Ikääntyneet käyttävät nyt aiempia sukupolvia enemmän päihteitä, ja tulevaisuudessa ongelmallisen alkoholinkäytön lisäksi myös huumeongelmaan apua tarvitsevien ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan. Ikääntyneet voivat häpeän vuoksi piilotella tai vähätellä huumeidenkäyttöään, mikä vaikeuttaa ongelman tunnistamista. Kun ikääntyneestä herää huoli, ammattilaisten olisi tärkeää rohkeasti ottaa päihteidenkäyttö puheeksi.
Väestö ikääntyy, eliniän odote on pidempi ja asenteet päihteidenkäyttöä kohtaan ovat muuttuneet sallivampaan suuntaan. Ikääntyneiden yleisimmin käyttämät päihteet ovat alkoholi ja lääkkeet, mutta myös huumeidenkäyttö on lisääntynyt. Vaikka nuoret aikuiset ovat suurin huumeiden käyttäjien ryhmä, on käyttö kasvanut suhteellisesti eniten juuri vanhemmissa ikäryhmissä. Ikääntyneiden huumeidenkäyttö on Suomessa kuitenkin vielä harvinaista, ja siitä tiedetään vasta vähän (Runsten, 2024; Karjalainen ym., 2023, s. 1–2). Tietoa tarvitaan, jotta ikääntyneiden huumeidenkäyttö voidaan tunnistaa, ja päihdepalveluita voidaan kehittää vastaamaan ikääntyneiden tarpeita.
Tässä artikkelissa käsitellään Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä toteutetun kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli luoda yleiskuvaa siitä tutkimustiedosta, jota ikääntyneiden huumeidenkäytöstä on saatavilla. Tavoitteena on tämän artikkelin avulla jakaa aiheesta löytyvää tutkimustietoa ikääntyneiden parissa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on luoda ymmärrystä lisäävä kuvaus tutkittavana olevasta aiheesta. Aineistona käytetään aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Katsaus etenee tutkimuskysymyksen muodostamisesta aineiston valitsemiseen, ja siitä edelleen kuvailun rakentamiseen ja tulosten tarkasteluun. (Vilkka, 2023, s. 23; Kangasniemi ym., 2013, s. 291–292, 294.) Tutkimuskysymykseni oli, mitä ikääntyneiden huumeidenkäytöstä tiedetään?
Aineiston haku tehtiin tammikuussa 2026 PubMed-, Cinahl+Ebsco-, ProQuest- ja Taylor & Francis-tietokannoista. Hakusanoina käytettiin seuraavia: older adults, senior, elderly, illicit drug, illicit drug use, illicit drug abuse ja cannabis. Aikarajauksena käytettiin vuosia 2010–2026. Kokotekstin oli oltava saatavilla ilmaiseksi tai Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjaston kautta. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 14 tieteellistä artikkelia.
Valittu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti temaattista analyysia hyödyntäen. Tuomen ja Sarajärven (2018, s. 141–145) mukaan temaattinen analyysi on prosessi, jossa aineistosta kirjataan muistiin tutkimuskysymyksen kannalta merkittäviä ja kiinnostavia seikkoja, minkä jälkeen ilmaukset pelkistetään ja järjestellään teemoihin. Analyysin tuloksena aineistosta muodostui neljä pääteemaa: 1) huumeidenkäyttö tilastoissa, 2) vaikutukset terveyteen, 3) tunnistamisen haasteet sekä 4) päihdepalvelut ja niiden kehittäminen.
Huumeidenkäyttö on alkanut usein jo nuoruudessa
Baby boomer -sukupolven (vuosina 1946–1965 syntyneet) altistuminen huumeidenkäytölle aiempia sukupolvia enemmän nostetaan usein merkittäväksi syyksi ikääntyneiden huumeidenkäytön kasvulle (Hu ym., 2024, s. 94; Akwe ym., 2023; White ym., 2011, s. 59). Suuri osa ikääntyneistä huumeidenkäyttäjistä onkin aloittanut käytön jo nuoruudessa, kun taas myöhemmällä iällä aloittaneita on selvästi vähemmän. Vanhemmiten käytön aloituksen taustalla voivat olla esimerkiksi läheisen menetys, vaikeat sairaudet tai muut haastavat elämänmuutokset. (Grossberg & Taylor, 2012.) Koronapandemian aikana ikääntyneet joutuivat eristäytymään koteihinsa, mikä myös lisäsi huumeiden käyttöä (Patra ym., 2024; Lin ym., 2023).
