Sote-ala ei tarvitse pelkästään uusia rakenteita vaan myös sosiaalisia innovaatioita. Tulevaisuuden sote-ammattilaisilta vaaditaan yhteiskunnallista lukutaitoa sekä rohkeutta ja kykyä kehittää palveluja. Tässä koulutuksella on merkittävä rooli.
Sote-alan palveluja on viime vuosina uudistettu, yhdistetty ja karsittu. Muutos ei ole vain hallinnollinen ja rakenteellinen, vaan se haastaa myös ammatillista ajattelua ja sote-alan koulutusta.
Onkin olennaista kysyä, millaisiksi tulevaisuuden sote-alan ammattilaisia koulutetaan. Koulutetaanko ammattilaisia, jotka sopeutuvat muutoksiin vai rakentavat niiden keskellä parempia ratkaisuja?
Sote-ala tarvitsee sosiaalisia innovaatioita
Hallitus valmistelee parhaillaan sosiaalihuollon uudistusta, jossa erillislaki kuntouttavasta työtoiminnasta kumotaan ja sosiaalinen kuntoutus lakkautetaan. Palvelut on tarkoitus yhdistää uudeksi työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuki -nimiseksi palveluksi. Tavoitteena on selkeyttää palvelujärjestelmää ja varmistaa, että tuki tavoittaa ihmiset oikeaan aikaan.
Riskinä on kuitenkin, että palveluja yksinkertaistamalla yksinkertaistetaan ihmisten elämäntilanteita. Pitkäaikaista työttömyyttä, mielenterveyden haasteita, yksinäisyyttä, velkaantumista, päihteiden käyttöä ja toimintakyvyn ongelmia on vaikea ratkaista yhdellä palvelulla.
Sosiaalinen innovaatio ei aina tarkoita suurta keksintöä. Se voi olla uusi kumppanuus hyvinvointialueen, kunnan, järjestön, oppilaitoksen ja yhteiskunnallisen yrityksen välillä.
Siksi sote-alan uudistaminen tarvitsee muutakin kuin uusia rakenteita. Se tarvitsee sosiaalisia innovaatioita: käytännön ratkaisuja sinne, missä ihmisten arki ja palvelujärjestelmä eivät kohtaa.
Sosiaalinen innovaatio ei aina tarkoita suurta keksintöä. Se voi olla uusi kumppanuus hyvinvointialueen, kunnan, järjestön, oppilaitoksen ja yhteiskunnallisen yrityksen välillä. Se voi olla matalan kynnyksen toiminta, jossa ihminen saa kiinni päivärytmistä ja omasta toimijuudestaan ennen kuin työllistyminen tai opiskelu on realistista. Se voi olla palvelu, jossa asiakas ei ole vain tuen vastaanottaja vaan mukana määrittelemässä, mikä häntä todella auttaa.
Yhteiskunnalliset yritykset tukemaan palveluja
Yksi tapa tuottaa sosiaalisia innovaatioita on yhteiskunnallinen yrittäjyys, jossa liiketoiminnan ensisijainen päämäärä on ratkaista yhteiskunnallisia haasteita. Sote-alalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työllistymisen polkuja osatyökykyisille, yhteisöllistä kuntoutusta tai ratkaisuja ihmisille, jotka putoavat palvelujen väliin.
On kuitenkin tärkeää säilyttää kirkas eettinen raja. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei saa olla keino siirtää julkista vastuuta pois yhteiskunnalta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvo syntyy silloin, kun se täydentää palvelujärjestelmää ja tuo siihen joustavuutta, jota suuret rakenteet eivät yksin pysty tuottamaan.
Tulevaisuuden ammattilaiselta vaaditaan yhteiskunnallista ymmärrystä
Tulevaisuuden sote-ammattilainen tarvitsee vahvan ammattitaidon rinnalle yhteiskunnallista lukutaitoa. Hänen on osattava nähdä yksilön tilanteen takana laajempia rakenteita: köyhyyttä, alueellisia eroja esimerkiksi palvelujen saatavuudessa ja työmarkkinoiden vaatimuksia.
Ammattilaisen työ ei rajaudu siihen, että hän tunnistaa tuen tarpeen. Hänen on myös osattava kysyä, miksi nykyinen palvelu ei riitä ja millainen ratkaisu voisi lisätä ihmisen toimintakykyä, osallisuutta ja toivoa.
Tulevaisuuden ammattilaiselta vaaditaan myös kehittämisosaamista. Sote-työssä tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat arvioida, kokeilla ja uudistaa palveluita. Ammattilaisen on myös osattava mitata työn vaikuttavuutta: hyvä tarkoitus ei riitä, jos ei tiedä, mitä hyötyä palvelu tuottaa ja kenelle.
Asenne ratkaisee yhtä paljon kuin osaaminen
Sote-alan tulevaisuus tarvitsee ammattilaisia, jotka ovat yhtä aikaa kriittisiä ja toiveikkaita. Kriittisyys auttaa näkemään, missä järjestelmä pettää. Toiveikkuus pitää liikkeessä silloinkin, kun ratkaisut eivät ole valmiita. Tarvitaan myös yrittäjämäistä rohkeutta: aloitteellisuutta, kykyä sietää keskeneräisyyttä ja halua rakentaa uutta yhdessä muiden kanssa.
Tämä ei tarkoita yksilön sankaritarinaa. Kukaan ammattilainen ei pysty uudistamaan sote-alaa yksin. Koulutuksen avulla voidaan kuitenkin vahvistaa sellaista ammatillista identiteettiä, jossa työntekijä ei näe itseään vain palvelun toteuttajana vaan myös arjen mahdollisuuksien rakentajana.
Sote-alan tulevaisuus ei ratkea pelkästään rakenteellisilla muutoksilla. Yhtä ratkaisevaa on se, millaisia ammattilaisia alalle koulutetaan. Tulevaisuuden sote-ammattilaiset tarvitsevat rohkeutta ja kykyä kehittää entistä vaikuttavampia ratkaisuja palvelujärjestelmän haasteisiin.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus
- Artikkeli on osa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeen toimintaa.
- Euroopan unionin osarahoittama hanke on käynnissä vuosina 2023–2027.
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina. Lue lisää yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä: www.yyo.fi.
Kirjoittajat
Harri Kostilainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija, YTT
