen tavoitteita voidaan saavuttaa. Harjoittelun aikana opiskelijoille konkretisoitui myös yhteiskehittämisen merkitys.
Yhteiskehittäminen vahvistaa verkosto-osaamista
Hankkeessa järjestetyt tiimitapaamiset ja yhteiset työskentelyhetket tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella verkosto-osaamista käytännössä. Samalla opiskelijat havaitsivat, kuinka merkityksellistä yhteinen ratkaisujen etsiminen on kehittämistyössä. Eri taustoista tulevien toimijoiden yhteistyössä korostuu myös yhteisen kielen merkitys. Kompleksiset elämäntilanteet ja moninaiset tuen tarpeet edellyttävät monialaista yhteiskehittämistä, jossa tieto on kaikkien toimijoiden saavutettavissa ja ymmärrettävissä (Airo ym., 2022).
Harjoittelu yhteiskehittämishankkeessa tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua laajasti järjestökenttään ja sosiaalialan verkostoihin. Työskentely uusissa ympäristöissä ja yhteistyö monialaisten toimijoiden kanssa herättivät alkuun jännitystä ja uteliaisuutta. Kokemus teki näkyväksi sen, kuinka sosionomikoulutuksessa opitut käsitteet, kuten osallisuus, voimavaralähtöisyys ja yhteiskehittäminen, muuttuvat konkreettisiksi toimintatavoiksi asiakastyössä.
Käytännön työkaluja mielen hyvinvoinnin tueksi
Kolmannen harjoittelun aikana opiskelija toteutti kehittämistehtävän, jossa rakennettiin ohjauksen ja neuvonnan polku mielen hyvinvoinnin teemaan liittyen. Tehtävän tavoitteena oli kartoittaa järjestöjen omia ohjaus- ja neuvontapolkuja muihin palveluihin ja järjestöihin. Työtä varten haastateltiin kolmen eri järjestön toimijoita, joiden pohjalta luotiin visuaalinen ohjauksen polku sekä verkostokartta asiakkaiden palveluohjauksen tueksi. Tuotoksen tavoitteena oli helpottaa KesTo-hankkeen järjestöohjaajan työtä ja säästää aikaa tiedonhausta asiakasyöhön.
Asiakkaan osallisuus ja toimijuus ohjauksen keskiössä
Ensimmäisen harjoittelun keskeiseksi tehtäväksi muodostui asiakkaiden ohjaaminen heille merkitykselliseen järjestötoimintaan. Työskentely osoittautui moniulotteiseksi, sillä sopivan toiminnan löytäminen edellytti asiakkaiden elämäntilanteiden, kiinnostuksen kohteiden ja voimavarojen huolellista kartoittamista. Työskentelyssä korostuvat osallisuustyön periaatteet, joissa asiakkaan oma toimijuus, tavoitteet ja valinnanvapaus asetetaan keskiöön (THL, 2023). Opiskelijat havaitsivat nopeasti, ettei ohjaus ole pelkästään tiedon jakamista. Keskeistä on asiakkaan motivaation ja kiinnostuksen tukeminen sekä hänen omien ajatustensa ja toiveidensa näkyväksi tekeminen.
Järjestötoimintaan liittyvä tieto näyttäytyi ajoittain hajanaisena, vaikka toimintaa on tarjolla runsaasti. Opiskelijat ratkaisivat haastetta hyödyntämällä aktiivisesti tiimin osaamista ja järjestöjen omia materiaaleja. Samalla vahvistui ymmärrys siitä, että järjestöt muodostavat merkittävän osan sosiaalialan palvelukokonaisuutta ja tarjoavat hyvinvointia sekä osallisuutta tukevia matalan kynnyksen palveluita.
