Suomessa kehotunnekasvatukseen on saatavilla tietoa sekä materiaalia, ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa koulutetaan asian tiimoilta. Tutkimuksien mukaan lisää tutkimusta lapsen seksuaalisuudesta tarvitaan, jotta ilmiötä ymmärretään paremmin ja tämän myötä seksuaalikasvatus on parempaa. Aikuisten asenteet ovat haaste lapsen seksuaalisuuden hyväksymiselle.
Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tähän kuuluu myös lapsen seksuaalikasvatus. Varhaiskasvatus (yhdessä perheiden kanssa kasvatuskumppanuuden nimissä) tukee lapsen yksilöllistä, terveen itsetunnon mukaista seksuaalisuuden kasvua ja kehitystä kohti tasapainoista aikuisuutta, missä lapsi oppii arvostamaan ja suojelemaan itseään, muita sekä osaa käyttäytyä yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. (Kankkunen & Takala, 2016, s. 186; Opetushallitus, 2022, s. 9, s. 99.)
Ihminen on seksuaalinen olento syntymästään lähtien (Maailman terveysjärjestö, 2010, s.22–25). Lapsen seksuaalisuus kehittyy vaiheittain ja tämä näkyy myös varhaiskasvatuksessa. Päiväkodin arjessa tulee väistämättä lasten seksuaalisuuteen liittyviä arkisia tilanteita varsinkin lasten välillä. Tilanteet saattavat hämmentää, ja näissä hetkissä päiväkodin aikuisten täytyy olla kasvattamassa ja opettamassa yhteiskunnan säännöistä, itsensä ja toisten kunnioittamisesta ja suojelemisesta – kuitenkin lapsen seksuaalisuutta kunnioittaen. Kehotunnekasvatukseen on olemassa oppimateriaalia aina varhaiskasvatusikäisistä alkaen. Lapsille opetetaan muun muassa tunne- ja turvataitoja, uimapukusääntö sekä kehon nimeäminen ja toiminnat. (Kangaskoski, 2016, s. 199–208.)
Varhaiskasvatuksen ammattilaisia pyritään kouluttamaan ja perehdyttämään seksuaalikasvatukseen, jotta aikuiset päiväkodissa ymmärtävät lasten käytöstä paremmin ja osaavat suhtautua siihen normaalisti. Tiedon määrän lisääntyessä ammattikasvattajat toivon mukaan osaavat nähdä kehotunnekasvatuksen helpommin lähestyttävänä sekoittamatta siihen aikuisuuden seksuaalisuutta. (Kangaskoski, 2016, s. 199–208.)
Tässä artikkelissa käsitellään Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä toteutetun kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli osoittaa, miten kehotunnekasvatusta tulisi varhaiskasvatuksessa toteuttaa. Tavoitteena oli tuottaa työelämässä toimiville varhaiskasvattajille ajankohtaista tutkittua tietoa, jotta he voivat kehittää oman ryhmänsä kehotunnekasvatusta.
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa haetaan vastauksia tutkimuskysymyksiin valituista aiemmista tutkimuksista. Kirjallisuuskatsaus rakentaa kokonaiskuvaa tietystä aiheesta ja pyrkii ymmärtämään ilmiötä. Aineistot saavat olla laajoja ja niitä eivät rajaa tietyt ehdot. Se esittelee ajanmukaiset tutkimukset aiheesta, mutta ei välttämättä tarjoa mitään tarkkaa tai uutta tietoa. (Salminen, 2023, s. 7–8, s. 11–13.)
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen eettiset kysymykset liittyvät tutkimuskysymysten asetteluun sekä tutkimusetiikan noudattamiseen prosessin aikana. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tutkija pystyy omilla kysymyksillään pitkälti määrittelemään tutkimuksen suuntaa. Tutkijan täytyy pysyä tutkimuskysymyksissä ja vastata niihin, vaikkakin tulokset olisivat jotain muuta, mitä hän odottaisi. (Kangasniemi ym., 2013, s. 291–301.)
Tutkimuskysymykseni oli: miten varhaiskasvatuksessa tulisi toteuttaa kehotunnekasvatusta 4–5-vuotiaille. Analysoin aineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, sillä se mahdollistaa tulosten nousemisen aineistosta juuri sellaisinaan, kuin ne ovat (Elo ym., 2022, s. 215–225). Analysoinnista nousivat seuraavat tulokset: tutkimusten, työkalujen, ikätasoisen opetuksen ja opetusmateriaalin lisätarve; lapsikeskeinen lähestymistapa; ammattilaisten ammattitaito puutteellista; ja lasten seksuaalisuuden hyväksyminen.
Lapsuuden seksuaalisuutta täytyy tutkia ja kehittää lisää
Lapsuuden seksuaalisuutta tulisi tutkia laajemmin ja sen myötä kehittää sitä tukevia käytänteitä sekä materiaalia, jotta sitä ymmärretään ja opetetaan paremmin. Lapsille seksuaalikasvatusta tulisi toteuttaa ikä- ja seksuaalitason mukaisesti. Ikätasoista seksuaalikasvatusta olisi annettava jokaisessa ikävaiheessa, jotta lapsi oppii kunnioittamaan ja suojelemaan itseään sekä muita. Tarjoamalla ikätason mukaista seksuaalikasvatusta lapsi hyväksyy itsensä. Silloin siirtyminen seuraavaan kehitystasoon ei välttämättä ole haastavaa ja hämmentävää, kun pohjalla olisi jo ymmärrystä asiasta. Lapsi, jolle on annettu tietoa oman ikänsä ja tasonsa mukaisesti, osaa myös suojella itseään esimerkiksi hyväksikäytöltä. (González-Ortega, 2020, s. 62–67; Akers, 2023, s. 117; Cacciatore ym., 2023, s. 291, s. 307–308; Cacciatore ym., 2019, s. 14–17; Cacciatore ym., 2020, s. 2725–2732.)
Lapsille seksuaalikasvatusta tulisi toteuttaa ikä- ja seksuaalitason mukaisesti.
Tutkimuksia on toteutettu pitkälti haastattelemalla aikuisia eikä lapsia. Käyttämällä lapsikeskeistä lähestymistapaa, se mahdollistaisi lasten näkemyksen heihin liittyvissä asioissa eikä aikuisten näkemystä. Aikuisilla on mahdollisuus tulkita lasten seksuaalisuuteen liittyvät asiat hyvin erilaisiksi, miten taas lapsi niistä ajattelee tai kokee ne. Lapsilta saatu tulkinta tulisi suoraan lähteeltä eikä toisen henkilön kautta. Haasteena tässä on lapsen keskeneräinen taito sanoittaa itseään, mikä haastaa tutkimusta. (González-Ortega, 2020, s. 62–67; Akers, 2023, s. 128; Cacciatore ym., 2019, s. 1, s. 14–16; Cacciatore ym., 2020, s. 2725–2732.)
Aikuisten asenteet saattavat olla tiedon esteenä
Ammattiin valmistavat opinnot ja tiedot olivat puutteellisia lasten seksuaalikasvatuksen ja seksuaalisen kehityksen suhteen, eivätkä valmista varhaiskasvattajia tähän tehtävään – koulutukselle ja työkaluille on lisätarvetta. Aikuisten asenteet varhaiskasvatuksessa saattoivat olla tiellä puutteellisen seksuaalikasvatuksen tiedon suhteen: esimerkiksi genitaalialueiden nimitykset saatetaan nähdä kiellettyinä asioina lasten suusta eikä ikä- ja seksuaalitason mukaisena toimintana. Aikuiset saattoivat myös torua lapsia, jos he osoittivat seksuaalisuuteen liittyvää kiinnostusta. Tämä saattaa olla vahingollista lapsen kehitykselle. (Akers, 2023, s. 119, s. 129; Cacciatore ym., 2023, s. 306; Cacciatore ym., 2019, s. 3; Cacciatore ym., 2020, s. 2725–2732.)
Lapsen seksuaalisuus on aiheena aikuisille herkkä. Sitä suuremmalla syyllä sitä pitäisi tutkia laajemmin ja sen myötä luoda materiaalia, jotta aihe ei olisi enää tabu, vaan lasten seksuaalisuus nähtäisiin normaalina, positiivisena lähestymistapana ja kehityksenä kohti aikuisuutta. Seksuaalikasvatusmallit, jotka perustuvat kielloille ja lasten seksuaalisuuden näkemisenä negatiivisena, eivät ole onnistuneet tehtävässään esimerkiksi ehkäistä ei-haluttuja raskauksia tai seksitauteja. Median kautta pystyy leviämään haitallisia ja vääristyneitä käsityksiä seksuaalisuudesta, mikä lisää aikuisille haasteita kohdata aihe lasten ja nuorten kanssa. Seksuaalioikeuksia kunnioittava lähestymistapa ikä- ja seksuaalitasoisesti antaa tietoa ja kertoo asioista rehellisesti lapsille, mikä tukee tervettä kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua, ja opettaa kunnioittamaan muita. (González-Ortega, 2020, s. 62–67; Cacciatore ym., 2023, s. 291; Cacciatore ym., 2019, s. 16–17; Cacciatore ym., 2020, s. 2725–2732.)
Pohdinta
Tässä artikkelissa on käsitelty kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuloksia siitä, miten kehotunnekasvatusta tulisi varhaiskasvatuksessa toteuttaa. Tutkimuksia tarvitaan lisää, jotta pystytään ymmärtämään lapsen seksuaalisuutta paremmin ja tämän myötä tarjoamaan laadukkaampaa opetusta ja materiaalia. Tutkimusten olisi hyvä myös keskittyä lapsen näkökulman tutkimiseen, sillä lapsikeskeisyydellä tulokset suunnataan oikealle ryhmälle. Ammattilaisia täytyy kouluttaa lisää asian tiimoilta, jotta he ymmärtävät paremmin lapsen seksuaalisuutta ja kehitystasoa. Aikuisten asenteet ovat haaste lapsen seksuaalisuuden hyväksymiselle. Ymmärtämisellä, hyväksynnällä ja positiivisella kasvatusmallilla tuetaan lapsen tervettä kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä kohti aikuisuutta.
Vaikkakin Suomessa kehotunnekasvatukseen liittyvää tietoa ja materiaalia löytyy sekä ammattilaisia koulutetaan, koen, että lisää tutkimuksia asiasta olisi hyvä saada, jotta saadaan käyttöön uutta ja tarkempaa materiaalia kentälle. Vaihtelu materiaalien välillä olisi virkistävää ja näin pystyttäisiin mahdollisesti myös vastaamaan erikoisempiin kasvatustarpeisiin. Nyt saatavilla oleva tieto ja materiaali vastaavat perustarpeisiin.
Omat asenteet eivät saa olla esteenä, vaan sosionomin täytyy kohdata ihminen kunnioittavasti, minkä ikäinen hän onkaan. Jokaisen sosionomin sosiaalipedagogiikan työkaluihin pitäisikin kuulua tietoa ja materiaalia kehotunnekasvatuksesta, jotta pienet lapset saisivat loistavan alun itsevarmalle ja terveelle seksuaalisuuden kehitykselle. Lapselle olisi hyvä tarjota ikä- mutta myös seksuaalitason mukaista opetusta, jotta hän hyötyy siitä useammassa vaiheessaan parhaiten. Lapsi, jonka on hyvä olla omassa kehossaan, kunnioittaa itseään ja muita.
Lähteet
Akers, T. (2023). Supporting the Development of Sexuality in Early Childhood: What do Early Childhood Educators Need to Know? Thesis, Dep. of Family Relations and Applied Nutrition, Univ. Guelph. https://atrium.lib.uoguelph.ca/server/api/core/bitstreams/fe0afcab-f3d0-4d57-b741-5a8a867d69ca/content
Cacciatore R, Ingman‑Friberg S, Lainiala L & Apter D. (2020). Verbal and Behavioral Expressions of Child Sexuality Among 1–6‑Year‑Olds as Observed by Daycare Professionals in Finland. Archives of Sexual Behavior 2020. https://www.researchgate.net/publication/340700756_Verbal_and_Behavioral_Expressions_of_Child_Sexuality_Among_1-6-Year-Olds_as_Observed_by_Daycare_Professionals_in_Finland
Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E. & Kaltiala, R. (2019). The Steps of Sexuality—A Developmental, Emotion-Focused, Child-Centered Model of Sexual Development and Sexuality Education from Birth to Adulthood. International Journal of Sexual Health. https://www.researchgate.net/publication/334986014_The_Steps_of_Sexuality-A_Developmental_Emotion-Focused_Child-Centered_Model_of_Sexual_Development_and_Sexuality_Education_from_Birth_to_Adulthood
Cacciatore, R., Öhrmark, L., Kontio, J., Apter, D., Ingman-Friberg, S., Jokela, M., Sajaniemi, N., Korkman, J., and Kaltiala R. (2023). What do 3–6-year-old children in Finland know about sexuality? A child interview study in early education. Sex Education 2024, vol. 24, no. 3, 291–310. https://www.tandfonline.com/doi/epdf/10.1080/14681811.2023.2188182?needAccess=true
Elo, S., Kajula, O., Tohmola, A. & Kääriäinen, M. (2022). Laadullisen sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. Hoitotiede, 34(4), 215–225. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128987/78028?acceptCookies=1
González-Ortega, E. 2020. Research on childhood sexuality: limitations and recommendations. Summa Psicológica UST 17(1): 62–69. https://www.researchgate.net/publication/342512550_Research_on_childhood_sexuality_Limitations_and_recommendations
Kangaskoski, H. (2016). Seksuaalikasvatusta päivähoidossa. Teoksessa Ingman-Friberg, S. & Cacciatore, R. (toim.), Keho on leikki. Avain luonnolliseen seksuaalikasvatukseen alle kouluiässä (s. 197–208). Kustannus Oy Duodecim ja Väestöliiton Familia Oy.
Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen, P. & Liikanen, E. (2013). Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede 25(4), 291–301. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128286/77409
Kankkunen, H. & Takala, O. (2016). Varhaiskasvatus rinnalla kulkijana. Teoksessa Ingman-Friberg, S. & Cacciatore, R. (toim.), Keho on leikki. Avain luonnolliseen seksuaalikasvatukseen alle kouluiässä (s. 186–196). Kustannus Oy Duodecim ja Väestöliiton Familia Oy.
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Salminen, A. (2023). Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja joihinkin hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopisto. https://osuva.uwasa.fi/server/api/core/bitstreams/12594b89-5f96-4a7d-932f-04215239659f/content
Väestöliitto. (17.10.2020). Tutkimuksia kehotunnekasvatuksesta. Saatavilla 9.8.2026 https://www.vaestoliitto.fi/ajankohtaista/tutkimuksia-kehotunnekasvatuksesta/
Kirjoitus on opiskelijan tuottama oppimistehtävä, jota ei ole muokattu julkaisijan toimesta.
Kirjoittajat
Emilia Berg
diakoni, varhaiskasvatuksen sosionomi, sosionomi