Tyypillinen ikääntynyt huumeidenkäyttäjä on mies, mutta vanhemmalla iällä aloittaneet ovat useimmiten naisia.
Tyypillinen ikääntynyt huumeidenkäyttäjä on mies, mutta vanhemmalla iällä aloittaneet ovat useimmiten naisia. Muita ikääntyneitä huumeidenkäyttäjiä usein yhdistäviä piirteitä ovat naimattomuus, matala koulutus- ja tulotaso, työkyvyttömyys, alkoholin kulutus, tupakointi, masentuneisuus sekä vähäinen osallistuminen uskonnollisiin tilaisuuksiin. (Wu & Blazer, 2011.)
Ikääntyneiden käyttämät huumeet ovat usein samoja, joita on alettu käyttää jo nuoruudessa (Hu ym., 2024, s. 94). Yhdysvalloissa ikääntyneiden yleisimmin käyttämiä huumeita ovat kannabis, kokaiini ja opioidit (Patra ym., 2024). Vuonna 2022 kahdeksan prosenttia yli 65-vuotiaista ilmoitti käyttäneensä kannabista kuluneen vuoden aikana. Määrä on lähes kaksinkertainen verrattuna vuoden 2015 tuloksiin, joten käyttö on kasvanut nopeasti lyhyessä ajassa. Ikääntyneet käyttävät kannabista saadakseen helpotusta uniongelmiin, kipuihin ja ahdistukseen, mutta myös rentoutumiseen. Kannabista käyttävät ikääntyneet käyttävät usein myös muita huumeita (Hu ym., 2024, s. 91; Lloyd & Striley, 2018, s. 2, 8; Choi ym., 2017, s. 1702; DiNitto & Choi, 2011, s. 738.)
Ikääntyneiden kokaiinin käyttö on myös kasvanut, joskaan ei yhtä voimakkaasti. Vuonna 2021 yli 65-vuotiaista 0,4 prosenttia ilmoitti käyttäneensä kokaiinia viimeisen vuoden aikana. Käyttömäärien arvioidaan kuitenkin todellisuudessa olevan huomattavasti suurempia verrattuna kyselyissä itse ilmoitettuun käyttöön. (Akwe ym., 2023; Lin ym., 2023.) Myös muiden laittomien huumeiden kuten amfetamiinin ja hallusinogeenien käytön on havaittu lisääntyneen, mutta tietoa käytöstä on vasta vähän (Hu ym., 2024, s. 95).
Huumeet haurastuttavat ikääntyneen kehoa, mieltä sekä sosiaalisia suhteita
Ikääntymisen myötä keho ei kestä huumeidenkäyttöä enää samalla tavalla, ja käyttö itsessään myös ikäännyttää ennenaikaisesti. Käyttö voi laukaista monia vakavia sairauksia ja oireita, kuten aivoverenkierron häiriöitä tai sydäninfarktin. Lisäksi olemassa olevat sairaudet voivat pahentua. Ikääntyneillä on usein myös monia eri lääkityksiä, joiden kanssa huumeidenkäytöllä voi olla vakavia seurauksia. (Hu ym., 2024, s. 87–88; Akwe ym., 2023; Zolopa ym., 2022, s. 2169.)
Vaikka kannabiksen käyttöä ei usein pidetä niin riskialttiina, on sillä todettu olevan monia negatiivisia vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat huimaus, uneliaisuus, sekavuus, hallusinaatiot ja erilaiset sydänoireet, kuten rytmihäiriöt. (Hu ym., 2024, s. 91; Patra ym., 2024; Lin ym., 2023, s. 323.) Huimaus lisää entisestään kaatumisriskiä, joka on ikääntyneillä huumeidenkäyttäjillä muutenkin suuri (Zolopa ym., 2022, s. 2169).
Tutkittaessa kannabiksen ja muiden huumeiden käytön yhteyttä ikääntyneiden masennukseen ja itsetuhoisuuteen on näillä löydetty olevan selvä yhteys (Choi ym., 2016). Huumeidenkäytön on havaittu lisäävän myös ikääntyneiden ahdistusta, pelkoja, aggressiota ja muistin heikentymistä (Roe ym., 2010, s. 1976).
