Promptaatko jo? Mikä kielimalli? Entä miten hallusinaatio liittyy tekoälyyn?
Tekoälyyn liittyy paljon termejä, joita ei välttämättä osaa yhdistää tekoälyyn. Tässä muutama tekoälyyn liittyvä termi yksinkertaistettuna.
Prompti
Prompti eli suomeksi kehoite on tekoälylle annettu ohje, kysymys tai pyyntö. Prompti voi siis olla yksittäinen sana, kysymys, pitkä tarina, laskutehtävä vai vaikka koodauspyyntö. Kun kirjoitat Googlen hakuun kysymyksen esimerkiksi ”mikä on Diak”, Google etsii ja listaa jo valmiina olevia sivustoja, joissa on sana Diak ja antaa näihin linkit. Nykyään Googlekin kuitenkin käyttää tekoälyä ja antaa vastauksen, jossa tekoäly luo tai muotoilee uutta sisältöä. Silloin hämärtyy rajanveto, onko tuo hakuun kirjoitettu teksti hakusana vai prompti. Ehkä se on molempia.
Kielimalli
Kielimalli (language model) on tekoälyyn perustuva järjestelmä. Kielimallissa tekoäly ennustaa todennäköisyyttä lauseen seuraavasta sanasta, kääntämisestä ja vastausten tuottamisesta annetun kehotteen eli promptin perusteella. Tunnettuja kielimalleja ovat esimerkiksi ChatGPT, Claude ja Gemini.
Kielimallia on opetettu käyttämällä valtava määrä dataa, jota on kerätty eri lähteistä kuten internetistä, sanomalehdistä, tv-ohjelmista ja niin edelleen. Kielimallilla ei tarvitse olla vastausta kaikkiin kysymyksiin pystyäkseen vastaamaan vaan se myös oppii datasta ja pystyy yhdistelemään asioita.
Kielimalli arvioi todennäköisyyksien perusteella, mikä sana tulee seuraavaksi. Kuitenkin kielimallit pystyvät vaativimpiinkin tehtäviin, kuten vastaamaan kysymyksiin, tiivistämään ja analysoimaan tekstiä, kääntämään kieliä, muodostamaan erilaisia päättelyketjuja, noudattamaan ohjeita, keskustelemaan eri kielillä ja tuottamaan kuvia.
Kielimalleja rajoittaa kuitenkin tarkentavien kysymysten puuttuminen. Jos kielimalli ei ymmärrä kysymystä, niin se ei kysy tarkentavia kysymyksiä vaan antaa vastauksen todennäköisyyksiin perustuen. Kielimallit eivät pysty syviin ja abstrakteihin ajatusketjuihin. Kielimallin äly perustuukin massiiviseen ulkoa oppimiseen. Sen suorituskyky riippuu tehtävän tai ongelman tuttuudesta, ei vaikeusasteesta.
Hallusinaatio
Hallusinaatio tarkoittaa alun perin aistiharhaa eli aistimusta, jota koetaan ilman vastaavaa ulkoista ärsykettä. Tekoälyn kohdalla kyse on kuitenkin tekoälyn tuottamasta virheellisestä tai keksitystä sisällöstä. Onko kyseessä sitten tekoälyn aistiharha?
Osittain tekoälyn hallusinaatiot johtuvat kielimallista, jossa tekoäly etsii sopivaa sanaa todennäköisyyksien perusteella tarkistamatta kuitenkaan sen todenperäisyyttä. Osittain hallusinaatiot liittyvät vinoumiin, joissa tekoäly voi tehdä oletuksen esimerkiksi jonkun stereotypian mukaan.
Vinouma
Vinouma (bias) siis tarkoittaa vääristymää, puolueellisuutta tai poikkeamaa totuudesta. Vinoumat voivat johtua tekoälylle annetusta opetusdatasta, jos oppimateriaali on sisältänyt esimerkiksi ennakkoluuloja tai aineisto on ollut yksipuolista. Vinoumat voivat myös heijastaa yhteiskunnan rakenteita tai ennakkoluuloja. Esimerkiksi jos kysyt tekoälyltä tietyn tehtävän palkkatasoa, tekoäly voi antaa eri vastauksen riippuen siitä, onko kysyjänä nainen vai mies.
Rohkeasti kokeilemaan
Tekoälyn käyttöä oppii parhaiten kokeilemalla ja testaamalla. On hyvä kuitenkin ymmärtää, miten tekoäly toimii ja että tekoälyn vastauksissa voi olla mukana hallusinaatioita tai vinoumia. On myös hyvä oppia, milloin tekoälyn käytöstä on hyötyä ja milloin ei. Lopullinen vastuu päätöksistä on aina ihmisellä, ei tekoälyllä.
Blogin termien määrittelyä varten tietoa on haettu Gemini-tekoälytyökalulla (käytetty 11.9.2026).
