Tekoäly muuttaa sosiaali- ja terveysalan toimintatapoja vauhdilla. Samalla, kun se tarjoaa uusia keinoja tehostaa työprosesseja ja tukea ammattilaisten päätöksentekoa, se edellyttää myös uudenlaista osaamista, kriittistä arviointikykyä ja eettistä harkintaa. Tekoäly näkyy yhä vahvemmin sosiaali- ja terveysalan tutkimuksessa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, joissa myös Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on mukana.
Sosiaali- ja terveysalalla tekoälyn käyttö nähdään mahdollisuutena tukea tiedon käsittelyä, työn organisointia ja palvelujen kehittämistä. Tutkimusta liittyen tekoälyn käyttöön sote-ympäristössä tehdään jatkuvasti. Tämä tuli esille esimerkiksi Helsingin yliopiston järjestämässä Tiedosta toimintaan – terveydenhuollon kehittämisen päivässä, jossa terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelman opiskelijat esittivät maisteritutkielmiaan. Yhden tutkielman aihe oli sairaanhoitajien tekoälyosaamisen vaatimukset hoitotyössä. Tulosten perusteella sairaanhoitajien tekoälyosaaminen muodostuu teknisten taitojen lisäksi kyvystä arvioida tekoälyratkaisuja kriittisesti, hyödyntää kliinistä harkintaa, huomioida eettiset näkökulmat ja potilasturvallisuus sekä osallistua tekoälyratkaisujen käyttöönottoon ja kehittämiseen. (Munge, 2026.)
Tekoälyn mahdollisuuksia sote-alalla
Tekoälyn hyödyntämistä hoitotyössä tutkitaan parhaillaan kansainvälisessä ITEAn PROFIT-hankkeessa, jossa Suomesta on mukana muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Hankkeen keskiössä on sairaanhoitajakeskeisyys ja kehitettyä teknologiaa tuodaan sairaanhoitajaopiskelijoiden testattavaksi. Alustava ajatus, on että tekoälyä voidaan hyödyntää hoitotyössä esimerkiksi siten, että se toisi oleelliset potilastiedot automaattisesti sairaanhoitajan saataville. Tekoälyn tuomat mahdollisuudet nähdään myös erilaisissa potilasohjaus- ja -neuvontatilanteissa. Parhaimmillaan tekoälyn hyödyntäminen voisi tuoda sairaanhoitajalle lisää aikaa kohdata potilas ja vähentää työn kuormitusta, kun aikaa vapautuu esimerkiksi kirjaamisesta tai potilastietoihin tutustumisesta. (VTT, 2025.)
Tekoälyn vastuullinen ja vaikuttava hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Tekoälyn vastuullinen ja vaikuttava hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tätä varten perustettu kansallinen sote-tekoälyn ekosysteemi kokoaa yhteen lähes 300 alan organisaatiota, mukaan lukien Diakin, kehittämään ja edistämään tekoälyn käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintaa johtaa sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä koordinoivat muun muassa THL, HUS, Sitra ja DigiFinland Oy. (DigiFinland, 2026a.)
Vuonna 2025 ekosysteemi toteutti useita tekoälypilotteja eri hyvinvointialueilla. Kokeiluissa hyödynnettiin tekoälyä muun muassa ammattilaisten työn tukena, palvelutarpeen arvioinnissa, reaaliaikaisessa tulkkauksessa, kirjaamisessa, lääkitysriskien arvioinnissa sekä digihoidossa. Tulokset olivat lupaavia. Esimerkiksi Pohjanmaalla reaaliaikainen tulkkaus puolitti tulkkauspalveluiden kustannuksia. Pirkanmaalla tekoälyavusteinen palvelutarpeen arviointi säästi merkittävästi ammattilaisten työaikaa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tekoälyavusteinen kirjaaminen vähensi henkilöstön kokemaa kuormitusta. Myös HUS:n digihoidossa tekoälyllä onnistuttiin lyhentämään potilaskohtaiseen työskentelyyn kuluvaa aikaa. (DigiFinland, 2026b.)
Työn tueksi, ei korvaajaksi
Kokeilujen perusteella tekoälyllä on potentiaalia tehostaa toimintaa, vähentää hallinnollista kuormitusta ja vapauttaa ammattilaisten aikaa potilaiden ja asiakkaiden kohtaamiseen. Juuri tässä piilee sen suurin mahdollisuus sosiaali- ja terveysalalla. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää kuitenkin huolellista riskienhallintaa ja vastuullista käyttöönottoa (Laurén ym., 2026).
Tekoäly on ennen kaikkea ammattilaisen työtä tukeva väline, ei sen korvaaja. Sosiaali- ja terveysalan ytimessä ovat edelleen ihmisten kohtaaminen, läsnäolo ja empaattinen vuorovaikutus.
Lähteet
DigiFinland. (2026a) SOTE-tekoälyn ekosysteemi. https://digifinland.fi/sote-tekoalyn-ekosysteemi/
DigiFinland. (2026b). 10 sote-tekoälykokeilua – tulokset, opit ja ehdotukset jatkotoimista. https://digifinland.fi/wp-content/uploads/2026/04/10-sote-tekoalykokeilua-%E2%80%93-tulokset-opit-ja-ehdotukset-jatkotoimista.pdf
Laurén, A., Pihlajamäki, M., Pietilä, T., & Mäkiranta, T. (2026). Tekoälyä hyödyntävien palveluiden riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. https://digifinland.fi/wp-content/uploads/2026/02/Tekoalya-hyodyntavien-palveluiden-riskienhallinta-sosiaali-ja-terveydenhuollossa.pdf
Munge, S. (2026). Sairaanhoitajien tekoälyosaamisen vaatimukset hoitotyössä: Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. https://helda.helsinki.fi/items/0d658178-09f3-4a8a-99bb-1c760a7dd651
VTT. (2025). Tekoäly hoitajien apuna: Uusi tutkimushanke paljastaa teknologian mahdollisuudet terveydenhuollossa. Saatavilla www-sivulla https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/tekoaly-hoitajien-apuna-uusi-tutkimushanke-paljastaa-teknologian-mahdollisuudet.
Kirjoittajat
Mirjami Huuskonen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