Sosiaalinen eristäytyneisyys koskettaa monia ikääntyneitä, ja huumeita käyttävillä se korostuu usein entisestään. Huumeidenkäytön myötä perhe- ja ystävyyssuhteet ovat voineet katketa, ja käyttöön liittyvä stigma saa monet eristäytymään. (Akwe ym., 2023; Zolopa ym., 2022, s. 2169.) Ystävien ja tuttavien ennenaikainen kuolema värittää myös monien niiden elämäntarinaa, joilla sosiaalinen piiri on koostunut lähinnä muista käyttäjistä. Kaikki nämä tekijät pienentävät merkittävästi sosiaalista pääomaa ja lisäävät ikääntyneiden huumeidenkäyttäjien haavoittuvuutta. (Roe ym., 2010, s. 1974; 1977.)
Puheeksiotto vaatii sensitiivisyyttä ja empatiaa
Ikääntyneen huumeidenkäytön tunnistaminen alkaa siitä, että käyttö nähdään ylipäätään mahdollisena. Yhä ajatellaan, että huumeidenkäyttö koskee vain nuoria ja iän myötä käyttö lopetetaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan nuoruudessa alkanut käyttö voi jatkua vanhemmalla iällä, jolloin sen tunnistaminen ja hoito vaikeutuvat. (Prusaczyk, 2024; DiNitto & Choi, 2011, s. 733.)
Ikääntyneillä voi olla paljon terveydenhuollon käyntejä, mikä tarjoaa luontevan tilaisuuden ottaa muiden päihteiden ohella myös huumeidenkäyttö tarpeen mukaan puheeksi (Wu & Blazer, 2011). Huumeidenkäytöstä johtuvat oireet saatetaan usein sekoittaa ikääntyneellä olevien sairauksien oireisiin. Lisäksi ikääntyneet voivat häpeän vuoksi piilotella tai vähätellä huumeidenkäyttöään. Jotkut ikääntyneet myös pelkäävät käytön paljastumisen johtavan huonoon kohteluun terveydenhuollossa. Tarvitaan siis rohkeaa, mutta empaattista kohtaamista ilman tuomitsemista. (Prusaczyk, 2024; Taylor & Grossberg, 2012.)
Artikkeleissa korostetaan vahvasti ikäerityisten päihdepalvelujen tarvetta sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen vahvistamista. Ikääntyneiden huumeidenkäyttöä värittävät fyysisten sairauksien lisäksi usein mielenterveyden haasteet, ja oikeanlainen tuki ja hoito vaatii moniammatillista osaamista. (Hu ym., 2024, s. 95; Wu & Blazer, 2011.) Esimerkkinä sopivasta tukimuodosta esiin nostetaan ryhmätoiminta samanikäisten kanssa. Ikääntyneet huumeidenkäyttäjät hyötyvät yhdessä uusien asioiden opettelusta, mikä kohottaa itsetuntoa. (White ym., 2011, s. 63.) Sininauhaliiton ikääntyneille päihteidenkäyttäjille tarkoitetut vertaistuelliset Pilke-ryhmät ovat tästä hyvä esimerkki (Sininauhaliitto, 2025).
Pohdinta
Tässä artikkelissa on käsitelty ikääntyneiden huumeidenkäytöstä tehdyn kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Tutkimusta aiheesta ei ole vielä paljoa ja Suomessa ei lainkaan. Tämän katsauksen artikkelit yhtä lukuun ottamatta sijoittuvat Yhdysvaltoihin, missä huumeita käytetään selvästi Suomea enemmän. Kontekstierot esimerkiksi palvelujärjestelmässä ovat myös suuria. Vaikutukset terveyteen sekä puheeksioton tärkeys sen sijaan ovat samoja maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Kaiken kaikkiaan aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Erityisesti laadullista tutkimusta ikääntyneiden huumeidenkäyttäjien omista kokemuksista tarvitaan, jotta päihdepalveluja voidaan kehittää vastaamaan myös ikääntyneiden tarpeita. Tulevina vuosina terveydenhuollolla, sosiaalipalveluilla ja järjestöillä tulee olemaan yhä enemmän tarvetta myös huumeidenkäyttäjät huomioivalle ikäerityiselle päihdetyölle, varhaiselle tunnistamiselle ja toimiville tukimalleille.
