Moni sosiaalialan osaaja on päivittänyt aiemman opistotasoisen tutkintonsa ammattikorkeakoulututkinnoksi. Työelämä harppoo kuitenkin eteenpäin kiivaalla tahdilla, joka vaatii työntekijöiltä lisää osaamista ja sen myötä koulunpenkille palaamista joutuu pohtimaan yhä useampi. Ylempi korkeakoulututkinto on monelle sosiaalialan osaajalle ratkaisu, joka antaa mahdollisuuden pysyä vauhdissa mukana. Koulutukseen hakeutumiseen liittyy kuitenkin monia kysymyksiä aina jaksamisesta lisäkoulutuksen arvoon.
Motivaatio opiskeluun syntyy lähtökohtaisesti ihmiseen kohdistuvasta tarpeesta. Tarve voi syntyä halusta tutkia ja kehittyä, työtehtävien muutoksesta tai työn jatkuvuuden vaatimuksesta. Tarve kouluttautua synnyttää motivaation. Motivaatio on lähtökohdiltaan positiivinen, negatiivinen tai jotain näiden väliltä. Positiivinen motivaatio ajaa ihmistä eteenpäin. Tällöin ihminen toimii suunnitelmallisesti ja tavoitehakuisesti. Positiivinen motivaatio voi ajan edetessä muuttua negatiiviseksi.
Työelämän ja opintojen yhdistämisen näkökulmasta motivaatio voi muuttua negatiiviseksi ihmisen itsensä johtamisen puutteesta, työelämän kuormittavuudesta tai opintojen haasteellisuudesta johtuen. Syitä motivaation muuttumiseen on lukemattomia. Aina ei tarvita kriisiä jollain elämän osa-alueella, vaan useampi pieni tapahtuma, muutos tai epäonnistuminen voi sysätä motivaation pohjalukemiin. Näinä hetkinä moni työssä käyvä opiskelija pohtinee, onko opintojen loppuun saattaminen vaivan arvoista tai minkä lisäarvon tutkinto tuo, jos sen saavuttaminen ei ole nykyisissä työtehtävissä välttämätöntä ja vaatii liikaa ponnisteluja.
Koulutusmyönteisellä työnantajalla on tärkeä rooli työntekijän koulutuspolun rakentumisessa työnteon ja opintojen välillä. Työnantajan myönteinen suhtautuminen työntekijän ammatillisen osaamisen kasvuun lisää työnpaikan pito- ja vetovoimaa sekä antaa työnantajasta positiivisen mielikuvan.
Opintojen hyödyntäminen omassa työssä
YAMK-opinnot painottuvat usein johtamiseen ja palvelujen kehittämiseen. Näillä taidoilla on iso merkitys työelämässä. Työssä se näkyy esimerkiksi asiantuntijuuden kasvamisena, muutosten hallintana, varmuutena johtamisessa sekä kykynä johtaa kehittämishankkeita. YAMK-tutkinnon myötä työntekijä lisää pätevyyttään muun muassa asiantuntija- tai esihenkilörooleihin tai kehittäjä- ja projektitehtäviin. Työntekijälle tämä mahdollistaa uralla etenemisen, paremman palkkatason ja myös enemmän vastuuta.
YAMK-opinnot painottuvat usein johtamiseen ja palvelujen kehittämiseen. Näillä taidoilla on iso merkitys työelämässä.
Ajankäytönkin vuoksi opintojen ja työn yhdistäminen on järkevää, mikäli se vain on mahdollista. Ihanteellisinta työn ohessa opiskelevalle onkin, jos opiskelutehtäviä tai opinnäytetyön voi tehdä työnantajalle, ja käyttää tällöin myös työaikaa opintoihin. Vastaavasti työelämässä opittuja taitoja voi hyödyntää opiskelussa.
Opintoja voi suorittaa myös opinnollistaen, jos nykyisissä työtehtävissä on mahdollista saavuttaa opintojaksoissa vaadittu osaaminen. Opinnollistamisprosessin aikana käydään keskustelua opiskelija, opiskelijan työyhteisön ja opintojakson vastaavan opettajan kanssa opiskelijan osaamisen kohdentumisessa suoritettavaan tutkintoon.
