Suomen huono työllisyystilanne ja työllisyyttä edistävien palveluiden murros vaativat aiempaa vaikuttavampia ratkaisuja. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus kartoittaa, arvioi ja levittää toimivia malleja, jotka edistävät työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien työllistymistä.
Suomen työllisyystilanne on Euroopan huonoin ja työllisyyttä edistävissä palveluissa eletään murrosvaihetta. Palveluita rakennetaan uudelleen, ja esimerkiksi kuntouttava työtoiminta nykyisessä muodossaan on päättymässä. Taloudellinen tilanne vaatii tehokkaampia ratkaisuja siihen, miten työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien ihmisten työllistymistä voidaan edistää. Uusia ratkaisuja tarvitaan, mutta pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus kartoittaa, arvioi ja levittää työllisyyttä edistäviä malleja. Työ ei rajoitu Suomeen, vaan katse on suunnattu myös kansainvälisiin ratkaisuihin, joista voidaan oppia ja joita voidaan soveltaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Malleja kerätään esimerkiksi selvityksillä, julkisista tietokannoista sekä verkostojen kautta. Kartoituksessa on käyty läpi tuhansia malleja, joista noin kolmesataa on valittu lähempään tarkasteluun. Arvioituja malleja on tätä nykyä noin sata.
Malli on usein kokonaisuus erilaisia ratkaisuja
Mallilla tarkoitetaan laajasti erilaisia työllistymistä edistäviä ratkaisuja. Malli voi olla yksittäinen palvelu tai toimintamalli, kuten IPS-malli, tai liiketoiminnallinen ratkaisu, kuten EskoTyö. Se voi olla myös alueellinen toimintamalli, jossa useat toimijat rakentavat yhdessä työllistymistä tukevan järjestelmän, kuten Ranskan nollatyöttömyysmalli. Malli voi tarkoittaa myös kansallista ratkaisua, kuten Ruotsin Samhall-mallia.
Lisäksi mallilla voidaan viitata hyviin käytäntöihin, joiden keskiössä ovat esimerkiksi toimijoiden välinen yhteistyö, osaamisen kehittäminen, kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen tai monimuotoisen työyhteisön rakentaminen. Malli ei siis aina ole yksittäinen menetelmä vaan usein kokonaisuus erilaisia ratkaisuja, jotka yhdessä tukevat työllistymistä.
Arviointi paljastaa reseptit hyvään työllistämistyöhön
Mallien arviointi on auttanut muodostamaan laajemman kuvan siitä, millaisia ratkaisuja on jo olemassa ja millaiset elementit toistuvat niissä. Toimivissa työllistymistä edistävissä malleissa yhdistyvät usein:
- yksilöllinen ohjaus ja tuki
- toimintakyvyn ja osaamisen vahvistaminen
- toimivat kumppanuudet ja selkeä vastuunjako toimijoiden välillä
- tiivis yhteistyö työnantajien kanssa.
Yksi keskeinen havainto on se, ettei työllistymistä ratkaista yksittäisellä palvelulla tai hankkeella. Ratkaisut syntyvät ekosysteemeissä, joissa eri toimijat tunnistavat roolinsa ja toimivat yhdessä.
Parhaissa malleissa työnantajat, työyhteisöt ja kohderyhmien edustajat ovat mukana jo ratkaisujen kehittämisvaiheessa. Yhteiskehittäminen ei ole vain hyvä periaate vaan usein edellytys sille, että mallit juurtuvat ja skaalautuvat.
Yksi keskeinen havainto on se, ettei työllistymistä ratkaista yksittäisellä palvelulla tai hankkeella. Ratkaisut syntyvät ekosysteemeissä, joissa eri toimijat tunnistavat roolinsa ja toimivat yhdessä.
Arviointityön perusteella reseptit hyvään työllistämistyöhön tiedetään. Edelleen kaivataan kuitenkin lisää pitkäaikaista seurantatietoa, työllistymisvaikutusten osoittamista ja analyysia taloudellisista vaikutuksista. Tietoa on niukasti tarjolla, koska monet hyvät mallit on kehitetty määräaikaisissa hankkeissa.
Työllisyyttä edistävät mallit yhdellä sivulla
Moni organisaatio pohtii parhaillaan, miten työllisyyttä voisi edistää uudella tavalla. Kehittämistyötä ei kuitenkaan tarvitse aloittaa tyhjästä: toimivia ratkaisuja on jo paljon. Niitä voi soveltaa, yhdistellä ja kehittää edelleen omaan toimintaympäristöön ja kohderyhmälle sopiviksi.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on koonnut nämä ratkaisut sivulle Työllisyyden edistämisen mallit. Osio sisältää:
- kuvauksia eri puolilla Suomea ja maailmaa kehitetyistä malleista
- arviointitietoa mallien toimivuudesta
- keskeiset opit ja sovellettavat elementit
- esimerkkejä yhteistyörakenteista ja toteutustavoista.
Sivulle lisätään jatkuvasti uusia malleja ja näkökulmia kartoitus- ja arviointityön edetessä.
Malleja levitetään sivuston lisäksi esimerkiksi hanketyöpajoissa ja webinaareissa. Ne ovat herättäneet laajaa kiinnostusta: esimerkiksi työllisyysmalliwebinaareihin on osallistunut jo lähes 2 000 henkilöä. Palautekyselyihin vastanneista 84 prosenttia kokee, että mallit ovat joko suoraan tai osin hyödynnettävissä heidän omassa toiminnassaan.
Yksilön tukemisesta yhteisö- ja järjestelmätason ratkaisuihin
Mallien hyödyntäminen ei tarkoita valmiiden ratkaisujen kopioimista, vaan niiden soveltamista omaan toimintaympäristöön ja kohderyhmälle. Tässä työssä kannattaa hyödyntää asiantuntijoita. Osaamiskeskuksen asiantuntijat auttavat esimerkiksi hankkeiden suunnittelussa, mallien valitsemisessa ja kehittämisessä sekä yhteistyörakenteiden luomisessa.
Mallien kehitystyössä on usein keskitytty työttömän henkilön valmiuksien parantamiseen. Tällöin vaikutukset jäävät kuitenkin melko suppeiksi. Kun tavoitellaan pitkäaikaisia ja laajempia vaikutuksia, kannattaa tutustua erityisesti malleihin, joissa kehitetään yhteisö- ja järjestelmätason ratkaisuja.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus
- Artikkeli on osa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeen toimintaa.
- Euroopan unionin osarahoittama hanke on käynnissä vuosina 2023–2027.
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina.
Kirjoittajat
Eeva Salmi
Jaana Toikkanen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija
