Sensitiivinen tapa puhua lukemisesta – Työväline varhaiskasvatuksen sosionomeille

Lukemisen merkitys lapsen kielelliselle kehitykselle tunnetaan hyvin, mutta sen puheeksi ottaminen perheiden kanssa voi tuntua ammattilaisesta haastavalta. Sensitiivinen kohtaaminen ja dialoginen työote auttavat rakentamaan luottamuksellista keskustelua. Kehittämistyön tuloksena syntyi kolmen askeleen työväline varhaiskasvatuksen sosionomin kohtaamistyöhön.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kielellistä kehitystä sekä vahvistaa kodin ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä (Varhaiskasvatuslaki 540/2018; Opetushallitus, 2022). Lukutaidon edistäminen on myös valtakunnallisesti nähty tärkeänä tavoitteena (Opetushallitus, 2021). Lapsen kielellinen kehitys rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja erityisesti yhteiset keskustelut ja lukeminen tukevat sanavaraston laajenemista sekä kerronnallisten taitojen kehittymistä. Yhteinen lukeminen tarjoaa lapselle mahdollisuuden tutustua kielen rakenteisiin, uusiin käsitteisiin ja tarinalliseen ajatteluun. (Opetushallitus, 2022; Dicataldo ym., 2022.)

Lasten suhde lukemiseen alkaa jo ennen kouluikää, ja perheen lukemistottumukset ovat keskeinen tekijä lapsen lukutaidon kehittymisessä (Källa, 2016). Lukeminen ei kuitenkaan ole kaikissa perheissä luonteva osa arkea, ja perheiden lukemistottumukset voivat vaihdella esimerkiksi elämäntilanteen, kielitaustan, aiempien lukemiskokemusten tai arjen kuormituksen mukaan. Tämän vuoksi lukemiseen liittyvä keskustelu voi näyttäytyä ammattilaiselle herkkänä aiheena. Jos lukemisesta puhutaan arvioivaan sävyyn tai vertaillen, voi syntyä kokemus arvostelusta tai riittämättömyydestä. (Seikkula & Arnkil, 2005.)

Sensitiivinen ja dialoginen työote on keskeinen osa varhaiskasvatuksen kohtaamistyötä. Dialogisuus tarkoittaa kuuntelemista, avoimuutta ja yhteisen ymmärryksen rakentamista keskustelun kautta (Seikkula & Arnkil, 2005). Sensitiivinen kohtaaminen tarkoittaa, että ammattilainen kuuntelee ja arvostaa perheen kokemuksia, mikä tekee lukemisesta puhumisesta helpompaa ja luontevampaa (Värri, 2022). Perhelähtöinen työote tarkoittaa, että perheiden kokemukset, tarpeet ja voimavarat otetaan huomioon (Opetushallitus, 2022). Tällöin keskustelu rakentuu yhteistyössä eikä ulkopuolelta asetettujen odotusten varaan.

Sensitiivinen ja dialoginen työote on keskeinen osa varhaiskasvatuksen kohtaamistyötä.

Varhaiskasvatuksen sosionomin työssä kohdataan perheitä monenlaisissa tilanteissa. Keskustelut huoltajien kanssa voivat liittyä esimerkiksi lapsen arkeen, hyvinvointiin tai kehitykseen. Lukemisen puheeksi ottaminen voi olla luonteva osa näitä keskusteluja, mutta se edellyttää usein ammattilaiselta selkeää rakennetta ja sensitiivistä lähestymistapaa. Tämän vuoksi käytännön työssä tarvitaan konkreettisia työvälineitä, jotka tukevat dialogista kohtaamista.

Tämä artikkeli perustuu kehittämispainotteiseen opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli kehittää sensitiivinen lukemisen puheeksi ottamisen työväline varhaiskasvatuksen sosionomin kohtaamistyöhön. Tavoitteena oli luoda käytännöllinen työväline, joka tukee varhaiskasvatuksen sosionomia ottamaan lukemisen puheeksi perhelähtöisesti ja arvottamatta.

Kehittämisprosessin vaiheet

Kehittämistyö toteutettiin lineaarisen kehittämisen mallin mukaisesti. Salonen ym. (2017) mukaan lineaarisessa kehittämisessä prosessi etenee vaiheittain suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Malli soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa tavoitteena on kehittää selkeä ja konkreettinen työväline käytännön tueksi.

Kehittämistyön aluksi koottiin teoreettinen tausta. Teoriatiedon avulla tarkasteltiin lukemisen merkitystä varhaislapsuudessa, dialogista työotetta sekä perhelähtöistä kohtaamista varhaiskasvatuksessa. Teoreettinen tarkastelu auttoi jäsentämään sitä, millaisia periaatteita työvälineen pitäisi tukea.

Seuraavassa vaiheessa määriteltiin työvälineen keskeiset tavoitteet. Työvälineen tuli olla helposti ymmärrettävä, arjen keskustelutilanteisiin sopiva ja sensitiivistä vuorovaikutusta tukeva. Tavoitteena oli kehittää rakenne, jonka avulla lukeminen voidaan ottaa puheeksi luontevasti ja perheiden kokemuksia kunnioittaen.

Tämän pohjalta kehitettiin kolmen askeleen työväline lukemisen puheeksi ottamiseen. Työvälinettä suunniteltaessa huomioitiin erityisesti se, että keskustelu rakentuu perheen omista kokemuksista ja arjen tilanteista. Työvälineen tarkoituksena ei ole ohjata perheitä tiettyyn toimintatapaan, vaan avata keskustelua ja mahdollistaa yhteistä pohdintaa. Työvälineen ideoinnin ja tekstin jäsentämisen tukena hyödynnettiin ChatGPT-kielimallia, jota käytettiin apuna vaihtoehtoisten sanamuotojen ja rakenteiden tarkastelussa. Tekoälyn tuottamaa sisältöä arvioitiin kriittisesti ja muokattiin vastaamaan kehittämistyön tavoitteita ja teoriaperustaa, eikä sitä käytetty sellaisenaan. Työvälineen visuaalinen tuotos toteutettiin käyttäen Canva-ohjelmaa. Canva mahdollisti selkeän ja visuaalisesti havainnollisen esitystavan, joka tukee työvälineen käytettävyyttä varhaiskasvatuksen arjessa.

Kehittämistyön arviointia tarkasteltiin SWOT-analyysin avulla. Salonen ym. (2017) mukaan SWOT-analyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa kehittämistyön vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia, sekä arvioida työvälineen kehittämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. SWOT-analyysin perusteella työvälineen vahvuutena on sen selkeä ja helposti käyttöönotettava rakenne, joka tukee sensitiivistä ja dialogista työotetta. Heikkoutena voidaan pitää sitä, että työvälineen vaikuttavuutta ei ole vielä systemaattisesti arvioitu. Mahdollisuutena on työvälineen laajempi hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa, kun taas uhkana voi olla kiireinen arki, joka voi vaikeuttaa sen säännöllistä käyttöä.

Kolmen askeleen työväline ja dialogisuus

Kehitetty työväline perustuu kolmeen keskustelun vaiheeseen. Työvälineen tavoitteena on tarjota ammattilaisille selkeä rakenne, joka auttaa pitämään keskustelun avoimena ja perhelähtöisenä. Dialoginen työote perustuu kuuntelemiseen, avoimuuteen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen (Seikkula & Arnkil, 2005).

Ensimmäisessä vaiheessa keskustelu aloitetaan arjen kuulumisista. Keskustelu käynnistyy perheen omista kokemuksista ja lapsen arkeen liittyvistä asioista. Tavoitteena on luoda luottamuksellinen ja rento ilmapiiri, jossa perhe voi kertoa omista näkökulmistaan. Tällainen lähestymistapa tukee perhelähtöistä työotetta, jossa huomioidaan perheen omat tarpeet ja voimavarat (Opetushallitus, 2022).

