Tutkintosääntö

1 § Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (L 932/2014.)

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kampukset sijaitsevat Helsingissä, Oulussa ja Porissa. Lisäksi tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan Diak Itä-Suomen ja verkkokampuksen kautta. Diak kouluttaa osaajia yhteiskunnan ja kirkon palvelukseen. Koulutuksemme antavat valmiuksia myös kansainvälisiin tehtäviin. Diakista valmistuu asiantuntijoita ja ammattilaisia sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Diak järjestää ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja sekä muuta täydennyskoulutusta. (L 932/2014; A 1129/2014.) Osa koulutuksista toteutetaan yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.

Diakin pääasiallisena opetuskielenä on suomi. Kaksikielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Englanninkielisen sosionomikoulutuksen (DSS) ja sairaanhoitajakoulutuksen opetuskieli on englanti. Lisäksi toteutamme kaksikielistä opetusta suomen ja englannin kielellä.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa opetuskielinä ovat suomi ja suomalainen viittomakieli.

2 § Tutkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on

• laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä
• valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä
• edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen
• riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön (A 1129/2014 4. §).

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on

• laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä
• syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä
• valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen
• hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön (A 1129/2014 5. §).

3 § Tutkinnot, tutkintonimikkeet ja kelpoisuudet

AMK-tutkinnot, koulutukset

• Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus, 240 op, 4 vuotta
• Tulkki (AMK), asioimistulkkaus, 210 op, 3,5 vuotta
• Sairaanhoitaja (AMK), 210 op, 3,5 vuotta
• Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö, 240 op, 4 vuotta
• Sairaanhoitaja (AMK), (kaksikielinen koulutus suomi–ruotsi), 210 op, 3,5 vuotta
• Bachelor of Health Care, Nursing, 210 op, 3,5 vuotta
• Terveydenhoitaja (AMK) (sisältää myös sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon), 240 op, 4 vuotta
• Sosionomi (AMK), 210 op, 3,5 vuotta
• Sosionomi (AMK), diakoniatyö, 210 op, 3,5 vuotta
• Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö, 210 op, 3,5 vuotta
• Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus, 210 op, 3,5 vuotta
• Bachelor of Social Services, 210 op, 3,5 vuotta

YAMK-tutkinnot

• Tulkki (YAMK), 90 op, 1,5–2 vuotta
• Sairaanhoitaja (YAMK), 90 op, 1,5–2 vuotta
• Terveydenhoitaja (YAMK), 90 op, 1,5–2 vuotta
• Sosionomi (YAMK), 90 op, 1,5–2 vuotta

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusten opetussuunnitelmissa huomioidaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan koulutukselle asetetut vaatimukset (EU direktiivit 2005/36/EY; 2013/55/EU; 2013/59/Euratom; 2024/782/EU), laki ja asetus terveydenhuollon henkilöstöstä (L 559/94; A 564/94) sekä säteilylaki (L 859/2018). Koulutuksessa noudatetaan myös ammattikorkeakoulujen valtakunnallisesti sovittuja terveysalan koulutusten osaamisvaatimuksia.

Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu ammattikorkeakoulujen sosiaalialan tutkintoja koskeviin kompetenssisuosituksiin ja alaa ohjaavaan ajantasaiseen lainsäädäntöön. Tulkki (AMK) -koulutuksen opetussuunnitelmassa huomioidaan myös kieli- ja tulkkausalan erityissäädökset, joilla turvataan kielellinen yhdenvertaisuus ja esteetön viestintä.

Sosionomi (AMK) -tutkinnossa on mahdollisuus saada kelpoisuus varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään, mikäli tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaisesti (L 540/2018). Varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot on määritelty opetussuunnitelmissa.

Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutus sisältää varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuottavat opinnot edellä mainituin täsmennyksin. Sosionomi (AMK), diakoniatyö- tai sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö -kelpoisuuden tuottaviin koulutuksiin ei voi sisällyttää varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuteen vaadittavia opintoja.

Sosionomi (AMK), diakoniatyö-, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö-, sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus- ja sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö -koulutuksissa opiskelija saa kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni/diakonissa), nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. Näissä koulutuksissa on huomioitu Kirkkohallituksen päätökset diakonian, nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan viran haltijalta vaadittavasta tutkinnosta. Jos opiskelija suorittaa kirkollisen kelpoisuuden tuottavissa koulutuksissa 8 opintopisteen laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, hän saa kelpoisuuden lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan virkaan (KJ 657/2023; Kirkon säädöskokoelma, nro 178).

4 § Jatkuva oppiminen ja ristiinopiskelu

Diakissa jatkuvan oppimisen koulutuksiksi luokitellaan avoimen ammattikorkeakoulun koulutukset, väyläopinnot, erikoistumiskoulutukset ja täydennyskoulutukset.

Avoin ammattikorkeakoulu: Avoimen ammattikorkeakoulun opintoina tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opiskeluoikeuden.

Avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin haetaan opiskeluoikeutta ilmoittautumalla Diakin verkkokaupan kautta. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ei pääasiassa ole pohjakoulutusvaatimuksia, mutta niihin osallistuminen saattaa edellyttää ennakkotietoja ja -taitoja sekä korkeakouluopinnoissa ja koulutusalalla tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Merkittävistä ennakkoedellytyksistä mainitaan opintojen ilmoittautumistietojen yhteydessä. Opintoihin hakeneet otetaan opiskelijoiksi pääasiassa ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli opiskelijaksi ottamisessa käytetään ilmoittautumisjärjestyksen lisäksi jotain muuta perustetta, valintaperusteet kuvataan ja julkaistaan opintojen lisätiedoissa.

Kirkkohallituksen päätösten mukaisesti on mahdollista saavuttaa diakonin, diakonissan, nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan kelpoisuus myös suorittamalla tutkintoa täydentävät opinnot avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Tämä edellyttää, että opintoihin hakeutuvalla on aiempi, soveltuva sosiaalialan tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulututkinto siten kuin kirkon säädöskokoelmassa todetaan. (KJ 657/2023; Kirkon säädöskokoelma, nrot 162, 164, 165.)

Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneet voivat täydentävinä opintoina hankkia varhaiskasvatuslain (L 504/2018) määrittelemän kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen sosionomina. Täydentävät opinnot suoritetaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Opintojen kokonaislaajuus on 60 opintopistettä.

Väyläopinnot: Diakin avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa toisen asteen yhteistyöoppilaitoksissa opiskeleville mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja samanaikaisesti toisen asteen opintojen kanssa. Väyläopinnot on suunniteltu erityisesti opiskelijoille, jotka tähtäävät opiskelupaikkaan ammattikorkeakoulussa ja haluavat kehittää ammattikorkeakouluopinnoissa ja valintakokeissa tarvittavia opiskeluvalmiuksia.

Erikoistumiskoulutukset: Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä (L 1173/2014; A 1438/2014).

Sopijaosapuolet sopivat koulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta. Koulutuksen laajuus on yleensä 30–40 opintopistettä. Erikoistumiskoulutuksiin haetaan Opintopolussa.

Täydennyskoulutukset: Diak järjestää täydennyskoulutuksia ja räätälöityjä koulutuksia työyhteisöille ja organisaatiolle. Diak voi järjestää myös korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta tilauskoulutuksena.

Ristiinopiskelu (korkeakoulujen yhteistyöopinnot): Ristiinopiskelulla tarkoitetaan korkeakouluopiskelijalle tarjottua mahdollisuutta suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa. Opiskelijalla tulee olla kotikorkeakoulussaan voimassa oleva opiskeluoikeus, jonka perusteella hän voi suorittaa opintoja kohdekorkeakouluissa. Hänen tulee myös olla läsnä oleva omassa korkeakoulussaan. Opiskelija voi valita opintoja toisen korkeakoulun tarjonnasta korkeakoulujen sopimalla tavalla.

5 § Opiskelijavalinta

Diakin opiskelijoita ovat kaikki ne henkilöt, joilla on opiskeluoikeus jossain Diakin tarjoamassa koulutuksessa tai opinnoissa, kuten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa, muissa erillisopinnoissa tai erikoistumiskoulutuksissa. Opiskelijaksi ottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla.

