Sosionomi (AMK) kirkon kelpoisuuskoulutuksen opinnäytetyönä yhteiskehitettiin vuosikello vapaaehtoistyön tueksi Ylitornion seurakunnalle. Vuosikellon kehittämisen tarkoituksena on innostaa ja kehittää vapaaehtoistyötä. Tämä artikkeli kuvaa vuosikellon kehittämisen aikana nousseita asioita, ja vapaaehtoistyön merkityksellisyyttä. Samalla pohditaan vuosikellon hyödyllisyyttä ja sitä, pitäisikö vapaaehtoistyö nähdä vapaaehtoisuuden sijaan ennen kaikkea mahdollisuutena.
Vapaaehtoistyön arvot perustuvat kristilliseen ihmiskäsitykseen ja lähimmäisenrakkauteen, jossa seurakunta nähdään yhtenä ruumiina ja jokainen kristitty on kutsuttu palvelemaan omilla kyvyillään. (Raamattu, 1992, Paavalin ensimmäinen kirje Korinttolaisille 12:27) Vapaaehtoistoiminnan merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassamme, jossa resurssit vähenevät jatkuvasti. Kirkot ja seurakunnat elävät muutoksien aikaa, ja epävarmuus maailman tilanteesta koskettaa kaikkia. Yhteiskehittäminen on yksi askel eteenpäin seurakunnassa, olipa kyseessä vuosikello tai jokin muu suunnitelma.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa on tutkittu vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita. Vapaaehtoistoiminta määritellään omasta vapaasta tahdosta toisten hyväksi tehdyksi työksi. Vapaaehtoistoiminta tapahtuu palkatta, omalla vapaa-ajalla ja perustuu vastavuoroisuuteen. (Suomen evankelisluterilainen kirkko, Tasavertaisina ja osallisina, Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen- työryhmän loppuraportti ,2018, s.6) on jakanut vapaaehtoistoiminnan kolmeen eri osa-alueeseen. Seurakuntalaiset voivat omaehtoisesti tehdä hyvää toisten hyväksi ja luottamushenkilöitten toiminta liittyy hallintoon. Kirkkolain (652/2023, 3. luku) määritellään organisoituja vapaaehtoistehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi kuorolaisiin tai isosiin. Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua myös olematta seurakunnan jäsen. Kristitty voi toteuttaa vapaaehtoistyötä lisäksi muiden tahojen ja järjestöjen kanssa.
Evankelis- luterilaisen kirkon vapaaehtoisten tarpeet on tunnistettu avaamalla ovet toimintaa ja osallisuutta varten. (Ovet auki: Suomen evankelis- luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026, s.6). Seurakuntien tueksi vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen on tehty opas korostamaan vapaaehtoistoiminnan hyödyllisyyttä molempia osapuolia ajatellen, sekä vapaaehtoistyön antajaa että saajaa. Tämä luo molemminpuolista hyvinvointia. (Siltala, H. 2020, Hyvää sulle-hyvää mulle, vapaaehtoistyön laatukäsikirja 1.0.). Hietaniemi, (2022, s.54–55) on artikkelissaan huomioinut vapaaehtoiset ja työntekijät tasavertaisina tekemässä kirkon perustehtävää. Tekstistä nousee esiin koinonia, joka kuluu kristilliseen toimintaan. (Diakoniabarometri 2022, s.54–55) Yhdistyneet kansakunnat (YK) on huomioinut vapaaehtoistyön, julistamalla sen vuoden 2026 tavoitteeksi edistää vapaaehtoistyötä kansainvälisesti, että paikallisesti. (Vapaaehtoistyö.fi 2026)
Vuosikello auttaa suunnittelussa pitkäjänteisesti ja helpottaa työskentelyä.
