Maahanmuutto on kasvanut niin Suomessa kuin globaalisti viime vuosina, ja onnistunut kotoutuminen on korostunut tämän myötä. Luontolähtöiset menetelmät ovat alkaneet saada jalansijaa maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa ja hyvinvoinnin ylläpidossa. Luontolähtöisillä menetelmillä on tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisiin, mutta menetelmiä hyödyntäessä on otettava huomioon toteutusten yksilöllisyys.
Turvallisuusuhkat, köyhyys ja ilmastonmuutos ovat osa syistä maasta- ja maahanmuuttoon. Uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutuminen vaatii niin yksilöltä kuin yhteiskunnalta ponnistuksia. Maahanmuuttajan kotoutumiseen ja hyvinvointiin vaikuttavat yksilön taustan lisäksi muun muassa uudessa ympäristössä solmitut vuorovaikutussuhteet ja osallisuuden tunne (Kerkkänen & Säävälä, 2015, s. 56–57). Luontolähtöiset menetelmät voivat olla vaikuttavia keinoja maahanmuuttajien kotoutumisen tukena (Rai ym., 2023, s. 8). Osallistujien erilaiset tarpeet on oleellista huomioida luontolähtöisiä menetelmiä hyödyntäessä, jotta vaikuttavuus voidaan saavuttaa. Tutkimustietoa kaivataan, jotta maahanmuuttajien yksilöllisiä tarpeita voidaan tunnistaa ja niihin osataan vastata suunniteltaessa luontolähtöisiä menetelmiä kotoutumiseen ja hyvinvoinnin ylläpitoon. (Rai ym., 2023, s. 8; Puhakka ym., 2021, s. 183; Haswell, 2023, s. 4.)
Tämän artikkelin sisältö käsittelee Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehdyn kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla tutkia, miten luontolähtöisiä menetelmiä voidaan käyttää maahanmuuttajien kotoutumisen ja hyvinvoinnin tukena. Tavoitteena on, että työelämäyhteistyökumppani Green Care Finland ry saa tiivistetysti tietoa luontolähtöisten menetelmien käytöstä maahanmuuttajien kotoutumisen ja hyvinvoinnin tukena, sekä tarkastella luontolähtöisten menetelmien erilaisia soveltamismahdollisuuksia.
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tarkoituksena on käydä läpi aineistoa, jotta saadaan koottua tiivistetysti jo olemassa olevaa tietoa tutkimuskysymykseen vastaten (Vilkka, 2023, luku Kirjallisuuskatsaus metodina). Aineistona toimivat tutkimusartikkelit aiheeseen liittyen. Tutkimuskysymys oli, miten luontolähtöiset menetelmät tukevat maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvinvointia.
Aineiston haku suoritettiin touko- ja kesäkuussa 2026 Google Scholarin, PubMedin, ScienceDirectin ja Journal.fi -palvelun verkkosivuilta yhdessä Green Care Finland ry:n kanssa. Hakusanoina käytettiin muun muassa sanoja maahanmuuttaja, luontolähtöinen menetelmä, hyvinvointi, integration ja nature-based method. Työhön valittiin viisi tutkimusta, jotka valikoituivat sen perusteella, miten uusia tutkimukset ovat. Tutkittavaksi haluttiin ainoastaan materiaalia, joka on tuotettu viimeisen viiden vuoden aikana. Tämän lisäksi tutkimuksia haluttiin Suomesta, Pohjoismaista sekä kansainvälisesti.
Katsauksessa selvitetään ensin, mitä aiheesta tiedetään. Soveltuvat tutkimusartikkelit luetaan läpi ja analysoidaan, jotta katsauksessa tulee selväksi aiheen ymmärtäminen sekä sen kuvailu perustellusti ja selkeästi. (Vilkka, 2023, luku Kirjallisuuskatsaus metodina.) Käytössä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jossa pyritään saamaan aikaan tutkittavista lähteistä teoreettinen kokonaisuus. Aineistolähtöisessä analyysissä edetään aineiston pelkistämisestä ryhmittelyyn ja lopuksi käsitteellistämiseen, jossa käsitteiden avulla rakennetaan kuvaus tutkimuskohteesta. (Tuomi & Sarajärvi, 2018, luku Laadullisen aineiston analyysi: sisällönanalyysi.) Analyysin tuloksena katsauksessa tarkastellaan luontolähtöisten menetelmien merkitystä maahanmuuttajien kotoutumiselle ja hyvinvoinnille kolmesta näkökulmasta: luontosuhde, osallisuus ja yksilöllisyys.