Otettaessa opiskelijoita tutkintoon johtavaan koulutukseen noudatetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä humanistisella alalla ammattikorkeakoululain (L 932/2014) pykälien 26 ja 27 määräyksiä, jotka koskevat esteettömyyttä, opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä sekä opiskelijavalintaan liittyvää tiedonsaantia. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos niihin liittyy turvallisuusvaatimuksia ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

Mikäli opiskelijaksi valitulla on sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto, joka edellyttää voimassa olevaa lupaa toimia laillistettuna tai nimikesuojattuna sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilönä, tulee luvan olla voimassa.

Opiskelijat valitaan yhteis- ja erillishakujen kautta ja opiskelijavalinnoissa noudatetaan pääsääntöisesti valtakunnallisia alakohtaisia valintaperusteita. Koulutusjohtaja-vararehtori vahvistaa Diakin valintaperusteet. Hakukohteet määritellään vuosittain erikseen ammattikorkeakoulututkintoihin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijavalinnan tulokset vahvistaa koulutusjohtaja-vararehtori, lukuun ottamatta valtakunnallisen AMK-valintakokeen, todistusvalinnan ja International UAS Examin tuloksia.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä hakijoille Opintopolku.fi-palvelussa. Hakija ottaa opiskelupaikan vastaan määräaikaan mennessä Oma opintopolku -palvelussa. Samalla hänen tulee ilmoittautua läsnä tai poissa olevaksi. Jollei opiskelija palauta opiskelupaikan vastaanottoilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkansa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova, eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa.

Koulutusjohtaja-vararehtori vahvistaa erikoistumiskoulutusten valintaperusteet ja päättää opiskelijaksi ottamisesta.

Tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumiskoulutusten opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää Diakin tutkintolautakunnalta siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön vuoksi muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.

6 § Siirto-opiskelijaksi ottaminen

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä koulutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu (L 932/2014).

Ammattikorkeakoululla on oikeus saada sosiaali- ja terveysalalla siirto-opiskelijaksi hakevalta opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaa koskevat tiedot sekä toiselta korkeakoululta tiedot mahdollisesta vireillä olevasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä.

Koulutusjohtaja-vararehtori vahvistaa siirtohaun valintaperusteet ja tekee päätöksen opiskelijaksi ottamisesta.

Siirtohaun tulokset julkaistaan Opintopolku.fi-palvelussa. Hakija ottaa opiskelupaikan vastaan määräaikaan mennessä Oma opintopolku -palvelussa. Samalla hänen tulee ilmoittautua läsnä tai poissa olevaksi. Jollei opiskelija palauta opiskelupaikan vastaanottoilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkansa. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova, eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Siirtohaussa hyväksytyn käytetyt läsnä- ja poissaololukukauden siirtyvät opiskelijan mukana Diakiin.

Siirtohaun opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää Diakin tutkintolautakunnalta siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön vuoksi muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.

7 § Tutkinto-opiskelijan ilmoittautuminen läsnä tai poissa olevaksi

Tutkinto-opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi. Lukuvuosi-ilmoittautuminen on lakisääteinen velvollisuus. Ilmoittautumatta jättäminen johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen. Uusi opiskelija tekee ilmoittautumisen Oma opintopolku -palvelussa ja opintojaan jatkava opiskelija MyDiakissa.

Vain läsnä olevalla opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja ja saada suoritusmerkintöjä opintorekisteriin. Poissa olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla ei ole opintojen suoritusoikeutta. Poissa oleva opiskelija ei ole oikeutettu opintososiaalisiin etuuksiin eikä hän ole myöskään ammattikorkeakoulun vakuutusten piirissä. Mikäli opetussuunnitelma on vaihtunut poissaolon aikana, opintoihin palaavalle opiskelijalle tarjotaan voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisia opintoja.

Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna, jos hän

• suorittaa asevelvollisuuslain (L 1438/2007), siviilipalveluslain (L 1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (L 194/1995) mukaista palvelua
• tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsensa hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä (14.1.2022/53) tai
• on oman sairautensa tai vammansa takia kykenemätön aloittamaan opintojaan (L 932/2014).

Poissa olevaksi voi opintojen alkaessa ilmoittautua vain edellä mainituista syistä. Tätä kahden lukukauden poissaoloa ei lasketa opintojen suoritusaikaan.

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus ilmoittautua yhteensä kahden lukukauden ajaksi poissa olevaksi opiskelijaksi. Tätä poissaoloa ei lasketa opintojen suorittamisaikaan. Tämän lisäksi opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka lapsen syntymän tai adoption yhteydessä pidettävästä vapaasta (L 932/2014 29. §).

Jos opiskelija ilmoittautuu poissa olevaksi opiskelijaksi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana oman sairautensa tai vammansa vuoksi, tämä poissaolo kuluttaa kahden lukukauden poissaolo-oikeutta.

Opiskelija voi määräajan puitteissa muuttaa aikaisempaa lukuvuosi-ilmoittautumistaan seuraavalle lukukaudelle ennen sen alkamista. Opiskelija voi kesken lukukauden muuttaa läsnä- tai poissaoloilmoitusta vain perustelluista syistä, jos hänelle ei ole kertynyt opintosuorituksia kyseisen lukukauden aikana. Opiskelijan tulee toimittaa tilanteestaan selvitys ja, jos kyse on terveydellisestä syystä, lääkärintodistus tai muu vastaava todistus.

8 § Opiskeluoikeusaika

Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus on voimassa rajoitetun ajan. Opiskeluoikeusaika määräytyy koulutuksen laajuuden mukaan. Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään niin, että opiskelija voi suorittaa opinnot niiden tavoiteajassa (A 423/2005 13. §). Tutkinto-opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa.

Opiskeluoikeusajan päättyessä opiskelijalla on mahdollisuus hakea harkinnanvaraista lisäaikaa (10 §).

Tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus erota Diakista eli luopua opiskeluoikeudestaan. Eroilmoitus tulee tehdä Diakin antamien ohjeiden mukaan kirjallisesti. Mikäli Diakista eronnut opiskelija haluaa saada uuden opiskeluoikeuden, hänen tulee hakea opiskelijaksi voimassa olevien hakumenettelyjen mukaisesti.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa ja muissa erillisellä opiskeluoikeudella suoritettavissa opinnoissa opiskeluoikeusaika on sama kuin myönnettyyn opiskeluoikeuteen kuuluvien opintojen toteutusaika. Erikoistumis- ja täydennyskoulutusten opiskeluoikeusaika on koulutuksen toteutusaika.

Diakin tutkinto-opiskelija ei voi samanaikaisesti opiskella Diakissa avoimen ammattikorkeakoulun opiskeluoikeudella tai muulla erillisopiskeluoikeudella. Poikkeuksen muodostavat poissa olevaksi ilmoittautuneet opiskelijat, joiden opintojen edistymistä opintojen jatkaminen avoimen ammattikorkeakoulun opintoina tukee merkittävällä tavalla ja mahdollistaa valmistumisen tavoiteajassa. Opinto-ohjaaja arvioi kunkin opiskelijan kohdalla ehtojen täyttymisen.

9 § Opiskeluoikeuden vaihtaminen Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Opiskeluoikeuden vaihtamista toiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen voi hakea vain sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Opiskeluoikeuden vaihtamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut opintonsa HOPSin mukaisesti eikä suorituksia ole rästissä. Edellytyksenä on myös, että tutkinto voidaan vaihdosta mahdollisesti aiheutuvista lisäopinnoista huolimatta suorittaa tavoiteajassa ja että opiskeluryhmässä, johon opiskelija on siirtymässä, on tilaa. Tutkinto-opiskelijat voivat hakea vaihtoa aikaisintaan yhden lukukauden opintojen jälkeen. Tammikuussa aloittaneet tutkinto-opiskelijat voivat hakea vaihtoa seuraavalla syyslukukaudella ja elokuussa aloittavat seuraavalla kevätlukukaudella.

Opiskelija hakee opiskeluoikeuden vaihtamista kirjallisesti ja toimittaa perustellun hakemuksen opinto-ohjaajalle maaliskuun tai lokakuun loppuun mennessä. Opinto-ohjaaja tarkistaa opiskelijan opintosuoritukset ja arvioi jäljellä olevien opintojen tavoiteaikaisen suoritusmahdollisuuden sekä tarvittaessa järjestää keskustelutilaisuuden vaihtoon liittyen.

Päätöksen opiskeluoikeuden vaihtamisesta tekee koulutusjohtaja-vararehtori opinto-ohjaajan esityksestä. Hakijalle toimitetaan kirjallinen päätös viimeistään kuukauden kuluessa hakemuksen viimeisestä jättöpäivästä. Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää Diakin tutkintolautakunnalta siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.

10 § Harkinnanvarainen lisäaika

Diak voi hakemuksesta myöntää opiskelijalle lisäaikaa. Opiskelijan tulee esittää tavoitteellinen ja realistinen suunnitelma opintojensa loppuun saattamiseksi. Lisäaikaa on haettava varsinaisen opiskeluoikeuden voimassaolon aikana ja hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron maksu. Maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (A 1440/2014 3. §).

Edellytyksenä lisäajan myöntämiselle on, että suorittamatta olevien opintojen laajuus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 60 opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa enintään 40 opintopistettä ja että opinnot on voitava suorittaa loppuun yhdessä lukuvuodessa.

Harkinnanvaraisesta lisäajasta päättää opiskelijapalveluiden päällikkö opinto-ohjaajan esityksestä. Lisäajan myöntäminen perustuu päätöksentekijän harkintaan ja arvioon opintojen loppuunsaattamisen edellytyksistä (L932/2014 30. a §). Lisäaikaa myönnetään pääsääntöisesti vain kerran ja enintään vuodeksi.  Lisäajalla opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain lakisääteisellä syyllä.

Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukselta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L 932/2014).

11 § Opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa seuraavista syistä (kohdat 1–3 L 932/2014 32. § mukaan):

1. opiskelija ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä läsnä olevaksi tai poissa olevaksi,
2. opiskelija ei suorita opintojaan lain mahdollistaman opiskeluoikeusajan eikä mahdollisen harkinnanvaraisen lisäajan kuluessa,
3. opiskelija ottaa 1.8.2026 tai sen jälkeen vastaan saman tai alemman tasoisen opiskeluoikeuden 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta (L 345/2026)
4. lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä eikä ilmoittaudu poissa olevaksi.
5. opiskelija eroaa omasta pyynnöstään.

12 § Opiskeluoikeuden uudelleen myöntäminen

Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan. (L 932/2014.) Opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija ei voi suorittaa opintoja ennen kuin hänelle on myönnetty opiskeluoikeus uudelleen. Diakista eronneen opiskelijan tulee hakea opiskelijaksi voimassa olevien hakumenettelyjen mukaisesti, mikäli hän haluaa saada uuden opiskeluoikeuden.

1. Jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoululaissa säädetyn ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin takia ja hän hakee uudelleen opiskeluoikeutta, hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron käsittelymaksu. Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisestä päättää opinto-ohjaajan esityksestä opiskelijapalveluiden päällikkö tai tarvittaessa koulutusjohtaja-vararehtori.
   
   Opiskeluoikeusaikaa myönnettäessä otetaan huomioon jäljellä oleva opiskeluoikeusaika ja poissaololukukaudet. Lukukaudet, jolloin opiskelijalla ei ole ilmoittautumisen laiminlyönnin takia ollut opiskeluoikeutta, lasketaan hänelle poissaololukukausiksi, mikäli poissaoloon oikeutettuja lukukausia on käyttämättä. Tilanteessa, jossa kaikki poissaololukukaudet on käytetty, ilmoittautumisen laiminlyönnistä johtuva poissaoloaika kuluttaa opiskeluoikeusaikaa.
   
   Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua päätökseen Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukselta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L 932/2014).
2. Opiskelija, joka on käyttänyt opiskeluoikeutensa eikä ole saanut AMK-tutkintoaan valmiiksi, voi hakea uutta opiskeluoikeutta erillishaussa opintojen loppuun saattamiseksi. Uusi opiskeluoikeus voidaan myöntää, mikäli hakijalla on suomalaisen ammattikorkeakoulun kesken jääneessä tutkinnossa vähintään 150 op suoritettuja opintoja ja mikäli opiskeluoikeuden menettämisestä ei ole kulunut yli 10 vuotta hakupäivästä laskettuna. Jos opintopisteitä on vähemmän, voi opintoja suorittaa avoimen AMK:n opintoina, kunnes vaadittu opintopistemäärä täyttyy. Uuden opiskeluoikeuden myöntämisen yhteydessä opiskelijalle annetaan opintojen loppuun saattamiseksi riittäväksi katsottu opiskeluoikeusaika. Erillishaun kautta valituilla on ammattikorkeakoululain mukainen poissaolo-oikeus, mutta he eivät voi saada harkinnanvaraista lisäaikaa. Jos opiskelija ei saa suoritettua erillishaussa myönnetyllä opiskeluoikeusajalla, voi opiskelija suorittaa loput tutkinnostaan puuttuvat opinnot Diakin avoimessa ammattikorkeakoulussa. Opinnoista peritään hinnaston mukainen maksu. Kun kaikki tutkinnon myöntämiseen vaaditut opinnot on suoritettu, voi opiskelija hakea vielä kerran uutta opiskeluoikeutta erillishaussa, jotta hän voi valmistua.
3. Opiskelijan, joka on menettänyt opiskeluoikeutensa yhden opiskeluoikeuden säännöksen perusteella, tulee hakea opiskelijaksi voimassa olevien hakumenettelyjen mukaisesti, mikäli hän haluaa saada uuden opiskeluoikeuden.
4. Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan ilmoittautumatta jättäminen tai lukuvuosimaksun laiminlyönti eräpäivään mennessä johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen. Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisen edellytyksenä on lukuvuosimaksun ja asetuksen mukaisen hakemuksen käsittelymaksun maksaminen. Maksuvelvollisuus koskee kaikkia lukukausia, jolloin opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Opiskeluoikeuden menettämisestä ilmoitetaan maahanmuuttovirastoon.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa ja muissa erillisellä opiskeluoikeudella suoritettavissa opinnoissa opiskeluoikeusajan jatkaminen on mahdollista, mikäli opiskeluoikeuteen kuuluvasta suorituksesta puuttuu vain vähäinen määrä tehtäviä. Opiskelun jatkamisesta on sovittava ennen opiskeluoikeusajan päättymistä opintojen toteutuksesta vastaavan lehtorin kanssa.

• Päätöksen avoimen ammattikorkeakoulun yksittäisen opintojakson opiskeluoikeuden jatkoajasta tekee opintojakson vastuulehtori tai suorituksen vastaanottava lehtori.
• Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoissa opiskelevan opintojen jatkumisesta päättää opinto-ohjaaja.
• Avoimen ammattikorkeakoulun väyläopinnoissa opiskelevan opintojen jatkumisesta päättää opinto-ohjaaja.
• Erikoistumiskoulutuksissa opiskeluoikeusajan ylittämisestä on sovittava erikseen koulutuksen toteuttajatiimin tai vastuulehtorin kanssa, joka tekee päätöksen opiskeluoikeuden jatkoajasta.
• Avoimen ammattikorkeakoulun kelpoisuuskokonaisuuksissa opinnot tulee suorittaa kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen toteutussuunnitelmien mukaisesti tai kokonaisuuteen kuuluvan opintojakson toteutuksesta vastaavan lehtorin kanssa sopien viimeistään opiskelijalle myönnettynä opiskeluoikeusaikana. Muussa tapauksessa opintoihin tulee ilmoittautua uudelleen normaalien ilmoittautumiskäytäntöjen mukaisesti.

13 § Opiskeluoikeuden pidättäminen, peruuttaminen ja palauttaminen

Opiskelijan oikeus opiskeluun voidaan pidättää, jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista siihen asti, kunnes hän suostuu tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä esittää rikosrekisteriote, jos hänelle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän antaa sen nähtäväksi.

Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos

• opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa
• on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä
• opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi
• opiskelija on tuomittu rangaistukseen sellaisesta rikoksesta, joka voi olla esteenä opinnoille tai opintoihin liittyville harjoitteluille, jotka olennaisesti edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä. (L 932/2014.)

Jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilan tai toimintakyvyn perusteella, opiskeluoikeus voidaan palauttaa, kun syyt peruuttamiseen ovat poistuneet. Opiskelijan tulee toimittaa ammattikorkeakoululle terveydentilaansa koskevat lausunnot koulutusjohtaja-vararehtorille. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus.

Opiskeluoikeuden pidättämiseen ja peruuttamiseen liittyvät toimenpiteet, prosessit ja päätöksenteko sekä muutoksenhaku esitetään ohjeessa Kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

14 § Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) perustana on koulutuksen opetussuunnitelma, joka muodostaa opintojen yleisen etenemissuunnitelman ja tukee oppimisprosessia sekä ammatillisuuden kehittymistä. HOPS tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua ja valmistumista tavoiteajassa.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijat suunnittelevat opintojensa etenemistä opinto-ohjaajan ohjauksessa ohjaustunneilla ja tarvittaessa yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Opintojen suorittamisen reunaehdot on kerrottu opintojaksojen esitietovaatimuksissa. Opiskelija päivittää opiskelusuunnitelmaansa tarpeen mukaan opintojen aikana. Merkittävästä poikkeamisesta opintojen suorittamisjärjestyksestä ja toisessa korkeakoulussa suoritettavista opinnoista (korkeakoulujen yhteistyöopinnot eli ristiinopiskelu) tulee aina sopia erikseen opinto-ohjaajan kanssa.

Opiskelijalla on kaikissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa oikeus suorittaa tutkinnon laajuudeksi säädetyn opintopistemäärän ylittäviä opintoja enintään viiden opintopisteen verran edellyttäen, että hänen valmistumisensa ei tästä syystä viivästy. Opiskelija voi sisällyttää suoritetut opinnot AMK-tutkintoonsa tutkinnon ylittävinä opintoina. Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien mukaisia kahden opintopisteen laajuisia englannin valmentavia opintoja ei huomioida ylimenevinä opintoina.

Ensimmäisen lukukauden opinnot opiskelija suorittaa sillä kampuksella, josta hän on saanut opiskelupaikan, mikäli siellä on tarjolla opiskelijan HOPSin mukaisia opintoja. Sen jälkeen hän voi suorittaa opintoja HOPSinsa mukaisesti myös muualla kuin kotikampuksellaan.

Opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai kuraattorin päätöksellä opiskelijalle voidaan myöntää kohtuullisia opintojen suorittamiseen liittyviä yksilöllisiä opintojärjestelyitä, jotka perustuvat lääkärintodistukseen tai muihin lausuntoihin. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan myönnetyistä yksilöllisistä järjestelyistä opettajalle opintojakson alkaessa, mikäli hän toivoo niitä sovellettavan.

15 § Opintojen ohjaus

Diakissa opintojen ohjaus perustuu Opintojen ohjaus ja uraohjaus Diakissa -ohjausmalliin. Jokaiselle aloitusryhmälle nimetään oma opinto-ohjaaja, joka ohjaa ja tukee opiskelijoiden opintojen etenemistä ja ammatillista kasvua opintojen eri vaiheissa. Jokaisella aloitusryhmällä on myös ryhmävastaava, joka ohjaa opiskelijoita lukukauden kokonaisuuteen liittyvissä asioissa, seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä ja tukee heidän ammatillista kasvuaan. Opintojaksojen opettajat ohjaavat tarkemmin opintojaksojen sisältöihin ja toteutuksiin liittyvissä asioissa sekä seuraavat opintosuoritusten edistymistä.

16 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen

Vain läsnä olevaksi ilmoittautuneet tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat, opiskeluoikeuden saaneet avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat tai muun opiskeluoikeuden saaneet opiskelijat voivat osallistua opetukseen ja suorittaa opintoja, joihin heille on myönnetty opiskeluoikeus. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin lukukausittain. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat opintoihin samalla kun he hakevat opiskeluoikeutta ilmoittautumisjärjestelmän kautta.

Opiskelijalla on velvollisuus seurata ja noudattaa opintojakson opettajan antamia opintojen suorittamiseen sekä opintoihin osallistumiseen liittyviä ohjeita ja kirjauksia. Opiskelijan tulee osallistua opintojakson aloitukseen, opintojakson opetukseen ja muuhun opiskeluun toteutussuunnitelmassa kirjatulla tavalla. Opiskelija voidaan poistaa opintojakson osallistujalistalta toteutussuunnitelmassa määritetyllä aikataululla ja tällöin hänen tulee ilmoittautua seuraavaan opintojakson toteutukseen. Opettajan tulee poistaa opiskelija ilmoittautumislistalta viimeistään opintojakson päätyttyä, mikäli opiskelijalla ei ole suorituksia opintojaksolla tai mikäli nonstop-periaatteella toteutuvan opintojakson suoritus on kesken.

Hyväksyttävä opintosuoritus edellyttää opetussuunnitelmassa esitettyjen osaamistavoitteiden saavuttamista opintojen vaiheen edellyttämien osaamisen arviointikriteerien mukaisesti, opetukseen osallistumista toteutussuunnitelman vaatimusten mukaisesti sekä opintojaksoon kuuluvien tehtävien ja tenttien hyväksyttyä suorittamista. Opiskelijalta edellytetään EULA- tai vastaavan sopimuksen hyväksymistä, mikä mahdollistaa tehtävien tarkistamisen plagioinnintunnistusohjelmalla.

Korkeakoulujen yhteistyöopinnoissa eli ristiinopiskelussa suoritettavissa opintojaksoissa opiskelija noudattaa järjestävän korkeakoulun tutkintosääntöä.

17 § Harjoittelu

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Ammatillisen osaamisen kehittymisen arvioimiseksi harjoittelujaksoilla järjestetään ohjauskeskusteluja, joihin osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja sekä opettaja. Keskustelun pohjana ovat opiskelijan oppimistavoitteet ja itsearviointi sekä työelämän edustajan antama palaute. Arviointi on sekä ohjaavaa että kokoavaa. Mikäli on olemassa harjoittelun hylkäämisen riski, ohjaavan opettajan tulee järjestää ohjaukeskustelu heti.

Mahdolliset harjoittelun aloittamiseen liittyvät tarkemmat edellytykset ja esitietovaatimukset kerrotaan harjoitteluihin liittyvien opintojaksojen tiedoissa. Opiskelija, joka on suorittanut edellisen harjoittelunsa ja seuraavan harjoittelunsa kannalta keskeiset opinnot hyväksytysti, voi aloittaa seuraavan harjoittelun. Jos edellistä harjoittelua tai harjoittelun kannalta keskeisiä opintoja ei ole suoritettu hyväksytysti, opiskelijalta vaaditaan erityisperustelut seuraavan harjoittelun aloittamiseksi (poikkeuksena asioimistulkkauksen koulutus).

Harjoittelua voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella HOPSin mukaisesti ja Diakin harjoitteluohjeita noudattaen.

Terveysalalla harjoittelun opintopistemäärää ohjaa EU-direktiivi (2005/36/EY).

Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan on tietyissä tilanteissa mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja. Mahdollisuus harjoittelun suorittamiseen arvioidaan erikseen.

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä esittää rikosrekisteriote, jos hänelle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Harjoittelusta vastaava opettaja on vastuussa siitä, että rikosrekisteriote on tarkistettu ennen tällaista harjoittelua. Mikäli opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen esittämisestä, opiskeluoikeus voidaan pidättää siihen saakka, kunnes hän on esittänyt rikosrekisteriotteen.

18 § Kansainväliset opinnot

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla korkeakouluissa tai harjoittelupaikoissa HOPSissa sovituilla tavoilla ja Diakin ohjeistusten mukaisesti. Kansainväliset opinnot voivat toteutua myös virtuaalisesti tai monimuotoisena sisältäen sekä virtuaalista että fyysistä liikkuvuutta.

HOPSin mukaisten edeltävien opintojen tulee olla suoritettuina ennen vaihtoa olevan Kansainvälisen vaihdon valmennus -opintojakson alkua. Kansainvälisen vaihdon tulee toteutua opintojen tavoiteaikana, eikä vaihtoon osallistuminen saa viivästyttää opiskelijan valmistumista.

19 § Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte

Opinnäytetyötä ja sen prosessia ohjaa ja määrittää Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas. Muissa kuin suomenkielisissä koulutuksissa opinnäytetyöstä säädetään erillisillä ohjeistuksilla.

Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen. Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva opinnäytetyö tehdään pari- tai ryhmätyönä. Perustellusta syystä on mahdollista tehdä opinnäytetyö myös yksilötyönä, mitä tulee anoa erikseen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva opinnäytetyö tehdään parityönä. Perustellusta syystä myös yksilötyön tekeminen on mahdollista.

Opinnäytetyön raportti tehdään suomen kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee suomenkielisessä koulutuksessa, ja englannin kielellä silloin, kun opiskelija opiskelee englanninkielisessä koulutuksessa.

Terveydenhoitaja (AMK) -koulutuksessa tehdään 15 opintopisteen opinnäytetyön lisäksi 5 opintopisteen kehittämistyö. Opinnäytetyön tulee olla valmis ennen KEH5-opintojaksoon liittyvää kehittämistyötä.

Toista korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija voi hyödyntää aikaisempaa opinnäytetyötään uudessa tutkinnossa. Ohje aikaisemman opinnäytetyön hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä reunaehdoista on Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa.

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit kuvataan Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa. Ryhmätyönä tehtävästä opinnäytteestä annettava arvosana on joko ryhmän yhteinen tai se annetaan kullekin opiskelijalle erikseen.

Opinnäytetyön arvioi aina työn ohjaava opettaja sekä yksi muu ohjaaja tai tarkastaja. Opinnäytetyön arvioinnista laaditaan kirjallinen lausunto, joka toimitetaan opiskelijalle sähköisesti.

Opiskelija lähettää opinnäytetyön raportin oppilaitokselle arkistoitavaksi ja tallentaa sen Theseus-tietokantaan avoimeen kokoelmaan. Theseus-tietokannan käyttörajattuun kokoelmaan tallentamisesta tulee sopia erikseen ohjaavan opettajan kanssa. Kirkon alan kelpoisuuskokonaisuudessa tehtyjä opinnäytetöitä, varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuskokonaisuudessa tehtyjä opinnäytetöitä ja terveydenhoitajatutkinnon kehittämistöitä ei tallenneta Theseus-tietokantaan.

Hyväksytty opinnäytetyön raportti on lähtökohtaisesti julkinen. Opinnäytetyön raporttia laadittaessa on pyrittävä aiheen käsittelyyn niin, ettei opinnäytetyö sisällä salassa pidettäviä tietoja. Jos niitä kuitenkin on, ne on pyrittävä sijoittamaan tausta-aineistoon, joka on salassa pidettävä, tai vaihtoehtoisesti liitteisiin, jotka voidaan poikkeustapauksissa salata.

Opinnäytetyön tekijä tekee liitteiden salaamisesta anomuksen tutkintolautakunnalle. Anomuksen liitteinä on oltava opinnäytetyön ohjaajien lausunnot. Rehtori tekee päätöksen salaamisesta tutkintolautakunnan esityksen pohjalta. Salassapito perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (L 621/1999) tai muuhun lainsäädäntöön. Salassapitoperuste ja -aika ilmoitetaan päätöksessä, ja ne määräytyvät lain mukaan.

Opinnäytetyön arvioinnit ovat julkisia, mikäli niihin ei liity henkilön ominaisuuksia kuvaavia tietoja tai muuta julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa. Opinnäytetöiden perusaineisto ja opinnäytetyön suunnitelma ovat salassa pidettäviä, eikä niistä saa antaa tietoa ulkopuolisille, mikäli tiedon antamisesta on haittaa opinnäytetyön tekemiselle, hyödyntämiselle tai arvioinnille.

AMK-tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta valvotusti kypsyysnäyte, jossa arvioidaan alaan perehtyneisyyttä ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Hyväksytty kypsyysnäyte on edellytys opinnäytetyön hyväksymiselle. Suomenkielisissä koulutuksissa opiskelija tekee kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi riippuen hänen koulusivistyskielestään. Englanninkielisissä koulutuksissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. (A 1129/2014 8. §.) Kypsyysnäytettä ei tehdä terveydenhoitaja (AMK) -tutkintoon kuuluvassa kehittämistyössä eikä sosiaali- ja kirkon alan kelpoisuuskokonaisuuksien opinnäytetöissä. Tutkintolautakunta voi hakemuksesta vapauttaa opiskelijan kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksessa (A 1129/2014 7. §) tarkoitettua kielitaitoa.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kypsyysnäyte on muodoltaan mediatiedotteen tai asiantuntija-artikkelin kaltainen. Se voi sovitusti olla toteutukseltaan myös muu kirjallinen teksti.

Opinnäytetyön arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen (L 932/2014 57. §). Arvioinnin oikaisuprosessi on kuvattu tutkintosäännön pykälässä 23.

20 § Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) sekä opinnollistaminen

Läsnä olevalla tutkinto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) osaksi tutkintoaan. Opiskelijalla on vastuu henkilökohtaisen osaamisensa todistamisesta sekä sen oikeellisuudesta ja tietojen toimittamisesta. Osaamisen tunnustaminen, hakumenettelyt ja päätöksenteko kuvataan Diakin AHOT-ohjeissa.

Ylemmän ammattikorkeakoulun koulutuksissa aiemmin hankittu osaaminen ja opinnot arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamistavoitteisiin. Yli kymmenen vuotta aiemmin suoritettuja opintoja ei ahotoida.

Yhteistutkinnoissa AHOT-asioissa toimitaan yhteistyössä tutkintoa tarjoavien korkeakoulujen kanssa silloin, kun kyseisen opintojakson opetuksesta vastaa toinen korkeakoulu.

Avoimissa ammattikorkeakouluopinnoissa AHOT-menettelyä käytetään niissä kelpoisuuskokonaisuuksissa, joissa opintojen suorittaminen avoimessa ammattikorkeakoulussa antaa lakisääteisen tai muuten työelämässä tunnistetun kelpoisuuden tai pätevyyden.

Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoissa voidaan käyttää AHOT-menettelyä, mikäli se on välttämätöntä opiskelijan sujuvan opintopolun rakentamiseksi tutkinto-opiskelijana.

Muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisuprosessin kulku on kuvattu tutkintosäännön pykälässä 23 Opintosuoritusten, opinnäytetyön ja AHOT-päätösten arvioinnin oikaisu.

Opinnollistamisella tarkoitetaan opintojen aikaista tutkinnon edellyttämän osaamisen hankkimista työsuhteessa. Opinnollistaminen on työelämässä tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) eri muodoissa tapahtuvaa opintojen ja harjoitteluiden henkilökohtaistamista. Opinnollistamisen hakumenettelyt, dokumentointi ja päätöksenteko kuvataan erillisissä ohjeissa.

21 § Opintosuoritusten arviointi

Koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan opintojaksokohtaisten opintosuoritusten, esimerkiksi tenttien, oppimistehtävien tai muiden soveltuvien menetelmien avulla. Opiskelijan tulee saada opintojakson alkaessa tiedot opintosuorituksista ja arvioinnin kriteereistä. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojaksojen osaamistavoitteisiin ja Diakin arviointikriteereihin.

Opintojaksojen arvosanat kirjataan Diakin opintorekisteriin. Opintojaksokohtaisten opintosuoritusten arvioinnit kirjataan verkko-oppimisympäristöön.

Arviointiasteikko on joko kiitettävä 5, hyvä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, tyydyttävä 1 tai hyväksytty/hylätty tai osallistunut opetukseen (Osall).

Pari- ja ryhmätehtävissä edellytetään opiskelijoiden työmäärän jakautuvan tasapuolisesti. Opiskelijan on pyydettäessä kyettävä osoittamaan oma osuutensa yhteiseen tuotokseen. Tehtävän arvioinnissa voidaan kullekin opiskelijalle antaa perustellusti eri arvosana.

Mikäli opiskelija palauttaa oppimistehtävänsä myöhässä ilman perusteltua syytä ja sopimatta opettajan kanssa myöhäisempää palautusta, hänen saamansa arviointi laskee yhdellä numerolla. Mikäli myöhästyneen oppimistehtävän arvosanaksi on tulossa yksi (1) ennen arvosanan laskemista yhdellä numerolla, tehtävä on hylätty.

Opiskelijoiden harjoittelut arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Harjoittelun arvioinnista vastaa harjoittelua ohjaava opettaja.

Opiskelijan tulee saada palaute, arviointi ja opintorekisterimerkintä yhden kuukauden kuluessa opintojakson päättymisestä. Kesäkuun 1. päivän ja heinäkuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen opintojaksojen opintosuoritusten arviointien kirjaukset tehdään syyskuun 15. päivään mennessä. Opintojaksosta tai opintosuorituksesta vastaava opettaja huolehtii siitä, että suoritukset kirjataan opintorekisteriin välittömästi arvosanan vahvistamisen jälkeen. Mikäli opintojakson suorittaminen on opiskelijalla kesken, arvioinnista vastaava lehtori kirjaa opintorekisteriin tiedon suorituksesta puuttuvista osista. Mikäli opiskelija ei ole palauttanut arvioitavaa suoritustaan ajallaan, yhden kuukauden arviointiaika lasketaan seuraavasta ennakkoon ilmoitetusta Diakin yhteisestä rästitehtävien palautuspäivästä.

Nonstop-periaatteella toteutuvien opintojaksojen suoritusaika on toteutussuunnitelmassa mainittu toteutusaika, eikä näissä opintojaksoissa ole rästioikeutta.

Opintojaksoissa, joissa arviointiasteikko on hyväksytty–hylätty, mahdollisuus rästisuoritukseen ilmoitetaan tapauskohtaisesti toteutussuunnitelmassa.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa. Opiskelijalle on hänen pyynnöstään varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuoritusten arviointiperusteet on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta (A 352/2003 19. §). Arvioinnin oikaisuprosessi on kuvattu tutkintosäännön pykälässä 23.

Hyväksyttyä opintosuorituksen arvosanaa ei voi korottaa. Hyväksyttyä arvosanaa ei myöskään poisteta opintorekisteristä. Hylätty opintojakson suoritus voidaan uusia kaksi kertaa, ellei erityisistä syistä sovita toisin.

Asioimistulkkauksen koulutukseen kuuluvan Tulkin ammattitaidon osoittaminen -opintojakson (TUV09) osatentit arvioidaan ja merkitään numeerisesti opintorekisteriotteeseen.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa Päättöopinnot-opintojakson (PTO) osatentit arvioidaan numeerisesti ja opintojakson arvosanaksi tulee hyväksytty–hylätty.

Arviointia Osall. (osallistunut opetukseen) käytetään vain kielten opetuksessa aktiivisesti osallistuneen, kielitaitovaatimuksista vapautetun opiskelijan arvioinnissa.

22 § Humanistisen alan päättöopinnot ja tulkkina toimiminen

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa (OPS2019) opiskelija suorittaa opintojen lopussa Päättöopinnot-opintojakson, jossa hänen ammattiosaamistaan arvioidaan kokonaisuutena. Opiskelija voi osallistua opintojaksolle suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat opinnot, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot.

Asioimistulkkauksen koulutuksessa (OPS2019) opiskelija suorittaa opintojen lopussa Tulkin ammattitaidon osoittaminen -opintojakson, jossa hänen ammattiosaamistaan arvioidaan kokonaisuutena. Opiskelija voi osallistua opintojaksolle suoritettuaan sitä edeltävät koulutukseen kuuluvat opinnot, pois lukien vapaasti valittavat opinnot, opinnäytetyöopinnot sekä viimeisen lukukauden opinnot.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opiskelija saa toimia itsenäisesti tulkkaustehtävissä suoritettuaan päättöopinnot hyvin tiedoin. 

23 § Opintosuoritusten, opinnäytetyön ja AHOT-päätösten arvioinnin oikaisu

Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö tehdään 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada henkilökohtaisesti tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen häneen (L932/2014 57. §). Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua Diakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintosuoritusten arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

• Opiskelija pyytää suullisesti tai kirjallisesti, mieluiten sähköpostitse, oikaisua arvioinnin antajalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
• Arvioinnin antaja arvioi uudelleen opiskelijan opintosuorituksen (esim. tentti tai oppimistehtävä). Arvioija antaa opiskelijalle kirjallisen palautteen, jossa on kuvattu arviointikriteerien soveltaminen ja muut mahdolliset arvioinnin perustelut (esim. opintojakson osaamistavoitteiden saavuttaminen). Tässä vaiheessa arvosanaa voi vielä perustellusti muuttaa. Arvioija toimittaa päätöksensä eli uudelleenarvioinnin perusteluineen opiskelijalle yhden kuukauden kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta.
• Mikäli opiskelija on tyytymätön arvioijan tekemään päätökseen, hän saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnössä opiskelijan tulee ilmoittaa selkeästi, mihin päätökseen hän pyytää oikaisua, millaista oikaisua hän pyytää ja millä perusteilla hän pyytää oikaisua. Opiskelija lähettää oikaisupyynnön tutkintolautakuntaan.
• Kun tutkintolautakunta on käsitellyt asian, se lähettää päätöksen opiskelijalle.

Opinnäytetyön arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

• Opiskelija pyytää suullisesti tai kirjallisesti, mieluiten sähköpostitse, oikaisua arvioinnin antajalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
• Arvioinnin antaja arvioi opiskelijan opinnäytetyön uudelleen ja antaa kirjallisen palautteen, jossa on kuvattu arviointikriteerien soveltaminen ja muut mahdolliset arvioinnin perustelut. Tässä vaiheessa arvosanaa voi vielä perustellusti muuttaa. Arvioija toimittaa päätöksensä eli uudelleenarvioinnin perusteluineen opiskelijalle yhden kuukauden kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta.
• Mikäli opiskelija on tyytymätön arvioijan tekemään päätökseen, hän saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnössä opiskelija ilmoittaa selkeästi, mihin päätökseen hän pyytää oikaisua, millaista oikaisua hän pyytää ja millä perusteilla hän pyytää oikaisua. Opiskelija lähettää oikaisupyynnön tutkintolautakuntaan.
• Tutkintolautakunta sopii tarvittaessa kyseisen koulutusalan koulutuspäällikön kanssa opinnäytetyön uudelleenarvioinnista. Uudelleenarvioinnin tekee opettaja, joka ei ole ohjannut uudelleenarvioitavaa opinnäytetyötä. Hän arvioi opinnäytetyön ja kirjoittaa siitä lausunnon opinnäytetyön arvioinnin lomakepohjaan yhden kuukauden kuluessa saatuaan uudelleenarvioinnin tehtäväkseen. Uudelleenarviointi koskee opinnäytetyön raporttia tai muuta vastaavaa kirjallista osuutta. Uudelleenarviointi ei voi laskea jo annettua arvosanaa.
• Kun tutkintolautakunta on käsitellyt asian, se lähettää päätöksen opiskelijalle.

Humanistisen alan päättöopintojen arvioinnin oikaisuprosessin kulku:

• Opiskelija pyytää suullisesti tai kirjallisesti, mieluiten sähköpostitse, oikaisua arvioinnin antajalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
• Arvioinnin antaja arvioi opiskelijan suorituksen uudelleen. Arvioija antaa opiskelijalle kirjallisen palautteen, jossa on kuvattu arviointikriteerien soveltaminen ja muut mahdolliset arvioinnin perustelut (esim. opintojakson osaamistavoitteiden saavuttaminen). Tässä vaiheessa arvosanaa voi vielä perustellusti muuttaa. Arvioija toimittaa päätöksensä eli uudelleenarvioinnin perusteluineen opiskelijalle yhden kuukauden kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta.
• Mikäli opiskelija on tyytymätön arvioijan tekemään päätökseen, hän saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnössä opiskelijan tulee ilmoittaa selkeästi, mihin päätökseen hän pyytää oikaisua, millaista oikaisua hän pyytää ja millä perusteilla hän pyytää oikaisua. Opiskelija lähettää oikaisupyynnön tutkintolautakuntaan.
• Kun tutkintolautakunta on käsitellyt asian, se lähettää päätöksen opiskelijalle.

Muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen (AHOT-menettely) tyytymätön opiskelija saa pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (L932/2014 57. §) Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua Diakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

AHOT-päätösten oikaisuprosessin kulku:

• Opiskelija pyytää suullisesti tai kirjallisesti, mieluiten sähköpostitse, oikaisua AHOT-päätökseen päätöksen tehneeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L 932/2014 57. §).
• AHOT-päätöksen tehnyt käsittelee oikaisupyynnön ja lähettää opiskelijalle kirjallisen päätöksen perusteluineen. Päätöksessä ilmoitetaan, muuttuuko AHOT-päätös.
• Mikäli opiskelija on tyytymätön päätökseen, hän saa vaatia siihen oikaisua Diakin tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (L932/2014 57. §). Oikaisupyynnössä opiskelijaa ilmoittaa selkeästi, mihin päätökseen hän pyytää oikaisua, millaista oikaisua hän pyytää ja millä perusteilla hän pyytää oikaisua. Opiskelija lähettää oikaisupyynnön tutkintolautakuntaan.
• Kun tutkintolautakunta on käsitellyt asian, se lähettää päätöksen opiskelijalle.

24 § Kielitaitovaatimukset

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (L 424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen, ja lisäksi sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Opiskelijalla on mahdollisuus hakea vapautusta asetuksessa (A 1129/2014 7. §) säädetyistä kielitaitovaatimuksista seuraavissa tapauksissa:

• opiskelija ei ole koskaan opiskellut kyseistä kieltä
• opiskelija ei ole toisen asteen koulutuksessa opiskellut ruotsin tai englannin kieltä
• opiskelija ei ole opiskellut peruskoulussa ruotsin tai englannin kieltä, mutta toisen asteen opinnoissa on ollut kyseisiä kieliopintoja
• opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla eikä ole opiskellut ruotsin tai englannin kieltä.

Näissä tapauksissa kielitaitovaatimuksista vapauttamisen päätöksen tekee opintotodistusten perusteella opinto-ohjaaja.

Tutkintolautakunta päättää anomuksen perusteella asetuksen (A 1129/2014 7. §) mukaisten kielitaitovaatimuksien vapautuksista osittain tai kokonaan, kun kyseessä ovat erityiset syyt. Anomuksessa tulee olla mukana perustelut vapautukselle (todistuksineen) sekä opinto-ohjaajan ja nimetyn kieltenopettajan puolto tai lausunto.

Kielitaitovaatimuksista vapauttamisen erityisiä syitä ovat:

• opiskelijan terveydellinen tai muu erityinen syy, esimerkiksi vaikea-asteinen lukivaikeus (Kielten vapautusanomuslomake A),
• opintojen kuluessa kieliopinnot osoittautuvat ylivoimaisiksi esimerkiksi puutteellisen lähtötason vuoksi (Kielten vapautusanomuslomake B).

Mikäli opiskelija vapautetaan kielitaitovaatimuksista, hänen tutkintonsa kokonaislaajuus ei muutu. Vastaavan laajuisten opintojen suorittaminen sovitaan opinto-ohjaajan kanssa, mikäli opiskelija ei ole saanut kyseisistä kieliopinnoista osallistunut opetukseen -merkintää.

Tutkintolautakunta voi vapauttaa kypsyysnäytteen suomen kielen suorittamisesta sellaisen suomenkielisen koulutuksen opiskelijan, jonka äidinkieli ei ole suomi. Tutkintolautakunta päättää kypsyysnäytteestä myös silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksessa (A 1129/2014 8. §) tarkoitettua kielitaitoa.

25 § Työkielen vaihtaminen Tulkki (AMK), asioimistulkkaus -koulutuksessa

Tulkki (AMK), asioimistulkkaus -koulutuksessa on työkielen vaihtaminen ennen kieliopintojen aloitusta mahdollista vain poikkeustilanteissa. Kielen vaihto voi tulla kyseeseen vain ennen kuin varsinaiset kieliopinnot ovat alkaneet, käytännössä ensimmäisen lukukauden aikana. Kielen vaihtamisen perusteeksi opiskelijan tulee suorittaa kielikoe, joka vastaa valintakokeiden toisen työkielen testausta. Työkielen vaihto on mahdollista vain niihin kieliin, jotka ovat olleet yhteishaun kohteena opiskelijan hakukerralla. Työkielen vaihto on mahdollista vain, mikäli opiskelija läpäisee kokeen riittävällä tasolla. Mikäli kielitestaus ei osoita riittävää kielitaitoa, opiskelijan opiskeluoikeus säilyy normaalisti ja hän jatkaa opintojaan siinä kielessä, johon hän on tullut alun perin valituksi.

26 § Opintosuoritusten vanhentuminen

Opiskelijan tulee suorittaa opintojaksoihin kuuluvat oppimistehtävät, tentit ja muut suoritukset toteutussuunnitelman mukaisesti. Mikäli tutkinto-opiskelija ei perustelluista syistä voi suorittaa tehtäviä tai tenttejä sovitussa aikataulussa, hänen on hoidettava rästissä olevat suoritukset voimassa olevan rästiprosessin mukaisesti. Rästiprosessi on kuvattu Diakin nettisivuilla. Opintosuorituksesta vastaavan opettajan on tarkistettava ja arvioitava rästipalautus sekä merkittävä suoritus opintorekisteriin yhden kuukauden kuluessa seuraavasta Diakin rästien palautuspäivästä lukien. Opintosuoritusten puuttuminen voi estää opinnoissa etenemisen ja viivästyttää opiskelijan valmistumista.

Nonstop-periaatteella toteutuvissa opintojaksoissa ei ole rästioikeutta. Mikäli opiskelija ei palauta kaikkia tehtäviä opintojakson päättymispäivään mennessä, hän suorittaa koko opintojakson uudelleen.

Opintojaksoissa, joissa arviointiasteikko on hyväksytty–hylätty, mahdollisuus rästisuoritukseen ilmoitetaan tapauskohtaisesti toteutussuunnitelmassa.

Avoimen ammattikorkeakoulun, muun erillisopiskeluoikeuden ja erikoistumiskoulutuksen opiskelijan oikeus suorittaa tehtäviä tai tenttejä päättyy opintojen toteutusajan päättyessä, ellei vastaava opettaja tätä ennen myönnä palautukselle harkinnanvaraista jatkoaikaa.  Avoimen ammattikorkeakoulun kelpoisuuskokonaisuuksissa opinnot tulee suorittaa kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen toteutussuunnitelmien mukaisesti tai kokonaisuuteen kuuluvan opintojakson toteutuksesta vastaavan opettaja kanssa sopien viimeistään opiskelijalle myönnettynä opiskeluoikeusaikana. Muussa tapauksessa opintoihin tulee ilmoittautua uudelleen normaalien ilmoittautumiskäytäntöjen mukaisesti.

Opintorekisteriin merkityt opintosuoritukset eivät vanhene tutkinnon opiskeluoikeusaikana.

Mikäli opiskelijan opetussuunnitelma on muuttunut, hän voi suorittaa puuttuvia opintoja oman HOPSinsa mukaisesti niin kauan kuin niitä on tarjolla. Opintojaksosta puuttuvat suoritukset on kuitenkin tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun opintojakso on viimeisen kerran tarjolla opetussuunnitelman muuttumisen vuoksi. Muussa tapauksessa puuttuvat opintosuoritukset tehdään voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.

27 § Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Tutkintotodistus on sähköinen asiakirja.

Opiskelija hakee tutkintotodistusta MyDiakin Valmistumispalvelussa ohjeiden mukaisesti ja vuosittain vahvistettavaa valmistumisaikataulua noudattaen.

Ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käyvät ilmi tutkinnon laajuus, tutkintonimike, opiskelijan osoittama kielitaito sekä tarvittaessa tutkintoon sisältyvät ammatilliset kelpoisuudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta käyvät ilmi tutkinnon nimi, tutkinnon laajuus ja tutkintonimike.

Tutkintotodistuksen liitteenä on ote opintorekisteristä sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa (A 1129/2014 10. §).

Yhteistutkintojen todistusten osalta noudatetaan sitä, mitä yhteistyösopimuksissa on todistuksista todettu.

Mikäli opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen voimassa olevien päätösten mukaiset kirkolliset opinnot, tutkintotodistukseen merkitään myös kelpoisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian (diakoni, diakonissa), nuorisotyönohjaajan tai varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. Mikäli kirkon alan opiskelija on suorittanut Kirkkohallituksen päätöksen mukaiset vähintään 8 opintopisteen laajuiset lähetyksen ja kansainvälisen diakonian opinnot, merkitään todistukseen kelpoisuus lähetys- ja kansainvälisen työn ohjaajan virkaan.

Mikäli opiskelija on suorittanut 60 opintopisteen varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogiikan opinnot, tutkintotodistukseen merkitään kelpoisuus varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään.

Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen tutkinto-opiskelijoiden tutkintotodistukseen merkitään opiskelijan suuntautuneisuus joko viittomakielen tulkkaukseen tai puhevammaisten tulkkaukseen.

Asioimistulkkauksen koulutuksen tutkintotodistukseen merkitään Kielitaito-kohtaan tulkkauskielet (esim. suomi ja arabia).

Avoimessa ammattikorkeakoulussa ja erillisopiskeluoikeudella suoritetuista opinnoista annetaan opintosuoritusote. Jos opiskelija on suorittanut erillisen ammatti- tai virkakelpoisuuden antavat opinnot, hän saa tästä todistuksen kelpoisuusteksteineen.