Innokylä (2020) määrittee vuosikellon suunnittelutyökaluksi, jolla voidaan hahmottaa organisaation vuosirytmin kiertoa. Työkalu auttaa hahmottamaan tulevia tapahtumia aikataulullisesti ja auttaa pysymään aikataulussa. Vuosikellon avulla voidaan ennakoida resurssitarpeita ja on tyypillisesti jaettu kuukausiin tai vuodenaikoihin. Vuosikello voi kuvata yksittäistä toimintaa tai koko organisaatiota. Vuosikelloon kerätään keskeiset tapahtumat ja sijoitetaan ne eri vuodenaikoihin. Tärkeää on pohtia esimerkiksi, koska eniten tarvitaan vapaaehtoisia ja voidaanko joitain tehtäviä jakaa tasaisemmin. Vuosikelloa tulee päivittää säännöllisesti ja tarkistaa tarvitseeko joitain tehtäviä muuttaa. Innokylän (2020) sivuilta tulee esiin myös vuosikellon heikkoudet ja vahvuudet, jotka tulee myös huomioida. Vuosikello auttaa suunnittelussa pitkäjänteisesti ja helpottaa työskentelyä. Heikkouksina mainitaan työkalun päivittäminen, ja muutokset voivat vaikuttaa useisiin kohtiin ja rinnakkais- suunnitelmat. Perander & Puuska, (2020.) ovat huomioineet teoksessaan vuosikellon seurakunnan talouden suunnittelussa, joka on seurakunnan yksi tärkeimpiä asioita.
Vuosikello auttaa suunnittelussa pitkäjänteisesti ja helpottaa työskentelyä.
Aikaisempaa tutkimustietoa vuosikellon kehittämisestä löytyi Diakin opinnäytetyöstä (Eerola & Saari, 2025), perhetoiminnan suunnitteluun Hankasalmen seurakunnalle. Opinnäytetyön mukaan vuosikello hyödynsi seurakunnan toimintaa ja suunnittelua monipuolisesti. Kehittämistyön tavoitteet tulivat esille ja ne hyödynsivät mm. päällekkäisyyksiä. Tekstistä oli kiinnostavaa huomata työajaton hengellinen työ. Työaikaa ei voi määritellä ennalta, eikä sitä voi valvoa. (Eerola & Saari, 2025, s.35–36.) Vuosikelloa voidaan siis hyödyntää niin, että työntekijät suunnittelevat itsenäisesti.
Yhteiskehittämisellä vuosikello
Kehittämisprosessin aikana käytiin keskusteluja seurakunnan diakonin kanssa. Kehittämistä tehtiin yhteiskehittämisenä. Vuokila-Oikkosen, P. (2021, s. 23) mukaan yhteiskehittämisestä käytetään co-creation ja co-production käsitteitä. Yhteiskehittämisen prosessi sisältää vaiheet suunnittelusta, vuosikellon toteutuksesta ja arvioinnista. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A. & Perikangas, S. (2020, s. 38) mukaan kehittäminen jatkuu vielä palautteen annon jälkeenkin.
Vuosikellon suunnittelussa huomioitiin kirkkovuoden mukaan kulkevaa kiertoa kirkkokäsikirjan avulla. Diakonin pitkä työkokemus auttoi hyvin hahmottamaan seurakunnan sykliä. Seurakunnan sivuilla oli valmiina vapaaehtoistyöhön liittyvää tietoa. Suunnittelussa oli tärkeää huomioida vapaaehtoisten ennakointi ja vastuu alueet ja muiden työntekijöiden työtehtävät. Kehittämisprosessin aikana seurakunnan työryhmässä oli kokeiltu paperille piirrettyä pyöreää vuosikelloa. Keskusteluista ilmeni, että pyöreä vuosikello oli hieman hankalaa lukea. Käytyjen keskusteluiden pohjalta luotiin excel-taulukolle vuosikello, mihin tapahtumat kirjattiin jokaiselle kuukaudelle allekkain. Tarkkoja päivämääriä ei voitu laittaa, koska seurakunnan tilaisuudet voivat muuttua. On tärkeää, että vuosikello on helppolukuinen myös niille, joille se ei ole entuudestaan tuttu. Keskusteluissa tuli esille myös, että tietokonepohjaiset vuosikellot voivat olla kalliita. Aikaisempien tutkimuksien käyttökokemuksien pohjalta huomioitiin jo valmiiksi seurakunnan Katrina-ohjelma.
Keskusteluissa pohdittiin pienen ja isomman seurakunnan eroista ja niiden eroavaisuuksista vuosikellon suhteen. Vapaaehtoiset ovat suurimmaksi osaksi tuttuja ja omatoimisia keskenään. Seurakunnan selainsivuilta voi jo ilmoittautua tapahtumiin mukaan. Uusien vapaaehtoisten mukaan löytäminen ja vapaaehtoisten käyttäminen työntekijöiden kesken mietitytti eniten. Henkilökohtaista kohtaamista vapaaehtoisten kanssa pidettiin tärkeänä. Keskusteluissa todettiin, että ilman vapaaehtoisia monet seurakunnan työmuodot eivät onnistuisi.
