Hyppää sisältöön
Piirroskuva, jossa ylhäältä kuvattu nuori katsoo kännykkää.

Lapsen ääni on lastensuojelun tärkein vaikuttavuusmittari

Päivi Sipola
Sakari Kainulainen, Päivi Sipola

Hyvinvointialueiden päättäjät ovat haastavan tehtävän edessä. Samaan aikaan, kun palvelujen kustannusvaikuttavuudesta vaaditaan entistä vahvempaa näyttöä, on pystyttävä varmistamaan, että lastensuojelun kaikkein tärkein tavoite toteutuu: lasten ja nuorten hyvinvointi vahvistuu.

Tätä tavoitetta ei kuitenkaan voida arvioida pelkästään suoritteilla, asiakasmäärillä tai palveluprosessien tehokkuudella. Lastensuojelun vaikuttavuuden todellinen mittari löytyy lapsen oman kokemuksen yhdistämisestä objektiivisiin tekijöihin. Kokeeko lapsi tulevansa kuulluksi? Onko turvallisuuden tunne vahvistunut? Näkeekö nuori tulevaisuutensa aiempaa valoisampana? Entä kokeeko lapsi saavansa sellaista tukea, jota hän tarvitsee?

Jos emme tiedä vastauksia näihin kysymyksiin, jää tärkeä osa lastensuojelutyön vaikuttavuudesta väistämättä piiloon. Lapsen kokemus on kriittistä tietoa asiakastyön lisäksi myös johtamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.

Hyvinvointialueet tarvitsevat uutta vaikuttavuustietoa

Sosiaali- ja terveyspalveluissa siirrytään yhä vahvemmin kohti vaikuttavuusperusteista johtamista. Päätösten tueksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia muutoksia palveluilla saadaan aikaan ihmisten elämässä.

Terveydenhuollossa potilaiden kokemuksia ja toimintakykyä on seurattu pitkään erilaisilla mittareilla. Sosiaalihuollossa vastaava tiedonkeruu on ollut hajanaisempaa, vaikka tarve on vähintään yhtä suuri. Lastensuojelussa erityinen haaste on, että monet onnistumiset syntyvät vähitellen. Lapsen luottamus aikuisiin vahvistuu, osallisuuden kokemus lisääntyy tai tulevaisuudenusko alkaa rakentua uudelleen. Nämä muutokset ovat merkittäviä, mutta ne jäävät helposti näkymättömiin, ellei niitä mitata systemaattisesti.

Siksi hyvinvointialueiden kannattaa kysyä itseltään yksi keskeinen kysymys: miten lapsen oma kokemus näkyy palveluidemme johtamisessa ja kehittämisessä?

Sosiaali- ja terveyspalveluissa siirrytään yhä vahvemmin kohti vaikuttavuusperusteista johtamista.

Lapsen kokemus päätöksenteon käyttöön

Tutkimusperustainen 3X10D LASU -mittari on kehitetty tekemään lasten ja nuorten kokemuksia näkyväksi osana lastensuojelun arkea. Mittari tarkastelee hyvinvointia eri elämänalueiden kautta ja nostaa esiin myös lapsen kokemuksen osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta, saamastaan tuesta ja luottamuksesta palveluihin.

Oleellista on, että tieto ei jää raportteihin tai yksittäisiksi vastauksiksi. Digitaalisen ZekkiPro-järjestelmän kautta hyödynnettävä 3X10D LASU -mittari mahdollistaa lapsen tai nuoren vastausten hyödyntämisen asiakastapaamisessa. Samalla tieto kertyy rakenteisessa muodossa myös palveluiden seurannan, kehittämisen ja johtamisen tueksi. Näin päättäjät saavat käyttöönsä ajantasaisen näkymän siihen, miten asiakkaat itse kokevat palveluiden vaikutukset ja missä muutosta todella tapahtuu.

Vaikuttavuus syntyy kohtaamisissa, mutta sitä johdetaan tiedolla

Lastensuojelun vaikuttavuus ei synny järjestelmissä eikä strategia-asiakirjoissa, vaan lasten, nuorten ja ammattilaisten välisissä kohtaamisissa. Johtamisen tehtävänä on kuitenkin varmistaa, että kohtaamiset tuottavat tietoa, jonka perusteella toimintaa voidaan kehittää.

Kun lapsen kokemustietoa kerätään yhtenäisesti ja systemaattisesti, syntyy arvokasta tietoa esimerkiksi:

  • osallisuuden toteutumisesta
  • palveluiden koetusta laadusta
  • hyvinvoinnin muutoksista palveluprosessin aikana
  • eri toimintamallien vaikuttavuudesta
  • palveluiden kehittämiskohteista.

Tällöin päätöksenteko ei perustu pelkästään kustannuksiin, suoritteisiin tai oletuksiin. Sen tueksi saadaan tietoa siitä, miten lapset itse kokevat palveluiden vaikutukset omaan elämäänsä. Juuri tällainen tieto muodostaa tulevaisuudessa yhä tärkeämmän osan hyvinvointialueiden vaikuttavuusjohtamista.

Muutostieto näkyviin

Lastensuojelun kehittämisessä puhutaan paljon lapsen osallisuudesta. Todellinen osallisuus toteutuu kuitenkin vasta silloin, kun lapsen näkemyksillä on vaikutusta myös palveluiden arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen. On oleellista, että hyvinvointialueilla on käytössään luotettava tapa ymmärtää, mitä palveluiden käyttäjien elämässä todella tapahtuu.

Seuraavien vuosien aikana hyvinvointialueilta tullaan kysymään yhä useammin, mitä vaikutuksia palveluilla on saatu aikaan. Silloin ratkaisevaa ei ole ainoastaan se, kuinka paljon palveluita on tuotettu, vaan kuinka hyvin niiden avulla on onnistuttu muuttamaan lasten ja nuorten elämää parempaan suuntaan.

Päättäjän näkökulmasta keskeinen kysymys kuuluu: kuinka paljon tietoa meillä on lasten kokemasta muutoksesta, ja kuinka järjestelmällisesti hyödynnämme sitä päätöksenteossa? Vaikuttavampi lastensuojelu alkaa siitä, että johdamme sitä tiedolla, joka perustuu lasten ja nuorten omiin kokemuksiin.

Kirjoittajat

Päivi Sipola

Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, MBA
Päivi Sipola
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261112143589
Viittaaminen:

Kainulainen, S., & Sipola, P. (18.11.2026). Lapsen ääni on lastensuojelun tärkein vaikuttavuusmittari. Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261112143589

Lisenssi:

Jaa artikkeli