Keväällä käynnistyneessä SatakuntaJOB-hankkeessa suomen kielen opetusta ja työllistymisen tukea kehitetään pelillisin menetelmin maahan muuttaneille työnhakijoille. Pelillisyys näkyy niin työpajoissa, opetussuunnittelussa kuin ammattilaisille suunnatussa ohjauksessakin.
Pelillisiä menetelmiä on käytetty opetuksessa kauan, ja pelillinen pedagogiikka tunnistetaan opetusmenetelmien kentässä (Brauer ym., 2022). Pelillisyyden on todettu lisäävän osallistumista, motivaatiota, ja oppimiseen sitoutumista (Haapea & Kesti, 2022; Lehtonen & Vaarala, 2015; von Zansen, 2015).
Keväällä käynnistetyssä SatakuntaJOB-hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan pelillisiä menetelmiä osana maahanmuuttaneiden työnhakijoiden suomen kielen opetusta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja osatoteuttajana Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). Myös Satakunnan työllisyysalue osallistuu hankkeeseen läheisenä yhteistyökumppanina.
Pelillisyyden hyödyntäminen työpajoissa
Hankkeessa hyödynnetään pelillisyyttä laaja-alaisesti. Luennoimisen sijaan oppiminen tapahtuu toiminnan kautta. Kielistartissa oppijat voivat harjoitella tunnistamaan omaa kielen oppimisen historiaansa asettumalla luokassa janalle siihen kohtaan, mikä kuvaa ohjaajan lukemaa väitettä.
Suomen kielen työpajassa opetellaan työelämään liittyvää sanastoa erilaisten tehtävien yhteydessä. Esimerkiksi valitsemalla sopivimman sanan tai sijamuodon listasta, ja vetämällä sen tekstissä olevaan tyhjään kohtaan. Toisessa tehtävässä kielen oppija voi pohtia parasta tapaa kertoa esihenkilölleen tarvitsevansa sairauslomaa, ja tarkistaa vastauksen kortin kääntöpuolelta. Osallistujat voivat ilmoittautua erillisiin työpajoihin tai osallistua kaikkiin työpajoihin yhtenäisenä jatkumona.
Työpajojen sarja alkaa kielistartilla, jossa osallistujat keskittyvät kielen oppimisen keinoihin, työkaluihin ja oman kielen oppimisen motivaation ymmärtämiseen. Tämän jälkeen hankkeessa tarjotaan limittäin alkava suomen kielen työpaja sekä työllistymistä tukeva työpaja. Näitä seuraa vielä mahdollisuus osallistua puhekielen kurssille.
Hankkeen osatoteuttaja SAMK tarjoaa osallistujille työllistymistä tukevan työpajan. Työpajan yhteydessä SAMK:n hanketiimi testaa ja kehittää pelillisten menetelmien käyttöä ryhmänohjauksessa, ja tuottaa pelillisten menetelmien käytöstä ryhmänohjausmallin., Hankkeessa järjestetään työpajoja myös ammattilaisille, jotka ohjaavat ja tukevat maahan muuttaneiden työnhakijoiden työllistymistä. Näissä työpajoissa ammattilaiset pureutuvat moninaisuuden teemoihin sekä oppivat, kuinka pelillisyyttä voi hyödyntää ohjaustyössä.
Opetussuunnitelma rakentuu pelillisten menetelmien pohjalle
Pelilliset menetelmät ohjaavat oppimisprosessia hankkeen kaikissa vaiheissa. Opetussuunnittelu perustuu pelipohjaiseen oppimiseen, jossa työpajojen sisällöt ja tavoitteet sovitetaan yhteen pelillisten ratkaisujen kanssa (Karttunen & Koskela, 2022). Luennoinnista on luovuttu, joten opettajat ja ohjaajat tukevat kielen oppimista pelien sekä ohjattujen keskustelujen avulla (Maunula ym., 2021).
Koska hankkeen kohderyhmä koostuu maahan muuttaneista työnhakijoista, käytetään opettamisessa selkeää suomen kieltä.
Pelillisten ratkaisujen valinta pohjautuu opetustavoitteisiin. Esimerkiksi opetuskerralla voidaan harjoitella teemaan sopivaa sanastoa huomioimalla bingolapun avulla esimerkkikeskustelussa esiin tulevia fraaseja. Sanastoa voi harjoitella myös ryhmissä muistilappujen turvin. Toisilla opetuskerroilla osallistujat voivat luokkaan tullessaan astua tarinaan, jossa heidän tulee edetä tekemällä suomen kielen harjoituksia.
Pelillisyys on hankkeessa siis rakenteellista ja sisällöllistä (Ala-Louko, 2019). Koska hankkeen kohderyhmä koostuu maahan muuttaneista työnhakijoista, käytetään opettamisessa selkeää suomen kieltä. Pelien ohjeistus, ohjaus ja niihin liittyvät keskustelut suunnitellaan ja toteutetaan selkeällä kielellä. Materiaaleja käännetään myös kohderyhmän yleisimmille kielille sekä englanniksi.
Itseopiskelupaketti motivoi ja palkitsee
Työpajojen toteuttamisen, kehittämisen ja ryhmänohjauksen mallintamisen lisäksi hanke tuottaa itseopiskelupaketin, joka sisältää materiaaleja toteutetuista kursseista ja työpajoista. Pelillisistä elementeistä koostuva paketti antaa työnhakijalle mahdollisuuden harjoitella kieltä ja työnhakuun liittyviä tilanteita itsenäisesti ja interaktiivisesti.
Kun hanke päättyy, myös työpajoissa tarjottava ohjaaminen, opettaminen ja yhteisöllisyys ryhmissä loppuvat. Silloin työnhakijoiden oma aktiivisuus oppimisessa korostuu, minkä vuoksi itseopiskelupaketti on tärkeää rakentaa motivoivaksi ja palkitsevaksi. Hankkeelle onkin sovittu tarinallinen teema ja hahmo, jotka johdattelevat oppijoita työpajoissa ja myös itseopiskelumateriaaleissa (Pekkarinen & Tolonen, 2022).
Ohjauksen ja ryhmätyöskentelyn päättyessä korostuu ammattilaisten tarve juurruttaa hankkeessa kehitettyä osaamista myös työllisyysalueen ja järjestöjen arkeen. Siksi työllisyysalueen ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää hankkeen toimintakauden aikana. Yhteistyön kautta on mahdollista kartoittaa, minkälaista osaamista maahan muuttaneita työnhakijoita ohjaavilla ammattilaisilla jo on. Tätä osaamista voi tukea moninaisuuden kohtaamisessa ja pelillisiä menetelmiä hyödyntävässä ohjauksessa.
Lähteet
Ala-Louko, R. (30.10.2019). Pelillisyyttä monimuotoisesti – Tehokkuutta itseopiskeluun ja oppimisen ohjaamiseen monimuoto-opetuksessa. Lumen. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2019/10/30/pelillisyytta-monimuotoisesti-tehokkuutta-itseopiskeluun-ja-oppimisen-ohjaamiseen-monimuoto-opetuksessa/
Brauer S., Venho P., Ruhalahti S., Korhonen A., & Mäkinen L. (2.11.2022) Laatua pedagogiseen suunnitteluun pelaamalla! OAMK Journal. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022110164004
Haapea, P., & Kesti, M. (23.8.2022). Pelillisyys aikuisten oppimisen tukena. LAB Focus.https://blogit.lab.fi/labfocus/pelillisyys-aikuisten-oppimisen-tukena%EF%BF%BC/
Karttunen, J., & Koskela, S. (29.12.2022). Pelillisyyttä oppimistilanteiden suunnitteluun. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2022/12/29/pelillisyytta-oppimistilanteiden-suunnitteluun/
Lehtonen, T., & Vaarala, H. (8.10.2015). Pelisilmää – pelaaminen osana kielenopetusta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6(5).Kieliverkosto. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2015/pelisilmaa-pelaaminen-osana-kielenopetusta
Maunula, J., Pyykkönen, M., & Jokela, J. (6.10.2021). Pelillisyyden hyödyntäminen oppimistapahtumassa – Case CEE -hanke. Laurea journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021100649464
Pekkarinen, V., & Tolonen, T. (7.6.2022). Automatisoitu, vuorovaikutteinen ja pelillinen – monenlaiset MOOCit opetuksessa. Laurea journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061446322
Von Zansen, A. (8.10.2015). Pelillisyys & mobiilioppiminen kielten opetuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6(5). Kieliverkosto. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2015/pelillisyys-mobiilioppiminen-kielten-opetuksessa