Lopuksi
Yhdessä toimiminen rikastuttaa kaikkia seurakunnan jäseniä. Jeesuksen kultainen sääntö Matt.7:12 opettaa “Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.” Vapaaehtoistyöllä tulee olemaan aina paikka seurakunnassa ja yhteiskunnassamme. Osallisuuden kokemus tulee aidosti vapaaehtoistyössä ja mahdollisuudesta vaikuttaa tekemässä kirkon perustehtävää.
Tärkeintä on saada aikaan toimiva ratkaisu, jota voidaan oikeasti hyödyntää. Vuosikelloa tulee ajatella kaikkia työaloja koskettavaksi. Vuosikellon ansiosta vapaaehtoisia voidaan pyytää enemmän toimintaan mukaan, mutta tämä riippuu myös työntekijöiden aktiivisuudesta. Asioiden kirjaaminen ylös saa aikaan vapaaehtoisten käyttämisen asianmukaisella tavalla. Hyvä suunnittelu auttaa vapaaehtoisia sitoutumaan ajoissa.
Yhteiskehittämisprosessi sai aikaan pohdintaa, jotka on sanottu ääneen. Vuosikellon hyödyntäminen on hyvä idea pieneen ja isoon seurakuntaan, mutta palvelevat eri tavalla. Isommassa seurakunnassa se voi olla johtamisen väline, mutta pienemässä seurakunnassa se helpottaa rajallisten resurssien jakoa. Heikkouksina nousi esiin työkalun päivittäminen ja muutokset suunnitelmiin. Vuosikello on hyvä avain yhteistyölle työntekijöiden ja vapaaehtoisten välillä.
Lähteet
Eerola, N. & Saari, M. (2025). Perhetoiminnan vuosikellon kehittäminen Hankasalmen seurakunnalle. (Opinnäytetyö, Diakonia- ammattikorkeakoulu). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111127743
Hietaniemi, M. (2022). Vapaaehtoiset diakonian toteuttajana. Teoksessa S.
Kainulainen & M. Kalanti (toim.), Hammaren,S., Muuttuva ja muuttava diakonia(s.54-55).Suomenevankelis-luterilaisenkirkon tutkimusjulkaisuja 138) Kirkon tutkimus ja koulutus.
Innokylä. (2020). Vuosikello. Haettu 30.5.2026. Innokylä. https://www.innokyla.fi › tyokalut › vuosikello
KL652/2023.Kirkkolaki Kirkkolaki | 652/2023 | Lainsäädäntö
Kostilainen, H, Määttä, A, Nieminen, A. & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa: Helminen, J. (toim.2020) Näkökulmia osallistavaan tutkimus; kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. (Diak, Työelämä 18, s.38–39)
Raamattu.(1992).Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos.Kirjapaja.
Siltala, H.(toim.) 2020. Hyvää sulle, hyvää mulle. Vapaaehtoistyön laatukäsikirja 1.0. Raision seurakunta, Salon seurakunta arkkihiippakunta.fi https://www.arkkihiippakunta.fi/uploads/2020/12/95a0d41d-hyvaa-sulle-hyvaa-mulle-vapaaehtoistoiminnan-laatukasikirja-e-kirja_1.pdf
Suomen evankelis- luterilainen kirkko. (2020)Ovet auki:Suomen evankelisluterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026.Kirkkohallitus.
Suomen evankelisluterilainen kirkko.(2018).Tasavertaisina ja osallisina: Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen-työryhmän loppuraportti.
Perander, P.& Puuska, K. (2020). Seurakunnan taloushallinnon käsikirja. Kirjapaja.
Vapaaehtoistyö.fi. (2026). Luettu 1.7.2026. https://vapaaehtoistyo.fi/fi
Vuokila-Oikkonen, P. (2021). Ratkaisuja tuottavayhteiskehittäminen lähestymistapana ja menetelmänä. Teoksessa Keskitalo E. & Vuokila-Oikkonen P.(toim.), Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin: Kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen (Diak, Työelämä 25, s.23). Diakonia-ammattikorkeakoulu
Ylitornio seurakunta kutsuu.https://www.ylitornionseurakunta.fi/
Kirjoittajat
Paula Kanto
sosionomi (AMK), kirkon diakoniatyön kelpoisuuden opiskelija
