Tekoälyn käyttöä lähestytään usein teknisenä taitona, johon riittää koulutus ja ohjeistus. Tekninen osaaminen on kuitenkin vasta alkuaskel. Tekoälystä saa eniten hyötyä, kun sitä oppii käyttämään oman ajattelun apuvälineenä.
Asiantuntijoiden valmiuksissa ja innostuksessa hyödyntää tekoälytyökaluja on suuria eroja. Yksi syy tähän voi olla se, että tekoälyn käyttöä lähestytään teknisenä taitona tai mekaanisena tehtävänä. Odotuksena on, että siihen saa valmiudet suoraviivaisista koulutuksista ja ohjeistuksista.
Tekoälysovellusten käyttö ei toki onnistu, jos ei tunne niiden toiminnallisuuksia. Tekniset taidot ovat kuitenkin vain alkuaskel. Myöskään ohjeistuksilla ei voi kuin saatella asiantuntijat sovellusten äärelle.
Yksinkertaisten pikkutehtävien suorittajan sijaan tekoäly on parhaimmillaan ajattelun apuväline. Asiantuntija saa sovelluksista laajempaa hyötyä vasta, kun ymmärtää, miten tekoäly sopii osaksi omaa ajatteluprosessia ja mihin sitä kannattaa käyttää. Ennen kaikkea on tärkeää oivaltaa, miten tekoälystä voi olla hyötyä juuri itselle. Tähän voidaan ohjailla ja kouluttaa, mutta lopulta taidon voi ottaa haltuun vain käyttämällä tekoälyä itse.
Promptaus eli kysymysten esittämisen taito
Kuten filosofit eri aikoina ovat huomauttaneet, viisaus piilee kysymysten esittämisen taidossa. Tämä pätee myös tekoälyn käyttöön. Siinä se kilpistyy promptaukseen eli kehotteiden laatimiseen.
Pitää osata tunnistaa ongelma, johon etsitään vastausta sekä ymmärtää, miten tätä vastausta kohti voi päästä. Tekoälyosaaminen onkin kysymysten esittämisen taitoa.
Sujuvaa promptausta opetetaan erilaisilla malleilla, jotka havainnollistavat, mitä hyvä kehote pitää sisällään. Organisaatiossa toistuviin rutiinitehtäviin kannattaa hyödyntää jaettuja kehotteita. Kun opiskelijoiden halutaan käyttävän tekoälyä oppimistehtävissä, heille voi antaa valmiita kehotteita.
Tekoälyn syvällisempi hyödyntäminen vaatii kuitenkin muutakin kuin ymmärrystä siitä, millainen on toimiva kehote. Pitää osata tunnistaa ongelma, johon etsitään vastausta sekä ymmärtää, miten tätä vastausta kohti voi päästä. Tekoälyosaaminen onkin kysymysten esittämisen taitoa.
Tunnista tekoälyn rajoitteet
Tekoälyä voi siis hyödyntää mekaanisiin tehtäviin varsin vähäisillä taidoilla tai toisten laatimiin kehotteisiin turvautuen. Kaikenlaisessa tekoälyn käytössä on kuitenkin tärkeää ymmärtää sen rajoitteet.
Asiantuntija huomaa yleensä tekoälyn vajavaisuuden nopeasti, jos pyytää sitä tuottamaan sisältöä omasta erikoisalastaan. Vaikka hallusinointiprosentit laskevat koko ajan, tekoälyn tuottamaan tietoon ei voi edelleenkään luottaa kritiikittä.
On tärkeää ymmärtää Geminin, ChatGPT:n ja Copilotin kaltaisten tekoälychattien ja hakukoneen välinen ero. Tekoälychatin tehtävänä on tuottaa tekstiä, joka perustuu sille opetettuihin aineistoihin. Hakukone taas ohjaa tiedon äärelle. Vaikka tekoälychat voi antaa lähteet onnistuneesti, se ei ole sen ensisijainen tarkoitus.
Vaikka tekoälyn tuottama tieto olisi virheetöntä, se on silti vain synteesi olemassa olevasta tiedosta, ei asiantuntijan näkemys. Tämä ei tarkoita, etteikö tekoäly voisi tuottaa tuoreenoloista näkökulmaa ja olla siinä selvästi kyvykkäämpi kuin keskiverto kadunkulkija. Onhan sillä käytössään valtava määrä informaatiota. Silti se ei pohjimmiltaan tarjoile uusia ajatuksia.
Mitä tekoälyn kielellisiin kykyihin tulee, se voi tuottaa varsin sujuvaa ja nykyään jo aika lailla virheetöntä kieltä. Persoonallista ääntä sillä ei kuitenkaan ole kuin hyvin taitavasti promptattuna. Jos siis tahtoo säilyttää oman äänensä kirjallisissa tuotoksissa, ei kannata antaa tekoälyn tehdä viimeistä silausta tekstiin, vaan käyttää sitä kommentoijana ja palautteen antajana.
Tekoäly askeleeksi ajatteluprosessiin
Jos tekoäly on näin perustavalla tavalla vajavainen, tarvitaanko sitä mihinkään? Rajoitteistaan huolimatta tekoäly voi olla suureksi avuksi monessa tehtävässä.
Tekoäly voi auttaa työstämään ideaa eteenpäin, haastaa tarkastelemaan ajattelua ja pakottaa pysähtymään argumentointivirheiden äärelle. Mekaanisten tehtävien lisäksi tekoäly onkin parhaimmillaan silloin, kun siihen suhtautuu kuin kollegaan: käy keskustelua, omaksuu sen, minkä kokee hyödylliseksi ja ohittaa muun olan kohautuksella. Tekoäly ei tee käyttäjästään kritiikitöntä tai tapa ajattelutaitoja, jos ei itse laiskistu sen äärellä.
Ei ole yhtä vastausta siihen, miten tällainen sparrailukumppani istuu kunkin yksilölliseen ajatteluprosessiin. Yksinkertaisia vastauksia on tarjolla vain tekoälymatkan alkumetreille.
On silti tärkeää opetella tekoälyn käyttöä yhdessä ja jakaa hyviä käytäntöjä. Teknisten ensiaskelten jälkeen jokaisen on kuitenkin itse keksittävä, miten saa tekoälystä hyödyn työssään. Myöskään ajattelua ei voi ulkoistaa. Se on edelleen tehtävä itse.
Kirjoittajat
Inka Nokso-Koivisto
Diakonia-ammattikorkeakoulu Digipedagogiikan asiantuntija, FT