Työssä käyvän opiskelijan näkökulmasta opetuksen järjestelyt vaikuttavat suoraan siihen, onko opiskelu työn ohella mahdollista. Työn ohelle tapahtuvien opintojen opintojärjestelyjen tulee olla mahdollisimman joustavia. Diakonia-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksissa aikaan sidottu opetus on pääsääntöisesti järjestetty iltapäiviin, klo 15–18 välille. Ajankohta saattaa olla haastava monelle, sillä tavallinen työpäivä päättyy vasta myöhään iltapäivällä, jolloin opetukseen osallistuminen vaatii työajan joustoja tai poissaoloja töistä. Kaikilla ei myöskään ole säännöllisiä työaikoja, joten opiskelun ja työn yhteen sovittaminen voi olla vaikeaa.
Tallenteet, etäosallistuminen ja vaihtoehtoiset suoritustavat mahdollistavat opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. Kun työn, opiskelun ja vapaa-ajan pystyy sovittamaan yhteen mahdollisimman hyvin, aikuisopiskelijalla on paremmat mahdollisuudet onnistua.
Muuttuvat tilanteet opintojen aikana edellyttävät joustoa
Työn ja opiskelun yhdistäminen vaatii paljon suunnittelua ja jaksamista. Huuha-Korhonen mainitsee tutkimuksessaan (2018), että aikuisopiskelijoiden opiskeluun vaikuttavat työelämä kiireet, perhe-elämä sekä vapaa-ajan riittäminen. Työpäivän jälkeen motivaatio ja jaksaminen eivät välttämättä enää riitä opiskeluun. Palautumiselle jää liian vähän aikaa, mikä voi lisätä stressiä sekä hidastaa opintojen edistymistä.
Opiskelijoiden elämäntilanteet voivat myös muuttua opintojen aikana. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi terveydentilaan, perhe-elämään tai työtilanteeseen. Työpaikan vaihtuminen tai työttömäksi jääminen voivat vaikuttaa suuresti opintoihin, erityisesti, mikäli opinnot liittyvät aiempiin työtehtäviin. Vanhemmuus ja läheisistä huolehtiminen sairastumisen yhteydessä voivat myös vaikuttaa arkeen.
Työn ohella opiskelevien mahdollisuudet joustaviin opiskelujärjestelyihin kaventuivat, kun aikuiskoulutustuki poistettiin heinäkuussa 2024. Lyhyellekin opintovapaalle jääminen opintotuen turvin voi olla taloudellisesti mahdotonta. Aiemmin moni aikuisopiskelija otti opintovapaata muutamaksi kuukaudeksi esimerkiksi opinnäytetyön viimeistelyyn.
Vaikka opintojen alussa opintosuunnitelma olisi ollut realistinen, elämäntilanteessa tapahtuneissa muutoksissa opintojen eteneminen ei välttämättä sujukaan aikataulun mukaisesti. Opiskelijalla tuleekin olla kykyä hyväksyä suunnitelmien yllättävätkin muutokset ja tunnistaa omat haasteensa esimerkiksi jaksamisessa. Yksilölliset opintopolut ovat mahdollisia, mutta opiskelijan tehtävänä on kertoa haasteistaan opinto-ohjaajalle ja opettajille, jotta ne voidaan huomioida opiskelusuunnitelmassa. Opiskelijan yksi tärkeimmistä taidoista YAMK-opintojen aikana onkin itsensä johtaminen.
Lähde
Huuha- Korhonen, T. (2018). Työssä käyvän aikuisopiskelijan hyvinvoinnin tekijöitä. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö, Elinikäinen oppiminen ja kasvatus. Saatavilla 21.5.2026 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104926/1546860677.pdf;jsessionid=B446D621292B623669ED041CF4EF0EFB?sequence=
Kirjoittajat
Sivi Sornikoski
opiskelija, sosionomi, monialainen ja yhteensovittava johtaminen (YAMK)
Ville Söderblom
opiskelija, sosionomi, monialainen ja yhteensovittava johtaminen (YAMK)
Anne Mertala
opiskelija, sairaanhoitaja, monialainen ja yhteensovittava johtaminen (YAMK)
Eija Nieminen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, opinto-ohjaaja
