Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoittelu yhdistää monenlaisia organisaatioita. Joukossa on yhteiskunnallisia yrityksiä, arvopohjaisia ja missiolähtöisiä toimijoita sekä vaikuttavuus-startup-yrityksiä.
Vaikuttavuuden todentamisen ja johtamisen merkitys korostuu ajassa, jossa tarvitaan ratkaisuja yhä monimutkaisempiin yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin. Yhteiskunnallista hyvää tavoittelevien toimijoiden on tärkeää saada näkyviin aikaansaamansa vaikutukset ja ymmärtää vaikuttavuuden mekanismeja.
Vaikuttavuus syntyy arjen työssä
Vaikuttavuus on arvopohjaisen toiminnan ytimessä. Se näkyy niin arjen valinnoissa kuin toiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä. Huomio vaikuttavuudessa saattaa kuitenkin helposti kiinnittyä sen tekniseen osoittamiseen. Todellisuudessa vaikuttavuudessa on kyse paljon muustakin kuin mittaamisesta, raportoinnista tai ulkoisiin odotuksiin vastaamisesta.
Vaikuttavuus syntyy käytännön työssä, kun toiminta onnistuu vastaamaan niihin tarpeisiin, joihin tuote tai palvelu on luotu. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien aseman ja tilanteen parantamista siihen kohdistuvilla palveluilla. Vaikuttavuustyötä ei kannata nähdä irrallisena velvollisuutena, vaan osana toiminnan tavoitteita, valintoja ja johtamista.
Vaikuttavuustyö saatetaan mieltää vaikeasti ymmärrettäväksi, työlääksi tai varsinaisesta toiminnasta erilliseksi tehtäväksi. Vaikuttavuuden mittaamiseen ja johtamiseen on kehitetty lukuisia menetelmiä ja malleja. Työkalujen ja menetelmien viidakossa saattaakin unohtua, mikä vaikuttavuustyössä on olennaista.
Vaikuttavuustieto on edellytys muutokselle
Toiminnan hyvä tarkoitus ei yksin riitä takaamaan vaikuttavuutta. Jotta toiminnassa voidaan edistää tavoiteltua muutosta, on sitä ensin ymmärrettävä. Tiedon kerääminen ei tee toiminnasta vaikuttavampaa, vaan vaikuttavuustiedon arvo syntyy sen hyödyntämisestä.
Vaikuttavuus syntyy käytännön työssä, kun toiminta onnistuu vastaamaan niihin tarpeisiin, joihin tuote tai palvelu on luotu.
Vaikuttavuuden johtaminen perustuu tiedon keräämiseen, vaikutusten arviointiin ja tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Tieto voi auttaa tunnistamaan onnistumisia, kehittämistarpeita ja sitä, mihin voimavaroja kannattaa suunnata.
Yhteiskunnallista hyvää tavoittelevien toimijoiden tavoitteet, toimintaympäristöt ja resurssit vaihtelevat, joten myös vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin tarpeet ovat erilaisia. Kaikkea ei tarvitse eikä voida mitata. Tärkeintä on tunnistaa, millainen tieto auttaa ymmärtämään tavoiteltua muutosta ja tekemään parempia päätöksiä.
Investointi vaikuttavuuteen maksaa itsensä takaisin
Vaikuttavuustyö vaatii aikaa, osaamista ja resursseja, mutta sen arvo tulee usein näkyviin vasta pitkällä aikavälillä. Siksi työhön on sitouduttava ja tarvitaan myös ymmärrystä ja uskoa siihen, että sijoitus maksaa itsensä takaisin.
Yhteiskunnallisen hyvän tavoittelu ja taloudellisesti kannattava toiminta eivät ole toisistaan erillisiä tai ristiriitaisia tavoitteita. Vaikuttavuustiedon avulla toimija osoittaa asiakkaille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille, millaista muutosta sen toiminta saa aikaan. Vaikutusten todentaminen rakentaa luottamusta, tekee tuotettua arvoa näkyväksi ja auttaa erottautumaan markkinoilla. Tämä voi avata mahdollisuuksia uusiin asiakkuuksiin, rahoitukseen ja kumppanuuksiin.
Vaikuttavuustyöhön panostaminen voi siis tuottaa arvoa paitsi yhteiskunnalle myös toimijalle itselleen. Se tukee toiminnan kehittämistä, vahvistaa kilpailukykyä ja luo edellytyksiä pitkäjänteiselle kasvulle.
Vaikuttavuuden myyteistä käytännön tekoihin
Vaikuttavuustyö on jatkuvaa oppimista ja kehittämistä. Tärkeintä on kerätä tietoa, joka auttaa ymmärtämään saavutettuja tuloksia, tunnistamaan kehittämistarpeita ja suuntaamaan toimintaa entistä vaikuttavammaksi.
Vaikuttavuustyöhön liittyy kuitenkin myös monia käsityksiä, jotka voivat vaikeuttaa sen mahdollisuuksien tunnistamista. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus julkaisee vuoden 2027 alussa Vaikuttavuuden myyteistä käytännön tekoihin -julkaisun. Se kokoaa yhteen vaikuttavuuteen liittyviä yleisiä myyttejä ja haastaa niitä käytännön esimerkkien avulla. Opit soveltuvat kaikille toimijoille, jotka tavoittelevat toiminnallaan yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyvää.
Julkaisun esimerkeillä osoitetaan, että vaikuttavuutta voi tehdä monella tavalla, ja sen lähtökohdat vaihtelevat. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, ettei vaikuttavuustyössä ole kyse vain aikaansaatujen vaikutusten osoittamisesta, vaan toiminnan tavoitteellisesta ja tietoon perustuvasta johtamisesta.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO)
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina.
- Artikkeli on osa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeen toimintaa.
- Euroopan unionin osarahoittama hanke on käynnissä vuosina 2023–2027.
Kirjoittajat
Elina Pöllänen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
Henna Harju
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