Luontosuhde voi vahvistaa osallisuutta uudessa kotimaassa
Luontoa voidaan hyödyntää maahanmuuttajien tukena, kun he asettuvat uuteen ympäristöönsä ja kulttuuriin, mutta luontokotoutusta käytetään työvälineenä vielä tällä hetkellä vähän (Yli-Viikari ym., 2024, s. 386). Luontolähtöisissä menetelmissä hyödynnetään muun muassa maatiloja, eläinavusteisuutta tai muuta luontoon pohjautuvaa toimintamuotoa tavoitteellisesti (Ylilauri & Yli-Viikari, 2019, s. 184). Luontokotoutumisessa voidaan esimerkiksi erilaisten luontoretkien avulla pyrkiä luomaan luontosuhde, edistää osallisuutta ja vahvistaa kielitaitoa (Yli-Viikari ym., 2024, s. 388). Maahanmuuttajille voidaan myös tarjota luonnossa tapahtuvaa ammattikoulutusta alueen pitkäaikaistyöttömien kanssa, jossa on mahdollista oppia kieltä hyödyllisten työllistymistaitojen lisäksi. Koulutus voi tarjota myös merkittäviä hyvinvointivaikutuksia sekä yhdistää ihmisiä eri kulttuureista. (O´Brien ym., 2025, s. 1.) Ihmiset voivat kehittää yhteenkuuluvuuden tunteen erityisiin luontokohteisiin sekä yhteisöihin, kulttuureihin ja ihmisiin luontokohteissa saamiensa kohtaamisten kautta (Haswell, 2023, s. 3).
Yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi ja mahdollisuus olla osa yhteisöä ovat oleellisia asioita kotoutumisen onnistumisessa.
Yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi ja mahdollisuus olla osa yhteisöä ovat oleellisia asioita kotoutumisen onnistumisessa. Maahanmuuttaja voi luoda merkityksellisiä ihmissuhteita uudessa maassa toimimalla erilaisissa ympäristöissä. Sosiaalinen vuorovaikutus, jota syntyy luonnossa tapahtuvan toiminnan lomassa, tukee kotoutumista. Luonto on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa voi luoda ihmissuhteita, tuntea yhteisöllisyyttä ja kokea sosiaalista osallisuutta. (O´Brien ym., 2025, s. 2, 15; Rai ym., 2023, s. 1.)
Useiden tutkimusten mukaan maahanmuuttajan kokema miellyttävä ympäristö tukee uuteen paikkaan kiinnittymistä (Puhakka ym., 2021, s. 175). Kokeakseen olonsa turvalliseksi liikkuessaan suomalaisessa luonnossa on maahanmuuttajan hyvä tietää suomalaisesta luonnosta (Puhakka ym., 2021, s. 184). Kuitenkin kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi. Faehnlen (2010) mukaan lähiluonnon suunnittelussa on otettava monikulttuurinen näkökulma huomion (Puhakka ym., 2021, s. 184). Kotoutumista tukevan luontosuhteen luomiseen voidaan siis mahdollisesti vaikuttaa pohtimalla, millaiset luontoympäristöt voivat tuntua laajemmalle ihmisryhmälle vastaanottavimmilta.
Esteiden ja yksilöllisyyden huomioiminen
Valitettavasti kuitenkaan luonnon hyvinvointivaikutukset eivät toteudu aina itsestään. Maahanmuuttaja voi kokea rasismia, syrjintää ja turvattomuutta, joiden vuoksi luontoon hakeutuminen ei tunnu miellyttävältä. Myös vähäinen tieto paikallisesta luonnosta, vaikea saavutettavuus sekä erilaiset sosioekonomiset esteet voivat estää luontoon hakeutumista. (Rai ym., 2023, s. 3–4, s. 7.) Luonnon olemassaolo ei pelkästään takaa luontolähtöisten menetelmien hyötyjä maahanmuuttajien kotoutumisessa tai hyvinvoinnissa, vaan on tärkeää tunnistaa luonnon käyttöön liittyviä esteitä.
Suomalaisilla on vahva suhde luontoon, mutta eri maista ja kulttuureista tulevilla maahanmuuttajilla saattaa olla hyvin erilainen luontosuhde. On tärkeää rakentaa luontopaikkoja ja toteuttaa luontolähtöisiä menetelmiä kulttuurisensitiivisesti (Rai ym., 2023, s. 7). Metsä voi olla länsimaalaiselle virkistävä ympäristö, mutta kaikissa kulttuureissa ei koeta samoin (Puhakka ym., 2021, s. 175). Luontolähtöisen kotoutuksen hyödyt voidaan saada parhaiten esille, kun maahanmuuttajien omat toiveet otetaan huomioon menetelmien suunnittelussa (Yli-Viikari ym., 2024, s. 387). Myös tasavertainen luonnon saavutettavuus on oleellista, mikäli pyrkii hyödyntämään luontolähtöisiä menetelmiä. Maahanmuuttajien resurssit, kuten raha ja aika, vaikuttavat luonnossa liikkumisen mahdollisuuksiin (Haswell, 2023, s. 13). Menetelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on siis huomioitava yksilöiden ja kulttuurien eroavaisuudet.
Pohdinta
Tässä artikkelissa on esitelty kirjallisuuskatsauksen tuloksia liittyen maahanmuuttajien kotoutumisen ja hyvinvoinnin tukemiseen luontolähtöisiä menetelmiä hyödyntäen. Aiheesta ei löydy vielä paljon tutkimuksia Suomesta, mutta kansainvälisesti niitä on hieman enemmän. Katsauksessa käytettiin niin suomalaisia, pohjoismaisia kuin kansainvälisiä tutkimuksia.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että luonto voi tukea kotoutumista vahvistamalla osallisuutta ja sosiaalisia suhteita yhteisten luontokokemusten, vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden sekä kielen harjoittelun kautta. Luonto voi myös tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia muun muassa lievittämällä stressiä ja nostamalla mielialaa, mikä edistää kotoutumisen onnistumista. Luontosuhde voi vahvistaa maahanmuuttajan kiinnittymistä uuteen paikkaan ja hänen kuulumisen tunnettaan luontokulttuurista oppimisen kautta. (Yli-Viikari ym., 2024, s. 391–392; O´Brien ym., 2025, s. 14–15.) Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat hyödyntää luontoa tavoitteellisesti asiakkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja kotoutumisen tukena. Tätä varten ammattilaisten on hyvä olla perehtyneitä luontolähtöisiin menetelmiin, toimia kulttuurisensitiivisesti sekä ottaa yksilöiden tarpeet huomioon.
Aiheesta olisi hyödyllistä saada lisää tutkimustietoa – erityisesti Suomesta, jossa luonto on oleellinen osa kulttuuria ja sen pitäisi olla kaikkien saavutettavissa. Olisi myös tärkeää selvittää, miten voidaan parhaiten vastata maahanmuuttajien yksilöllisiin tarpeisiin, jotta luontolähtöiset menetelmät olisivat vaikuttavia laajemmalle joukolle. Kuitenkin tiedetään, että onnistuneet, kulttuurisensitiiviset luontolähtöiset menetelmät voivat todella tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvinvointia.
Lähteet
Haswell, N. (2023). Nature and Belonging in the Lives of Young Refugees: A Relational Wellbeing Perspective. Social Sciences, 12(11). https://doi.org/10.3390/socsci12110611
Kerkkänen, H., & Säävälä, M. (2015). Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut – Systemaattinen tutkimuskatsaus [Julkaisu]. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Saatavilla 19.7.2026 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/e571eb07-9125-4a88-afd6-a9a47038ec1e/content
O’Brien, L., Dolling, A., Hedblom, M., & Pálsdóttir, A.M. (2025). A Nature-Based Vocational Training Programme for Migrants and Swedes: Impacts on the Five Ways to Wellbeing. International Journal of Environmental Research and Public Health, 22(8). https://doi.org/10.3390/ijerph22081252
Puhakka, R., Pitkänen, K., & Oinonen, I. (2021). Maahanmuuttajataustaisten nuorten luontosuhde ja luonnon virkistyskäyttö – tutkimus Lahden yläkoululaisista. Terra, 133(4), 173–187. https://doi.org/10.30677/terra.110808
Rai, S., Kangas, K., Turtiainen, K., Stamm, I., & Tolvanen, A. (2023). Nature-based integration of migrants: A cross-national systematic literature review. Urban Forestry & Urban Greening, 88. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2023.128089
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (uud. p.). Tammi.
Vilkka, H. (2023). Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstilajina. Art House.
Ylilauri, M., & Yli-Viikari, A. (2019). Kohti luonnollista hyvinvointia – Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen [Julkaisu]. Levón-instituutin julkaisuja (143). Vaasan yliopisto. Saatavilla 19.7.2026 https://osuva.uwasa.fi/server/api/core/bitstreams/88cd0da9-1b77-4a68-ac06-58fca55c9601/content
Yli-Viikari, A., Simkin, J., Neuvonen, M., Smeds, P., & Enlund, L. (2024). Luontoretket maahanmuuttajien kotoutumisen työvälineenä. Yhteiskuntapolitiikka, 89(4), 386–394. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/d1de7a3a-487d-4fd8-8049-02b22913e13b/content
Kirjoitus on opiskelijan tuottama oppimistehtävä, jota ei ole muokattu julkaisijan toimesta.
Kirjoittajat
Jenna Mikkola
sosionomi (AMK) -opiskelija