Erikoistumiskoulutuksen suorittaneille annetaan opinnoista sähköinen todistus ja opintosuoritusote. Täydennyskoulutuksen suorittaneille annetaan todistus.

Diakista valmistunut voi erillisellä lomakkeella pyytää suositusta jatko-opintoja varten. Suosituksesta peritään 50 euron maksu. Työnantajaa tai harjoittelupaikkaa varten suosituksia ei anneta.

Erilaiset selvitykset ovat maksullisia. Niiden hinnoittelu perustuu käytettyyn työaikaan.

28 § Opiskelijan velvollisuus opintoihin liittyvän tiedotuksen seuraamiseen

Diak tiedottaa opiskelijoilleen sähköisten viestintäkanavien kautta opiskeluun liittyvistä yleisistä asioista. Opiskelijalla on velvollisuus seurata näitä tiedotuskanavia aktiivisesti koko opintojen ajan.

Opintojaksoihin liittyvä yleinen viestintä käydään verkko-oppimisympäristön keskustelualueella. Sähköpostiviestinnässä käytetään Diakin sähköpostia.

Opiskelijan tulee pitää yhteystietonsa opintorekisterissä ajantasaisina koko opintojen ajan.

29 § Laadunvarmistus ja opiskelijoilta kerättävä palaute

Diakin laatujärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen toimintamallille, PDCA (Plan, Do, Check & Study ja Act). Mallissa toiminnan kehittäminen jakautuu toiminnan suunnittelemiseen, toteuttamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Tätä sovelletaan kaikessa toiminnassa. Laatujärjestelmä varmistaa Diakissa yhteisesti jaetut tavoitteet, kehittämistä tukevan tiedon hyödyntämisen, osallistavan laatukulttuurin sekä muutosvoimaisen ja innovatiivisen toimintatavan.

Opiskelijoiden keskeisiä palautekanavia ovat opintojaksokohtainen palaute, opiskelijakysely 1. ja 3. lukuvuoden opiskelijoille sekä AVOP-kysely Diakista valmistuville. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat antavat palautteen kerran vuodessa, minkä lisäksi heiltä kerätään opintojaksokohtaista palautetta sekä toteutetaan tarpeen tullen erilaisia itsearviointeja ja vertaisarviointeja.

Diakilla on käytössään järjestelmä, johon voi ilmoittaa poikkeavista tilanteista liittyen esimerkiksi epäasialliseen käyttäytymiseen tai opiskelu- ja työskentelytiloihin. Järjestelmä toimii myös Euroopan Unionin whistleblowing-direktiiviin mukaisena ilmoituskanavana.

30 § Tutkintolautakunta

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja tai lehtori, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja ja toisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija (L 932/2014).

Tutkintolautakunta on toimivaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä on kokouksessa läsnä. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä nimittää ammattikorkeakoulun hallitus (L 932/2014 19. §). Tutkintolautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.

Diakin tutkintolautakunnan tehtäviin kuuluu

• päättää opintosuorituksiin sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvistä oikaisupyynnöistä (L 932/2014 57. §)
• päättää opiskelijoiden vapautusanomukset asetuksessa (A 1129/2014 7. §) määrätystä kielitaidosta, kun kyseessä ovat erityiset syyt
• päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita asetuksessa (A 1129/2014 7. §, 1. momentti) tarkoitettua kielitaitoa
• käsitellä tarvittaessa tutkintosäännön tulkintaan ja soveltamisperiaatteisiin liittyviä kysymyksiä
• käsitellä opiskelijavalinnan oikaisupyynnöt ja tehdä niistä päätökset
• suorittaa muut rehtorin tai ammattikorkeakoulun hallituksen tutkintolautakunnalle määräämät tehtävät.

31 § Opiskelu- ja tutkimusvilppi

Opiskeluvilppiä (esimerkiksi koevilppi, tenttimateriaalin tai -kysymysten luvaton välittäminen, tehtävän plagiointi, harjoittelujakson tai AHOT-hakemuksen dokumentointiin liittyvä vilppi, jonkun toisen kuin opiskelijan itsensä tekemä tehtävä) epäilevä opettaja toteaa opiskelijalle tilanteen ja keskeyttää opintosuorituksen hänen osaltaan. Tilanteeseen liittyvät kurinpidolliset toimenpiteet esitetään ohjeessa Kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Tekoälyn käytöstä oppimisen tukena ohjeistetaan ajantasaisesti Diakin sisäisillä ja ulkoisilla viestintäkanavilla sekä verkko-oppimisympäristössä. Tekoälyn käyttö ohjeiden vastaisesti voidaan tulkita opiskeluvilpiksi.

Opinnäytetyöhön liittyvän tutkimusvilpin osalta Diakissa sovelletaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjetta.

32 § Kurinpito

Ammattikorkeakoulun kurinpitotoimia määrittelee ammattikorkeakoululaki (L 932/2014, luku 6).

Kurinpitotoimia edellyttäviä tilanteita ovat esimerkiksi henkilöiden turvallisuutta vaarantava toiminta, opetusta häiritsevä toiminta, vaitiolovelvollisuuden rikkominen esimerkiksi harjoittelussa sekä työelämä- ja hankeyhteistyössä, viittomakielen tai puhevammaisten tulkkina toimiminen itsenäisesti ennen hyvin tiedoin suoritettuja päättöopintoja, epäasiallinen tai epäeettinen toiminta sekä opiskelijan kieltäytyminen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai jos opiskelija on selvitysten perusteella käyttänyt huumausainetta muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Näihin tilanteisiin liittyvät kurinpidolliset toimenpiteet esitetään ohjeissa: Kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Huumausainetestaus Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Kurinpitotoimia edellyttävistä tilanteista tehdään aina Falcony-ilmoitus.

33 § Vaitiolo

Opiskelija ei saa luvatta ilmaista sivullisille yksityisen, yrityksen tai perheen salaisuutta, josta hän on asemansa tai tehtävänsä perusteella opiskelun tai harjoittelun aikana saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy opiskeluajan päättymisen jälkeen.

34 § Opiskelumaksut

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia. Avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa, erikoistumiskoulutuksessa ja muussa koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lainsäädännössä ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävien maksujen perusteista (L 932/2014 12. §; A 1440/2014; A 200/2024) säädetään.

Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa ja erillisinä opintoina järjestettävässä opetuksessa opiskelijalta saadaan periä enintään 45 euroa opintopistettä kohti.

Erikoistumiskoulutuksessa opiskelijalta saadaan periä enintään 120 euroa opintopistettä kohti.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa, erillisinä opintoina järjestettävissä opinnoissa, erikoistumiskoulutuksessa ja täydennyskoulutuksissa opintomaksujen palautusehdoista säädetään erikseen ilmoittautumisjärjestelmän säännöissä.

EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta, jotka on hyväksytty vieraskieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin, peritään lukuvuosimaksu (L 932/2014 13. a §). Lukuvuosimaksusta vapauttavat olosuhteet on kuvattu ammattikorkeakoululaissa.

Lukuvuosimaksun määräytymiseen, suorittamiseen ja mahdolliseen palauttamiseen liittyvät ohjeet sekä apurahakäytännöt on kuvattu Diakin nettisivuilla.

Tutkintosääntö tulee voimaan 1. elokuuta 2026 alkaen. Tutkintosääntöä sovellettaessa noudatetaan yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Tutkintolautakunta käsittelee tarvittaessa tutkintosäännön tulkintaan ja soveltamisperiaatteisiin liittyviä kysymyksiä. Tutkintosääntöä päivitetään vuosittain, ja sen hyväksyy ammattikorkeakoulun hallitus. Muutokset päivitetään julkiseen tutkintosääntöön Diakin nettisivuille.

Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat erityisesti seuraavat lait, asetukset ja säädökset sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun johtosääntö, toimintasääntö ja tutkintosääntö

• ammattikorkeakoululaki (L 932/2014) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen
• valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (A 1129/2014) siihen myöhemmin tehtyine asetuksineen
• valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista (A 1440/2014) siihen myöhemmin tehtyine asetuksineen
• hallintolaki (L 434/2003)
• laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (L 956/2011)
• sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöstä annettu laki (L 559/1994) ja asetus (A 564/1994)
• laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (L 1281/2022)
• laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (L 790/2022)
• laki sosiaalihuoltolain 52. §:n muuttamisesta (L 1156/2022)
• laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (L 621/1999)
• Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Kirkon säädöskokoelma (KJ 657/2023).