Lähteet
Akwe, J., Moussa, M., & Hall, M. A. K. (2023). Use, effects, and diagnostic challenges of cocaine use in “baby boomers” and older adults. Journal of Brown Hospital Medicine, 2(4), 87784. https://doi.org/10.56305/001c.87784
Choi, N. G., DiNitto, D. M., & Marti, C. N. (2017). Older adults driving under the influence: Associations with marijuana use, marijuana use disorder, and risk perceptions. Journal of Applied Gerontology, 38(12), 1687-1707. https://doi-org.anna.diak.fi/10.1177/0733464817745379
Choi, N. G., DiNitto, D. M., Marti, C. N., & Choi, B. Y. (2016). Relationship between marijuana and other illicit drug use and depression/suicidal thoughts among late middle-aged and older adults. International Psychogeriatrics, 28(4), 577–589. https://doi.org/10.1017/S1041610215001738
DiNitto, D. M., & Choi, N. G. (2011). Marijuana use among older adults in the U.S.A.: User characteristics, patterns of use, and implications for intervention. International Psychogeriatrics, 23(5), 732-41. https://doi.org/10.1017/S1041610210002176
Hu, J., Kulkarni, N., Maliha, P., & Grossberg, G. (2024). Prevalence and treatment of substance misuse in older adults: Beyond early adulthood. Substance Abuse and Rehabilitation, 15, 87–98. https://doi-org.anna.diak.fi/10.2147/SAR.S375653
Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S.M., Pietilä, A.M., Jääskeläinen, P. & Liikanen, E. (2013). Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: Eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon/Narrative literature review: From a research question to structured knowledge. Hoitotiede, 25(4), 291–301. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128286/77409
Karjalainen, K., Hakkarainen, P., & Salasuo, M. (14.4.2023). Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022: Suomalaisten huumekokeilut yleistyvät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia. Tilastoraportti, 15/2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236168
Lin, J., Arnovitz, M., Kotbi, N., & Francois, D. (2023). Substance use disorders in the geriatric population: A review and synthesis of the literature of a growing problem in a growing population. Current Treatment Options in Psychiatry, 1–20. https://doi.org/10.1007/s40501-023-00291-9
Lloyd, S. L., & Striley, C. W. (2018). Marijuana use among adults 50 years or older in the 21st century. Gerontology & Geriatric Medicine, 4, 2333721418781668. https://doi.org/10.1177/2333721418781668
Patra, S., Patra, S., Das, R., & Patra, S. S. (2024). Rising trend of substance abuse among older adults: A review focusing on screening and management. Cureus, 16(12), e76659. https://doi.org/10.7759/cureus.76659
Prusaczyk, B., Tilmon, S., Landman, J., Seibert, D., Colston, D. C., Westergaard, R., Cooper, H., Feinberg, J., Friedmann, P. D., Go, V. F., Khoury, D., Korthius, T., Mixson, S., Moellner, A., Nolte, K., Smith, G., Young, A., Pho, M. T., & Jenkins, W. (2024). Barriers to healthcare and social service utilization among rural older adults who use drugs. Journal of Applied Gerontology : The Official Journal of the Southern Gerontological Society, 43(12), 1977–1984. https://doi.org/10.1177/07334648241258018
Roe, B., Beynon, C., Pickering, L., & Duffy, P. (2010). Experiences of drug use and ageing: Health, quality of life, relationship and service implications. Journal of Advanced Nursing, 66(9), 1968–1979. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2010.05378.x
Runsten, S. (2024). Ikääntyneiden päihdehäiriöt ja riippuvuudet. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 140(4), 327–332. https://www.duodecimlehti.fi/duo18119
Sininauhaliitto. (2025). Pilke-toiminta. https://www.ikaantyneidenpaihdetyo.fi/pilke/
Taylor, M. H., & Grossberg, G. T. (2012). The growing problem of illicit substance abuse in the elderly: A review. The Primary Care Companion for CNS Disorders, 14(4), PCC.11r01320. https://doi.org/10.4088/PCC.11r01320
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. (Uudistettu laitos). Tammi.
Vilkka, H. (2023). Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstilajina. Art House.
White, J. B., Duncan, D. F., Nicholson, T., Bradley, D., & Bonaguro, J. (2011). Generational shift and drug abuse in older Americans. Journal of Social, Behavioral and Health Sciences, 5, 58-66. https://doi.org/10.5590/JSBHS.2011.05.1.06
Wu, L., & Blazer, D. G. (2011). Illicit and nonmedical drug use omong Older adults: A review. Journal of Aging and Health, 23(3), 481-504. https://doi.org/10.1177/0898264310386224
Zolopa, C., Høj, S. B., Minoyan, N., Bruneau, J., Makarenko, I., & Larney, S. (2022). Ageing and older people who use illicit opioids, cocaine or methamphetamine: A scoping review and literature map. Addiction, 117(8), 2168–2188. https://doi.org/10.1111/add.15813
Kirjoittajat
Maija Rantanen
Sosionomi (AMK) opiskelija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
