Palliatiivinen hoito vaatii sairaanhoitajilta laajaa osaamista, mutta sen koulutuksessa on edelleen puutteita. NursEduPal@IMPACT-projektissa kehitetty oppimiskokonaisuus vahvisti sairaanhoitajien osaamista ja minäpystyvyyttä palliatiivisessa hoidossa. Lisäksi se kannusti heitä kehittämään palliatiivisen hoidon käytäntöjä omassa työssään.
Sairaanhoitajat muodostavat terveydenhuollon suurimman ammattiryhmän ja ovat keskeisessä roolissa palliatiivisen ja elämän loppuvaiheen hoidossa. Euroopassa sairaanhoitajien palliatiivisen hoidon koulutuksessa on kuitenkin edelleen puutteita.
Näihin haasteisiin vastattiin kansainvälisessä NursEduPal@IMPACT-projektissa. Sen tavoitteena oli vahvistaa sairaanhoitajien osaamista ja minäpystyvyyttä palliatiivisessa hoidossa kolmella keskeisellä osa-alueella: kliinisessä osaamisessa, johtamisessa sekä eettisessä osaamisessa.
Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin oppimiskokonaisuus, jonka pilotointiin osallistui 22 hoitajaa Pohjois-Suomesta. He työskentelivät palliatiivisessa hoidossa, kotisairaalassa, akuuttiosastoilla, kehitysvamma- tai ikääntyvien yksiköissä sekä hoidon ohjauksessa.
Palliatiivisen hoidon osaamista vahvistettiin vaiheittain
Oppimiskokonaisuus koostui kolmesta toisiaan täydentävästä vaiheesta.
Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat syvensivät tietojaan palliatiivisesta hoidosta. Oppimisen tueksi kehitettiin sisältöjä erilaisille oppijoille, kuten kirjallisia materiaaleja, webinaareja ja digitaalisia oppimateriaaleja.
Toinen vaihe keskittyi osallistujien minäpystyvyyden vahvistamiseen kokemuksellisen ja yhteisöllisen oppimisen avulla. Tätä varten kehitettiin ja pilotoitiin oppimistyökaluja, joita hyödynnettiin Belgiassa, Romaniassa ja Suomessa järjestetyillä IMPACT-koulutusviikoilla.
Kolmannessa vaiheessa osallistujat harjoittelivat palliatiivisen hoidon kehittämistä omassa työssään. He osallistuivat kuuden kuukauden pituiseen mentorointiohjelmaan, jonka aikana he suunnittelivat ja toteuttivat kehittämisteon omassa organisaatiossaan.
Oppimisen tueksi kehitettiin sisältöjä erilaisille oppijoille, kuten kirjallisia materiaaleja, webinaareja ja digitaalisia oppimateriaaleja.
IMPACT-koulutusviikko yhdisti itsenäisen ja yhteisen opiskelun
IMPACT-koulutusviikko koostui viidestä lähitapaamisesta (kuvio 1). Tapaamisten välissä osallistujat opiskelivat itsenäisesti perehtymällä oppimateriaaleihin ja tekemällä välitehtäviä. Lähitapaamisissa syvennyttiin ennakkomateriaaleissa käsiteltyihin teemoihin ja harjoiteltiin opitun soveltamista projektissa kehitettyjen oppimistyökalujen avulla.
Lähitapaamisten yhteenlaskettu kesto oli 27 tuntia. Oppimateriaalien lukemiseen kului noin 18 tuntia ja välitehtäviin noin 5 tuntia. Itsenäiseen työskentelyyn käytettiin siis yhteensä noin 23 tuntia. Koulutuksen kokonaislaajuus vastasi noin kahta opintopistettä.
Mentorointiohjelmassa kehitettiin palliatiivista hoitoa
Koulutusviikon jälkeen osallistujat jatkoivat oppimista kuuden kuukauden mittaisessa mentorointiohjelmassa, joka sisälsi viisi pienryhmätapaamista. Ohjelman aikana osallistujat suunnittelivat ja toteuttivat kehittämistekoja omissa organisaatioissaan. Kehittämisteot vastasivat käytännön haasteisiin, joita osallistujat tunnistivat omassa työssään.
Useissa kehittämisteoissa parannettiin henkilöstön käytössä olevia ohjeita, tietopankkeja ja koulutusmateriaaleja. Osallistujien mukaan materiaalit olivat monin paikoin puutteellisia, vanhentuneita tai vaikeasti saatavilla työarjessa. Tämän vuoksi osallistujat kehittivät esimerkiksi tukimateriaaleja potilaan kohtaamiseen, uusien työntekijöiden perehdytysohjeita sekä lääkeinfuusiolaitteen käyttöohjeita. Lisäksi he laativat koulutuskokonaisuuksia palliatiivisesta hoidosta.
Osallistujat kehittivät myös elämän loppuvaiheen ennakoivaa hoitosuunnitelmaa. Yksi esimerkki tästä on kotisairaalaan laadittu haastattelupohja. Sen avulla samoja hoitosuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä käsitellään järjestelmällisesti kaikkien potilaiden ja heidän läheistensä kanssa.
Ennakoivaa hoitosuunnittelua kehitettiin myös kehitysvammayksikössä. Osallistujat ottivat käyttöön Minä toivon -suunnitelman ja hoitotahdon, joilla selvitetään asiakkaan toiveita, tarpeita ja huolenaiheita palliatiivisesta hoidosta. Mentorointiohjelman aikana osallistujat kävivät ensimmäiset keskustelut asiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa tavoitteena on laajentaa toimintapa koko yksikköön.
Projekti tavoitti sairaanhoitajia eri puolilta maailmaa
Projektin aikana järjestettyihin 16 webinaariin osallistui 935 henkilöä yli sadasta maasta. Myös projektin verkkosisällöt tavoittivat laajasti käyttäjiä: verkkosivustolla vierailtiin 46 820 kertaa 95 maasta, opetussisältöjä ladattiin 1 161 kertaa ja webinaaritallenteita katsottiin 1 485 kertaa.
Belgiassa, Romaniassa ja Suomessa järjestettyjen IMPACT-viikkojen osallistujilta pyydettiin palautetta koulutuksesta, ja vastauksia saatiin 67. Osallistujat kokivat, että oppimistyökalut tukivat heidän osaamisensa ja minäpystyvyytensä kehittymistä. Heidän mielestään työkaluja oli helppo hyödyntää sekä koulutuksessa että kliinisessä työssä.
Tulosten perusteella projektissa kehitetty oppimiskokonaisuus vahvistaa sairaanhoitajien osaamista ja minäpystyvyyttä palliatiivisessa hoidossa. Kaikki projektissa tuotetut materiaalit ovat avoimesti saatavilla, joten niitä voidaan hyödyntää myös projektin päättymisen jälkeen.
