Terveysalan opiskelijoiden harjoittelupolku ei ole vain opintojen tekninen rakenne. Se on keskeinen osa ammatillista kasvua, opiskelijan arjen sujuvuutta ja koko sote-järjestelmän toimivuutta. Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) on kehitetty vuoden ajan sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelupolkua vastaamaan entistä paremmin tätä kokonaisuutta – opiskelijan, työelämän ja yhteiskunnan tarpeita.
Ensi syksystä alkaen käyttöön otettavat uudet käytänteet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi osaksi tutkintoa (AHOT-käytänteet) ovat yksi konkreettinen askel tässä kehittämistyössä. Lähihoitajataustainen opiskelija voi jatkossa hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista sekä sisätautien että kirurgian hoitotyön harjoittelusta. Sisätautien hoitotyön harjoittelu on mahdollista saada suoritettua osin ja kirurgian hoitotyön harjoittelu kokonaan AHOT-hakemuksen perusteella. Lisäksi AHOT-hakemuksella on mahdollista saada suoritetuksi harjoittelujaksot, jotka sijoittuvat esimerkiksi ikääntyvien hoitotyöhön, mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön sekä lasten hoitotyöhön.
Harjoittelun suorittaminen AHOT-prosessin mukaisesti ei tarkoita vaatimustason laskua, vaan osaamisen näkyväksi tekemistä. Kun opiskelijan aiempi ammatillinen osaaminen tunnistetaan luotettavasti, opintopolku joustaa ilman, että osaamistavoitteista tingitään. Tämä on tärkeää aikana, jolloin opiskelijoiden elämäntilanteet ovat yhä moninaisempia ja taloudellinen paine on kasvanut aikuisopiskelutuen lakkauttamisen myötä.
Korkea työllisyys ja syvenevä työvoimapula kulkevat rinnakkain
Suomessa sairaanhoitajien työllisyys on edelleen poikkeuksellisen korkea: yli 90 prosenttia valmistuneista työllistyy sosiaali- ja terveysalalle (Työterveyslaitos, 2025). Samanaikaisesti hoitajapula syvenee. Eläkepoistuma, työn kuormittavuus ja alanvaihto vähentävät työvoimaa samaan aikaan, kun palvelutarve kasvaa. Hoivatyössä, kotihoidossa ja peruspalveluissa työpaikkoja kyllä avautuu, mutta erikoissairaanhoidon rekrytointi saattaa näkyä ulospäin huomattavasti heikommin. Tämä synnyttää kohtaanto-ongelman: töitä on, mutta ne eivät aina näyttäydy työnhakijan toiveiden tai odotusten mukaisina.
Koulutuksessa törmätään yhä useammin kysymykseen, miten varmistetaan, että opiskelijat valmistuvat ajallaan, jaksavat opintojen aikana ja siirtyvät sujuvasti työelämään? Tässä kysymyksessä harjoittelupolulla on keskeinen merkitys.
Harjoittelukäytäntöjen tarkastelu vähentää etenemisen esteitä
Harjoittelut ovat opiskelijalle tärkein kosketuspinta työelämään ja usein ensimmäinen askel työllistymiseen. Diakissa panostetaan siihen, että opiskelijat näkevät laajasti sairaanhoitajan työn koko kentän ilman valmistumisen viivästymistä. Harjoittelupaikkojen tulee olla monipuolisia, laadukkaita ja aidosti oppimista tukevia.
Harjoittelut ovat opiskelijalle tärkein kosketuspinta työelämään ja usein ensimmäinen askel työllistymiseen.
Samalla harjoittelupolkua on rakennettu sujuvammaksi. Opiskelijalla on aiempaa paremmat mahdollisuudet suorittaa harjoitteluihin vaadittavat teoriaopinnot joustavasti. Tavoitteena on vähentää etenemisen esteitä ja ehkäistä opintojen tarpeetonta viivästymistä.
Erityistä huomiota kohdistetaan myös työsuhteessa tehtävään harjoitteluun. Opinnollistamisen määritelmää tarkastellaan ja täsmennetään, jotta työelämä pystyy tarjoamaan sairaanhoitajaopiskelijalle harjoittelun työsuhteena silloin, kun se on osaamistavoitteiden näkökulmasta mahdollista. Tämä edellyttää harjoittelun tavoitteiden huolellista tarkastelua ja sitä, että opiskelijalla on tosiasiallinen mahdollisuus saavuttaa ne myös työssä oppien.
Terveydenhoitajakoulutuksessa yhdistyvät sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan opinnot, mikä näkyy erityisesti harjoittelujen monipuolisuutena ja määränä. Opiskelijat saavat valmiudet työllistyä sekä sairaanhoitajan että terveydenhoitajan tehtäviin. Tämä on merkittävä etu, sillä arviolta noin joka neljäs terveydenhoitaja eläköityy vuosina 2025–2034 (Turunen, 2025).
Pitkäjänteistä työtä harjoittelupolkujen kehittämiseksi
Diak on valtakunnallisessa uraseurannassa Suomen suositelluin ammattikorkeakoulu ja laadullisissa mittareissa sijoittuu ensimmäiseksi, mikä näkyy nopeana työllistymisenä ja vahvana työssä pysymisenä (STT info, 2016). Arenen tuoreen selvityksen mukaan pula sote-alan harjoittelupaikoista viivästyttää valmistumista erityisesti suurissa kaupungeissa. Ammattikorkeakoulun valtakunnallisuus – koulutuksen hajauttaminen eri puolille Suomea – voi osaltaan vähentää riippuvuutta yksittäisten alueiden pullonkauloista ja pienentää valmistumisen viivästymisen riskiä.
Harjoittelupolun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Kun opiskelija voi edetä sujuvasti, nähdä työn moninaisuuden ja rakentaa omaa ammatillista identiteettiään turvallisesti, syntyy osaajia, jotka paitsi työllistyvät myös pysyvät alalla. Tähän sitoutuminen on välttämätöntä, kun hoitajapula koskettaa koko Suomea.
Lähteet
STT info. (7.1.2026). Kysely: Diak on Suomen suositelluin ammattikorkeakoulu. Tiedote. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla 7.5.2026 https://www.sttinfo.fi/tiedote/71720843/kysely-diak-on-suomen-suositelluin-ammattikorkeakoulu?publisherId=69818205&lang=fi
Turunen, V. (25.3.2025). Keva: Julkiselta puolelta eläköityy lähes joka kolmas seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tehy-lehti. Saatavilla 7.5.2026 https://www.tehylehti.fi/fi/uutinen/keva-julkiselta-puolelta-elakoityy-lahes-joka-kolmas-seuraavien-kymmenen-vuoden-aikana#:~:text=Sosiaality%C3%B6ntekij%C3%B6ist%C3%A4%20ja%20terveydenhoitajista%20on%20el%C3%A4k%C3%B6itym%C3%A4ss%C3%A4%20samalla%20ajanjaksolla%20vajaa%20nelj%C3%A4nnes%2C%20mik%C3%A4%20tarkoittaa%20noin%201%20800
Työterveyslaitos. (21.5.2025). Lähi- ja sairaanhoitajat pääosin jo töissä sote-alalla – lisäreserviä voi löytyä alanvaihtajista ja eläkeläisistä. Tiedote. Saatavilla 7.5.2026 https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/lahi-ja-sairaanhoitajat-paaosin-jo-toissa-sote-alalla-lisareservia-voi-loytya-alanvaihtajista-ja
Kirjoittajat
Pauliina Kuusisto
Diakonia-ammattikorkeakoulu LehtoriKaroliina Salminen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
