Yhä useampi korkeakouluopiskelija tarvitsee tukea oppimiseensa. Sairaanhoitajakoulutuksessa tuen tarve näkyy myös kliinisten taitojen opetuksessa. Universal Design for Learning (UDL) -malli auttaa suunnittelemaan opetuksen alusta asti niin, että se toimii mahdollisimman monelle.
Kliinisten taitojen opetuksessa tuen tarve voi näkyä esimerkiksi vaikeutena aloittaa työskentely, siirtyä vaiheesta toiseen tai noudattaa annettuja ohjeita. Pelkkä kirjallinen ohje, video tai opettajan demonstraatio ei aina riitä. Erilaisten hoitovälineiden paljous voi myös häiritä keskittymistä aiheuttamalla turhaa aistiärsykettä.
Yksilölliset järjestelyt vaativat opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa lisätyötä, jane tulevat usein käyttöön vasta, kun tuen tarve on havaittu. Universal Design for Learning –malli (UDL) pyrkii suunnittelemaan opetusta joustavaksi jo ennen kuin ongelmia ilmenee, jolloin se tukee tasapuolisesti kaikkia opiskelijoita.
UDL ottaa huomioon erilaiset oppijat
UDL-malli on korkeakouluopetuksen saavutettavan ja inklusiivisen pedagogiikan viitekehys. Se ottaa huomioon opetuksessa ja oppimisympäristöjen suunnittelussa opiskelijoiden erilaiset tavat oppia.
Mallin avulla on mahdollista suunnitella opetusta ja sen eri osa-alueita, kuten oppimateriaaleja ja toiminnallisia menetelmiä kolmen pääperiaatteen avulla:
- Monimuotoiset tavat esittää tieto (”Mitä opitaan?”): tarkoittaa tiedon ja taitojen osoittamista tekstin lisäksi muilla tavoilla, joissa kielen ja symboleiden merkitys on keskeinen.
- Monenlaiset tavat toimia ja ilmaista osaamista (”Miten opitaan?”): hyödyntää fyysisyyttä, toiminnallisuutta ja digitaalisia välineitä sekä tukee ilmaisua ja vuorovaikutusta.
- Oppimiseen sitouttaminen: tukee oppimista herättämällä mielenkiinnon, asettamalla tavoitteita, palkitsemalla sinnikkyyttä sekä kehittämällä omien ja yhteisten oppimisprosessien säätelytaitoja. (CAST, 2026.)
UDL-periaatteet on tarkoitettu suuntaviivoiksi inklusiivisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen siten, että se hyödyttää kaikkia opiskelijoita ja samalla vähentää yksilöllisten järjestelyjen tarvetta.
Malli ottaa huomioon opetuksessa ja oppimisympäristöjen suunnitelussa opiskelijoiden erilaiset tavat oppia.
UDL kliinisten taitojen opetuksessa: esimerkkinä virtsateiden katetrointi
UDL:n kolmea pääperiaatetta sovellettiin virtsateiden katetroinnin opetuksessa huomioiden aseptisen toiminnan ensisijaisuus. Virtsateiden katetrointi on keskeistä sairaanhoitajan kliinistä osaamista ja hoitotyön toimenpide. Siinä yhdistyvät monivaiheinen toiminta, erityinen välineistö ja aseptinen työskentely. Virtsateiden katetrointi opetetaan jo opintojen alkuvaiheessa, jolloin opiskelijoiden kliininen osaaminen on vasta alussa.
Opetusta jäsenneltiin selkeyttämällä tuntisuunnitelma, pilkkomalla katetroinnin vaiheet osiin sekä asettamalla tarkistuspiste ennen varsinaista katetroinnin aloitusta. Myös kirjallinen materiaali muokattiin saavutettavaksi. Opiskelijat saivat edetä yksilöllisen osaamisensa ja ohjauksen tarpeen mukaisesti joko itsenäisesti tai ohjatusti.
Aseptista toimintaa havainnollistettiin värikoodauksella hyödyntämällä visuaalisuutta. Instrumenttipöydän steriili alue ja katetroijan työskentelyalue merkittiin vihreällä sekä tehdaspuhtaat välineet ja katetroinnissa avustavan henkilön työskentelyalue punaisella. Työrauhan parantamiseksi ja aistiärsykkeiden vähentämiseksi tilasta karsittiin ylimääräiset katetrointiin liittyvät välineet. Lisäksi luokassa ylläpidettiin turvallista ja vuorovaikutteista ilmapiiriä, jossa virheet nähtiin tärkeänä osana oppimista.
UDL-suunnittelu osoittautui kliinisissä taidoissa toimivaksi. Opiskelijat kokivat opetustilanteen jäsennellymmäksi ja rauhallisemmaksi. Esimerkiksi keskeytykset vähenivät ja värimerkinnät auttoivat opiskelijoita sisäistämään aseptisen roolituksen nopeasti ja saavuttamaan siten oppimistavoitteet. Myös opettaja koki, että varsinaiseen opetukseen jäi enemmän aikaa.
UDL voi parantaa opetuksen saavutettavuutta
Korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja tasa-arvon parantaminen on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2040 mennessä (Kosunen, 2021). Tavoite edellyttää, että inklusiivisuus on osana saavutettavan opetuksen suunnittelua. Inklusiivinen korkeakoulu vaatii kuitenkin myös organisaation ja johdon tukea sekä rohkeutta arvioida kriittisesti oppimisen rakenteellisia esteitä (Nieminen & Pesonen, 2021).
UDL-mallin soveltaminen ammattikorkeakoulun terveysalan opetuksessa, myös kliinisten taitojen opetuksessa, on toimiva keino vastata kasvaviin opiskelijoiden moninaisiin oppimisen haasteisiin ja ryhmäkokoihin. Kun opetus suunnitellaan alusta alkaen selkeäksi, monikanavaiseksi ja saavutettavaksi, yksilöllisten erikoisjärjestelyjen tarve vähenee ja opettajalle jää enemmän aikaa ohjaukseen.
Lähteet
CAST. (2026). The UDL Guidelines Version 3.0. https://udlguidelines.cast.org/.
Kosunen, T. (2021). Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-838-0
Nieminen, J. H., & Pesonen, H. (2021). Mitä seuraavaksi? Seitsemän teesiä tulevaisuuden korkeakoulutukselle. Teoksessa H. Pesonen & J. H. Nieminen, Huomioi oppimisen esteet. Inklusiivinen opetus korkeakoulutuksessa. PS-Kustannus, Jyväskylä.
Tekstin tiivistämiseen on käytetty apuna Google Geminiä (käytetty 10.11.2026).
Kirjoittajat
Tiina Takku
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
