Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Sen vuoksi järjestimme juhlat neljän maakunnan alueella, joissa toimimme. Alueet ovat erilaisia ja juhliin kutsuttiin keskeisiä alueiden sidosryhmien edustajia.
Ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä on edelleen se tehtävä, mikä luo ammattikorkeakouluista uniikkeja korkeakoulutuksen tarjoajia. Diakin juhlavuoden aikana olemme katsoneet taaksepäin korkeakoulumme historiaan, mutta vielä tärkeämpää on ollut pysähtyä pohtimaan tulevaa. Millaista yhteiskuntaa rakennamme seuraavien vuosikymmenten aikana, millaista osaamista tarvitaan ja millaisin arvoin tätä maata rakennamme?
Juhlissa on toistunut kysymys siitä, miten pidämme huolta siitä, ettei kukaan jää yhteiskunnassa sivuun. Diakin vaikuttavuustavoitteena on katkaista eriarvoistumiskehitys Suomessa. Ajattelemme, että vasta, kun maailma on kaikille hyvä, Diakia ei tarvita. Lisääntynyt polarisaatiokehitys antanee olettaa, että se aika ei ole lähellä.
Yhteiskunta muuttuu, ihmisen tarve tulla kohdatuksi ei
Diakin historia kulkee rinnakkain suomalaisen yhteiskunnan muutoksen kanssa. Kolmen vuosikymmenen aikana työelämä, palvelujärjestelmät, teknologia ja väestörakenne ovat muuttuneet merkittävästi. Samaan aikaan monet hyvinvoinnin haasteet ovat saaneet uusia muotoja. Vaikka toimintaympäristö muuttuu, yksi asia näyttää säilyvän. Ihmisen tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi ei katoa.
Sosiaalinen osallisuus, luottamus ja yhteisöllisyys ovat edelleen hyvinvoivan yhteiskunnan keskeisiä voimavaroja. Juuri niiden merkitys korostuu aikana, jolloin monet ihmiset kokevat epävarmuutta, yksinäisyyttä tai ulkopuolisuutta.
Diakonian ja kasvatuksen barometri tekee tämän havainnon näkyväksi ihmisten arjessa. Lähes kolme neljästä barometriin vastanneesta työntekijästä kohtasi työssään taloudellisesta niukkuudesta kärsiviä ihmisiä vähintään kuukausittain. Yksinäisyyden, ystävien puutteen tai ulkopuolisuuden kokemuksia kohtaavista ihmisistä kertoi vähintään viikoittain 45 prosenttia vastaajista, ja mielenterveyden ongelmista, ahdistuksesta tai masennuksesta kertovia ihmisiä kohtasi kuukausittain neljä viidestä. (Ikonen ym., 2026.) Vastaajina toimivat seurakuntien työntekijät, jotka edustavat kentän ääntä.
Radikaali inhimillisyys näkyy teoissa
Diakin juhlavuoden teema on radikaali inhimillisyys. Se ei ole slogan eikä juhlapuheiden koriste. Se on tapa tehdä työtä. Radikaali inhimillisyys näkyy siinä, että ihminen kohdataan kokonaisena ihmisenä. Se näkyy haluna rakentaa osallisuutta, vahvistaa yhdenvertaisuutta ja löytää ratkaisuja yhdessä niiden ihmisten kanssa, joita asiat koskevat.
Diakonian ja kasvatuksen barometri muistuttaa, että radikaali inhimillisyys ei tarkoita vain hyvää kohtaamista yksittäisessä tilanteessa. Se tarkoittaa myös rohkeutta nostaa esiin niitä rakenteita, jotka tuottavat ulkopuolisuutta ja eriarvoisuutta.
Diakonian ja kasvatuksen barometri muistuttaa, että radikaali inhimillisyys ei tarkoita vain hyvää kohtaamista yksittäisessä tilanteessa. Se tarkoittaa myös rohkeutta nostaa esiin niitä rakenteita, jotka tuottavat ulkopuolisuutta ja eriarvoisuutta. Barometriin vastanneista 85 prosenttia piti yhteiskunnallista vaikuttamista asiana, jota kirkon työssä tulisi nostaa nykyistä enemmän esiin. Lähes kaikki, 98 prosenttia, piti ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden vähentämistä kirkon tärkeänä tehtävänä. (Ikonen ym., 2026.)
Korkeakouluna Diakin tehtävä ei ole ainoastaan kouluttaa osaajia työelämään. Tehtävämme on myös tuottaa osaamista ja ratkaisuja yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin sekä vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja rakentaa hyvää tulevaisuutta. Kohtaamisen korkeakouluna Diakista valmistuvat osaajat vievät työotteen työpaikoille. Tämä näyttää olevan vaikuttavaa. Suomen ammattikorkeakouluista Diakilla oli Suomen paras työllistyminen vuosi valmistumisen jälkeen.
Barometri osoittaa myös, että diakonia- ja kasvatustyö rakentuu vahvasti yhteistyössä muiden kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti järjestöjen, hyvinvointialueiden, kuntien, koulujen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Myös Diakissa vaikuttavuus syntyy harvoin yksin. Se syntyy koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä alueellisten kumppanuuksien yhteispelinä. (Ikonen ym., 2026.)
Tämä ajattelu näkyy Diakin vaikuttavuustavoitteissa. Haluamme osaltamme katkaista eriarvoistumiskehitystä ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus löytää paikkansa ja kokea kuuluvansa yhteisöön.
Tulevaisuuden haasteet vaativat uudenlaista rohkeutta
Suomi kohtaa lähivuosina merkittäviä muutoksia. Väestö ikääntyy, työikäisten määrä vähenee, hyvinvointipalveluiden henkilöstötarve kasvaa ja teknologinen murros muuttaa työn tekemisen tapoja. Nämä muutokset edellyttävät uusia ratkaisuja. Samalla ne haastavat meitä pohtimaan, millaisia arvoja ratkaisujen taustalla on. Tarvitsemme teknologiaa ja tuottavuutta. Tarvitsemme uusia toimintamalleja ja osaamista. Mutta niiden rinnalla tarvitsemme myös kykyä kuunnella, kohdata ja rakentaa luottamusta.
Teknologia voi vahvistaa saavutettavuutta, mutta se ei saa muodostua uudeksi ulossulkemisen muodoksi. Barometriin vastanneista noin yhdeksän kymmenestä katsoi digitalisaation tukevan seurakunnan perustehtävää. Samalla 43 prosenttia kohtasi vähintään kuukausittain ihmisiä, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään sähköisiä palveluita. Tulevaisuuden palveluissa tarvitaan siksi sekä digitaalisia että kasvokkain tapahtuvia kohtaamisen tapoja. (Ikonen ym., 2026.)
Yhteiskunnan menestys ei rakennu ainoastaan taloudelliselle kasvulle tai teknologisille innovaatioille. Se rakentuu myös sille, kokevatko ihmiset olevansa mukana, merkityksellisiä ja arvostettuja.
Ajankohtaisempi kuin koskaan
Juhlavuoden eri tilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa alumnien, opiskelijoiden, henkilöstön, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa eri puolilla Suomea yksi viesti on toistunut hämmästyttävän usein. Moni on todennut, että radikaali inhimillisyys tuntuu juuri nyt ajankohtaisemmalta kuin koskaan aiemmin.
Ehkä syynä on se, että elämme aikaa, jolloin yhteiskunnan jakolinjat syvenevät ja eriarvoistumisen ilmiöt näkyvät monin tavoin ihmisten arjessa. Samalla tarve luottamukselle, osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle kasvaa. Juuri tästä syystä Diakin vaikuttavuustavoite katkaista eriarvoistumiskehitystä tuntuu tänään erityisen merkitykselliseltä. Se ei ole vain strateginen tavoite. Se on yhteiskunnallinen tehtävä, jonka merkitys korostuu jatkuvasti.
Seuraavat 30 vuotta alkavat nyt
Juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden muistella menneitä saavutuksia, mutta vielä tärkeämpää on kääntää katse tulevaisuuteen. Kolmekymmentä vuotta sitten Diak syntyi vastaamaan oman aikansa tarpeisiin. Tänään tehtävämme on sama, vaikka maailma ympärillä on muuttunut.
Radikaali inhimillisyys ei ole valmis perintö, joka siirtyy sukupolvelta toiselle ilman työtä. Se on jatkuva valinta ja yhteinen tehtävä. Siksi juhlavuoden tärkein kysymys ei ehkä ole, mitä olemme saavuttaneet. Tärkeämpää on pohtia, millaisen Suomen haluamme rakentaa seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana.
Lähde
Ikonen, T., Kilpeläinen, A.-E., Porkka, J., & Valtonen, M. (toim.). (2026). Yhdessä toivoa rakentamassa: Diakonian ja kasvatuksen barometri 2026. Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 181. Kirkkohallitus.
Kirjoittajat
Kati Komulainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Toimitusjohtaja-rehtori, TtT, KL