Luottamus ja aito kohtaaminen onnistuneen asiakaskohtaamisen perustana
Asiakaskohtaamiset muodostivat harjoittelun tärkeimmän oppimiskokonaisuuden. Opiskelijat havaitsivat, että onnistuneen ohjaussuhteen perustana on luottamus sekä asiakkaan aito kuunteleminen. Myös herkkyys asiakkaan tilanteelle ja kyky olla läsnä ilman kiirettä osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi voimavaraistavan työotteen toteutumisessa. Asiakkaan toimijuutta ja pystyvyyttä voidaan vahvistaa vain silloin, kun hänet kohdataan aidosti ja hänen näkemyksiään arvostetaan (Tervonen, 2025). Yksilöohjaus näyttäytyi opiskelijoille asiakkaan osallisuutta tukevana prosessina, jossa vaihtoehtoja tarkastellaan yhdessä ilman painetta tehdä nopeita ratkaisuja.
Harjoittelun aikana opiskelijoille konkretisoitui myös järjestötoiminnan merkitys asiakkaiden hyvinvoinnin tukemisessa. Kolmannen sektorin toimijat tarjoavat mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, vertaistukeen ja osallisuuteen. Pienikin askel kohti yhteisöllistä toimintaa voi olla asiakkaalle merkityksellinen ja avata väylän uudenlaiseen arkeen sekä sosiaalisiin suhteisiin.
Yhteistyöllä kohti kestävää tulevaisuutta
Yhteiskehittämisen näkökulmasta harjoittelu tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden oppia horisontaalisesta asiantuntijuudesta. Harjoittelussa korostui ajatus siitä, että asiantuntijuus rakentuu tasavertaisessa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden välillä. Opiskelijat, asiakkaat ja järjestöjen edustajat toivat prosessiin oman osaamisensa, kokemuksensa ja näkökulmansa. Harjoittelun aikana opiskelijat havaitsivat myös työssä jaksamisen merkityksen sekä omien rajojen tunnistamisen osana ammatillista kasvua. Sosiaalialan työ voi herättää voimakkaita tunteita, minkä vuoksi oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeä osa ammatti-identiteetin rakentumista.
Kokonaisuutena harjoittelu yhteiskehittämishankkeessa osoitti, että asiakkaiden ohjaaminen järjestötoiminnan pariin on merkityksellistä ja ihmisläheistä työtä. Ohjaus rakentuu vuorovaikutuksesta, kuuntelemisesta ja yhdessä kulkemisesta asiakkaan tarpeita vastaavien yhteisöjen äärelle. Yhteiskehittäminen vaatii aikaa, dialogia ja rohkeutta keskeneräisyyden hyväksymiseen. Samalla se mahdollistaa kestävien ratkaisujen rakentamisen. Kun eri toimijat kohtaavat, kuuntelevat toisiaan ja rakentavat yhdessä, syntyy oppimista, innovatiivisuutta ja uudenlaisia toimintatapoja. Yhteiskehittäminen ei ole vain menetelmä, vaan tapa rakentaa yhteistä tulevaisuutta, jossa jokaisella on paikka ja ääni.
Lähteet
Airo, K., Aalto, J., Kaljunen, R., & Laakkonen, T. (14.1.2022). Merkityksellistä yhteiskehittämistä. Laurea Journal. Saatavilla 10.6.2026 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201144863
Heikintalo, N. (30.11.2022). Hyvä ryhmä, parempi mieli. HAMK Unlimited Journal. Saatavilla 10.6.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110264382
Laurea. (2024). Ammatillisen identiteetin rakentuminen sosiaalialalla. Saatavilla 10.6.2026 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024081965416
Tervonen, H. (2025). Luottamus aikuissosiaalityön asiakastyössä. Saatavilla 10.6.2026
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109685
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Osallisuuden edistäjän opas. Saatavilla 10.6.2026 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-088-0
Timperi, T. (2022). Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22). Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla 10.6.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4
Tekstissä on käytetty Gemini- ja Keenious-tekoälytyökaluja kielenhuoltoon ja lähteiden etsimiseen (käytetty 12.5.2026).
