Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on 30 vuoden ajan kouluttanut osaajia rakentamaan yhteiskuntaa, jossa jokaisen ihmisarvo tunnustetaan. Juhlavuosi kutsuu kysymään, millaista korkeakoulusta ja osaamista Suomi tarvitsee aikana, jota leimaavat polarisaatio, epävarmuus ja kasvavat hyvinvointierot.
Korkeakoulutuksen merkitystä mitataan usein tutkinnoilla, työllistymisellä, tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä taloudellisella vaikuttavuudella. Ne ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä kuvaamaan korkeakoulun yhteiskunnallista tehtävää.
Ammattikorkeakoululain mukaan tehtävään kuuluvat myös ammatillisen kasvun tukeminen, työelämäyhteistyö ja aluekehityksen edistäminen, soveltava TKI-toiminta ja jatkuva oppiminen (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).
Diakin ammattikorkeakoulukokeilu käynnistyi vuonna 1996, mutta sen juuret ulottuvat 1860-luvulle. Historiaan sisältyy ajatus siitä, että koulutuksen ja osaamisen tulee palvella myös niitä, joiden ääni jää helposti kuulumattomiin (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.a.).
Inhimillisyys on ammatillista osaamista
Radikaali inhimillisyys tarkoittaa rohkeutta asettaa ihminen toiminnan lähtökohdaksi myös vaikeissa olosuhteissa. Se on ammatillista osaamista, eettistä harkintaa ja konkreettisia tekoja.
Sosiaali- ja terveysalalla se merkitsee ihmisen tilanteen tunnistamista järjestelmien takaa, kirkon alalla rinnalla kulkemista ja tulkkausalalla kielellisten oikeuksien toteutumista.
Radikaali inhimillisyys tarkoittaa rohkeutta asettaa ihminen toiminnan lähtökohdaksi myös vaikeissa olosuhteissa.
Osallisuuden vahvistamisella on myös hyvinvointivaikutuksia. Heikko osallisuuden kokemus on yhteydessä muun muassa työttömyyteen, köyhyyden kokemukseen ja heikommaksi koettuun terveyteen (Nousiainen ym., 2024). Siksi tarvitaan osaamista ja rohkeutta muuttaa toimintatapoja, jos palvelu ei tavoita sitä tarvitsevaa tai koulutuspolku sulkeutuu liian varhain.
Polarisaation vastavoima rakennetaan arjessa
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on pitkään perustunut luottamukseen. Vaikka luottamus instituutioihin on Suomessa yhä OECD-maiden keskiarvoa korkeampaa, luottamus kansalliseen hallitukseen heikkeni vuosina 2021–2023 selvästi (OECD, 2024).
Polarisaation vastavoima ei synny juhlapuheissa, vaan arjen kohtaamisissa, saavutettavissa palveluissa ja kokemuksessa siitä, että jokainen kuuluu yhteiskuntaan.
Tähän tarvitaan ammattilaisia, jotka yhdistävät tutkitun tiedon, eettisen harkinnan ja käytännön toimintakyvyn. Tarvitaan myös korkeakoulujen, työelämän, järjestöjen, kirkkojen, hyvinvointialueiden, yritysten ja kansalaisten yhteistyötä, sillä monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia ei ratkaista yksin.
Juhlavuosi velvoittaa katsomaan eteenpäin
Tulevaisuususkon vahvistamiselle on erityinen tarve. Sitran Tulevaisuusbarometrissa vain 18 prosenttia suomalaisista arvioi Suomen tulevaisuuden nykyhetkeä paremmaksi, mutta kolme neljästä uskoi, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa (Rekola ym., 2025). Toivo ei siis ole passiivista optimismia, vaan kokemus siitä, että muutos on mahdollinen.
Diakin strategiassa korkeakoulun tehtäväksi on asetettu eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.b.).
Diakin olemassaolon tarkoituksen voi tiivistää vaativaan tavoitteeseen: vasta kun maailma on kaikille hyvä, Diakia ei enää tarvita. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen tehtävä on yhä kesken. Juuri siksi se on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex.
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.a.). Historia. Saatavilla 17.8.2026.
https://www.diak.fi/diak/organisaatio/historia/
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.b.). Diakin strategia 2025–2028.
https://www.diak.fi/diak/organisaatio/strategia/
Nousiainen, M., Carroll, T., & Fjällström, E. (2024). Osallisuustieto tukee sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta hyvinvointialueella. THL-blogi.
https://blogi.thl.fi/osallisuustieto-tukee-sosiaalipalvelujen-vaikuttavuutta-hyvinvointialueella/
OECD. (2024). OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions 2024 Results – Country Notes: Finland.
https://www.oecd.org/en/publications/2024/06/oecd-survey-on-drivers-of-trust-in-public-institutions-2024-results-country-notes_33192204/finland_8f83ddc0.html
Rekola, S., Tuori, S., & Vahti, J. (2025). Tulevaisuusbarometri 2025: Luottamus tulevaisuuteen koetuksella. Sitra.
https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/
Kirjoittajat
Kati Komulainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Toimitusjohtaja-rehtori, TtT, KL