Toisessa vaiheessa tarkastellaan perheen kokemuksia lukemisesta. Keskustelussa voidaan kysyä esimerkiksi, millaisia lukemiseen liittyviä hetkiä arjessa on tai millaisia kokemuksia perheellä on kirjoista. Tarkoituksena ei ole arvioida tai vertailla perheiden toimintatapoja, vaan kuulla heidän omia kokemuksiaan. Arvottamaton keskustelu tukee luottamuksen rakentumista ja ehkäisee kokemusta riittämättömyydestä (Seikkula & Arnkil, 2005).

Kolmannessa vaiheessa keskustelussa voidaan pohtia yhdessä pieniä ja realistisia tapoja lisätä lukemisen hetkiä arkeen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhyttä iltasatua, kuvakirjan selaamista tai yhteisen tarinan keksimistä. Keskeistä on, että ehdotukset ovat perheelle sopivia ja helposti toteutettavia. Pienet, arkeen kiinnittyvät teot voivat tukea lapsen kielellistä kehitystä ja vahvistaa myönteistä suhdetta lukemiseen (Opetushallitus, 2022).

Työväline ammatillisen varmuuden tukena

Tässä artikkelissa on tarkasteltu opinnäytetyöhön liittyvänä kehittämistyönä syntynyttä työvälinettä, jonka tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen sosionomia lukemisen sensitiivisessä puheeksi ottamisessa perheiden kanssa. Selkeä rakenne voi tukea varhaiskasvatuksen sosionomia tilanteissa, joissa puheeksi ottaminen tuntuu epävarmalta. Työväline auttaa jäsentämään keskustelua ja tarjoaa ammattilaiselle keinoja lähestyä aihetta sensitiivisesti. Sen vahvuutena on yksinkertaisuus ja sovellettavuus erilaisiin keskustelutilanteisiin, kuten varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluihin tai muihin huoltajien kanssa käytäviin kohtaamisiin. Työväline soveltuu varhaiskasvatuksen sosionomin lisäksi myös muiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttöön, ja se voi tukea dialogisen keskustelun rakentumista perheiden kanssa.

Kehittämistyön perusteella työvälineen haasteena on, että sen vaikuttavuutta ei ole vielä systemaattisesti arvioitu. Työvälineen toimivuutta olisi mahdollista tarkastella jatkossa esimerkiksi pilotointien tai laajempien kehittämishankkeiden avulla. Siitä huolimatta työväline tarjoaa konkreettisen rakenteen, jonka avulla lukeminen voidaan ottaa puheeksi sensitiivisesti. Pienetkin arjen lukemisen hetket voivat tukea lapsen kielellistä kehitystä ja vahvistaa yhteisiä kokemuksia perheessä. Kun keskustelu rakentuu kuuntelemisen ja yhteistyön varaan, varhaiskasvatuksen sosionomi voi tukea perheitä löytämään omaan arkeensa sopivia tapoja lukea yhdessä.

Lähteet

Dicataldo, R., Rowe, M. L., & Roch, M. (2022). “Let’s Read Together”: A parent-focused intervention on dialogic book reading to improve early language and literacy skills in preschool children. Children, 9(8), 1149. https://www.mdpi.com/2227-9067/9/8/1149

Källa, R. (2016). Promotion of family reading in the context of children’s early reading literacy development. Acta Educationis Generalis, 6(2), 9–28. https://reference-global.com/article/10.1515/atd-2016-0009

Opetushallitus. (2021). Kansallinen lukutaitostrategia 2030. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kansallinen_lukutaitostrategia_2030_0.pdf

Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa (Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108). Turun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/817817/isbn9789522166494.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Seikkula, J., & Arnkil, T. (2005). Dialoginen verkostotyö. Tammi. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/c64b98a0-6d98-4fea-a725-87c4e0d979f1/content

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

Värri, V.-M. (2002). Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään. Tampere University Press. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/101122/varri_hyva_kasvatus_kasvatus_hyvaan.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Nanne Viiri

Varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi, diakoni, varhaiskasvatuksen sosionomi

Nanne Viiri: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi