Mittaamisen arvo syntyy vasta asiakastyössä

Hyvinvoinnin, työkyvyn ja elämäntilanteen mittaamisesta puhutaan paljon. Usein mittaaminen mielletään tiedon keräämiseksi, raportoinniksi tai vaikuttavuuden osoittamiseksi. Asiakastyössä mittaamisen tärkein tehtävä on kuitenkin toinen: sen tulee auttaa asiakasta ymmärtämään omaa tilannettaan, sanoittamaan kokemuksiaan ja löytämään seuraavia mahdollisia askeleita.

Mittaaminen on haastavaa, jos se kuvaa toimintaa mutta ei muutosta, jää irralliseksi asiakaskohtaamisesta tai jos kerättyä tietoa ei hyödynnetä asiakkaan ja ammattilaisen työskentelyn tukena. Tällöin mittaamisesta tulee helposti hallinnollinen velvoite, ei asiakastyötä vahvistava väline. Hyvä mittaaminen on asiakaslähtöistä, toistettavaa, keskustelua tukevaa ja hyödynnettävää.

Tästä lähtökohdasta on kehitetty TäsmäZekki, täsmätyökykyisten elämäntilannemittari. Se perustuu validoituun 3X10D-mittariin ja on suunnattu erityisesti työllistymisen edistämiseen tilanteissa, joissa ihmisen työkyky, arki, hyvinvointi ja palvelutarpeet kietoutuvat toisiinsa.

Kokonaiskuva syntyy yksinkertaisista kysymyksistä

TäsmäZekki koostuu lyhyestä itsearvioinnista, jossa vastaaja tarkastelee omaa elämäntilannettaan 12 kysymyksen avulla. Kysymykset liittyvät muun muassa arkeen, ihmissuhteisiin, terveyteen, talouteen, työkykyyn ja työllistymisen mahdollisuuksiin. Vastaamisen jälkeen henkilö saa yksilöllisen tekstipohjaisen palautteen, joka kokoaa näkyviin sekä voimavaroja että muutosta kaipaavia osa-alueita.

Tärkeää on, että palaute ei määrittele ihmistä ongelmien kautta. Esimerkiksi heikko työkyky voidaan sanoittaa niin, ettei se kavennu ihmisen ominaisuudeksi tai pysyväksi esteeksi. Työkyky voi vaihdella, vahvistua ja rakentua uudelleen sopivan tuen ja ympäristön avulla. Samalla palaute voi nostaa esiin konkreettisia kysymyksiä: mikä voisi olla ensimmäinen askel kohti työtä, opiskelua tai muuta itselle merkityksellistä suuntaa?

Työkyky voi vaihdella, vahvistua ja rakentua uudelleen sopivan tuen ja ympäristön avulla.

Mittari auttaa pysähtymään asioiden äärelle, joista voi muuten olla vaikea saada kiinni. Moni vastaaja tunnistaa elämäntilanteessaan samanaikaisesti sekä kuormitusta että voimavaroja. Ystävyyssuhteet, läheiset ihmiset tai arjen toimivat rutiinit voivat olla merkittäviä hyvinvoinnin lähteitä myös silloin, kun terveys, toimeentulo tai työllistymisen näkymät huolestuttavat.

Mittari toimii parhaiten keskustelun avaajana

TäsmäZekkiä voidaan käyttää ennen ammattilaisen tapaamista tilannekuvan muodostamiseksi ja keskustelun käynnistämiseksi. Asiakas voi tehdä itsearvioinnin itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Tulokset voidaan tallentaa ja ottaa mukaan jatkotyöskentelyyn.

Mittarin arvo syntyy kuitenkin vasta, kun tuloksia käsitellään yhdessä. Asiakas on oman tilanteensa ensisijainen asiantuntija, eikä mittarin tehtävä ole korvata hänen kokemustaan ammattilaisen tulkinnalla. Tulokset ja palaute tulevat suoraan asiakkaalle. Ne voivat tarjota asiakkaalle sanoja, rakennetta ja näkökulmia oman tilanteen tarkasteluun sekä ammattilaiselle uutta ymmärrystä asioista, jotka eivät muuten tulisi esiin.

Keskustelussa huomioidaan sekä hyvin olevat asiat että muutosta kaipaavat tekijät. Tämä on tärkeää, koska työllistymisen tukeminen ei voi rakentua vain puutteiden tunnistamiselle. Voimavarat, kiinnostuksen kohteet, ihmissuhteet, arjen onnistumiset ja aiempi osaaminen voivat pystyvyyden vahvistajana ja toimia etenemisen perustana. Samalla vaikeatkin teemat, kuten taloudelliset huolet, terveys tai epävarmuus tulevaisuudesta, voidaan ottaa puheeksi turvallisemmin.

Hyöty asiakkaalle on toimijuuden vahvistuminen

TäsmäZekin keskeinen hyöty vastaajalle on mahdollisuus hahmottaa omaa elämäntilannetta kokonaisuutena. Lyhyt itsearviointi voi auttaa tunnistamaan, missä on jo vahvuuksia ja missä tarvitaan tukea. Kun vaikeasti jäsentyvät kokemukset saavat sanoja, niihin on helpompi tarttua.

Parhaimmillaan mittaaminen lisää asiakkaan toimijuutta. Palaute ei jää toteavaksi arvioksi, vaan kannustaa pohtimaan konkreettisia askelia kohti toivottua muutosta. Tämä voi tarkoittaa palveluun hakeutumista, talousasioiden selvittämistä, työkyvyn tuen kartoittamista, opiskelumahdollisuuksien pohtimista tai pientä arjen muutosta, joka vahvistaa hyvinvointia.

Asiakaslähtöinen mittaaminen voi myös vahvistaa kokemusta siitä, että oma tilanne on ymmärrettävä ja siihen on mahdollista vaikuttaa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ihminen on kohdannut pitkittynyttä työttömyyttä, osatyökykyisyyttä tai palvelujärjestelmän katveita.

Ammattilaiselle TäsmäZekki on työotteen väline

Ammattilaiselle TäsmäZekki toimii puheeksi ottamisen ja asiakasymmärryksen välineenä. Se auttaa nostamaan esiin teemoja, jotka voivat jäädä tapaamisissa piiloon tai tuntua vaikeilta sanoittaa. Lyhyt ja nopeasti tehtävä kysely voi synnyttää yllättävän syvällistä keskustelua.

Mittari voi myös selkeyttää tuen tarpeita ja auttaa ohjaamaan asiakasta oikea-aikaisesti sopiviin palveluihin. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun asiakkaan tilanne on monialainen ja työllistymisen esteet liittyvät yhtä aikaa esimerkiksi terveyteen, arjen hallintaan, talouteen, osaamiseen ja luottamukseen omiin mahdollisuuksiin.

Samalla TäsmäZekki voi kehittää ammattilaisen omaa työotetta. Kun asiakas nähdään aktiivisena toimijana eikä vain palvelun kohteena, keskustelu muuttuu helposti ongelmakeskeisestä ratkaisuja ja tulevaisuutta rakentavaksi.

Tieto voi tukea myös palvelujen johtamista

Systemaattinen elämäntilanteen mittaaminen voi tuottaa hyötyä myös palveluille ja johtamiselle. Kun asiakkaiden tuen tarpeista, voimavaroista ja muutoksista kertyy vertailukelpoista tietoa, palveluja voidaan kohdentaa vaikuttavammin. Oikea-aikainen ohjaus voi vähentää päällekkäistä työtä, hukkakäyttöä ja raskaampien palvelujen tarvetta.

Tiedolla johtamisen näkökulmasta olennaista on, että mittaaminen ei irtoa asiakastyöstä. Vaikuttavuustieto on mielekästä vasta, kun se syntyy asiakasta hyödyttävästä prosessista ja palautuu myös käytännön työhön.

TäsmäZekki muistuttaa, että mittaaminen ei ole itseisarvo. Sen arvo syntyy siitä, mitä mittauksen jälkeen tapahtuu: millainen keskustelu käynnistyy, millainen ymmärrys vahvistuu ja millaisia askelia asiakas voi ottaa kohti itselleen merkityksellistä tulevaisuutta.

Kirjoittajat

Jaana Toikkanen

Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija

Jaana Toikkanen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Harri Kostilainen

Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija, YTT

Harri Kostilainen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi